Uppouduin enemmänkin tuohon ELPO2016-mittariston maailmaan. Rupesin pohtimaan Keuruun kilpailuetuja ja yritysten sijoittumispäätösten tekoa. Kävimme Lampisen Sepon kanssa lauantaina vaalitorilla keskustelua Keuruun veroprosenteista. Halusin huomauttaa Sepolle, että hänen lausumansa kyläparlamentin vaali-illassa Keuruun veroprosenteista eivät pitäneet paikkansa. Sepon väittämä oli että sekä kunnan tuloveroprosentti, että kiinteistöveroprosentti ovat Suomen keskiarvojen yläpuolella. Tässä faktat 2017 luvuista:
Tuloveroprosentti 2017:
Koko maa 19,91 %
Keuruu 20,50%
Keski-Suomi 20,47%
Naapurikunnat: Ähtäri 22 % / Virrat 20,75% / Mänttä-Vilppula 22,0% / Multia 21,75 % / Petäjävesi 21,25% / Jämsä 21,00% / Jyväskylä 20%
Tuloveroprosentin osalta Seppo oli siis oikeassa. Yli maan keskitason ollaan – vaikkakin maakunnan keskitasoa ja naapureita alammalla tasolla.
Kiinteistövero 2017:
Yleinen / Vakituinen asuinrakennus / Muu asuinrakennus
Koko maa 1,06 / 0,49 / 1,15 %
Keuruu 1,00 / 0,47 / 1,00 %
Keski-Suomi 1,19 / 0,53 / 1,16 %
Naapurikunnat:
Ähtäri 1,30 / 0,50 /1,30 %
Virrat 0,93 / 0,45 / 1,00 %
Mänttä-Vilppula 1,10 / 0,60 / 1,15 %
Multia 1,00 / 0,45 / 1,05 %
Petäjävesi 1,12 / 0,52 / 1,12%
Jämsä 1,00 / 0,45 / 1,05 %
Jyväskylä 1,30 / 0,55 / 1,55 %
Kiinteistöverossa Keuruu on siis maan, maakunnan ja naapurikunnista Virtoja lukuunottamatta alhaisimmilla tasoilla liikkeellä.
Jäin Sepon kanssa keskusteluista pohtimaan omaa mielipidettäni, että vertailu naapureihin ja maakuntaan on olennaisempaa, kuin vertailu koko maan lukuihin. Seppo painotti koko maata ja minä maakuntaa. Jäin kaipaamaan perusteluita itseltäni. Pohdin yrityksen sijoittumisen perusteluita: maantieteellinen etäisyys jostain tärkeästä pisteestä x, logistinen sujuvuus, verkostotoimijat samalla seudulla, osaaminen, tuotekehitysyhteistyö, työvoiman saatavuus… Itse tulin siihen lopputulokseen, että harvoin yritys aivan randomilla valitsee sijaintipaikkansa. Tuotannolliselle yritykselle varsinkin sijoittuminen on yleensä aina myös logistinen kysymys. Tällöin sopiva lokaatio etsitään tietyn olennaisen maantieteellinen ominaisuuden suhteen. Harpin pää ideaaliin pisteeseen ja ympyrää piirtämään. Tällöin kisa lopullisen sijoittumisen välillä käydään naapureiden kesken. Ja tästä syystä vertailu naapureiden kesken on myös tapa validoida kunnan toiminnan kehittämispisteitä elinvoiman näkökulmasta.
Lisää vertailua ja ELPOa luvassa seuraavissa bloggauksissa!
P.S. Olen kuullut myös, että Keuruuta moititaan maan kalleimmaksi paikaksi asua. Toki meilläkin on varaa tehostaa ja parantaa asioita, mutta emme me siltikään mahdu kalleimpien kuntien listaan kärkisijoille. Tsekkaa vaikka veronmaksajien vertailu tästä.
