Kuskiksi EU-junaan

Seuraavan hallituksen työpöydälle siirtyy Suomelle elintärkeitä kysymyksiä EU-edunvalvonnassa:
Ennallistamisasetus. Keskusta puhuu vahvasti metsien puolesta, mutta istuvassa hallituksessa se on epäonnistunut totaalisesti metsäkysymysten ratkaisujen tarjoamisessa. Seuraavan hallituksen on korjattava tämä edunvalvonnan reikä.
Maankäyttösektori ja LULUCF-asetuksen (Land use, land use change and forestry) lopullinen muotoilu tulee määrittämään Suomelle elintärkeää hiilinielu-tulkintaa. Siinä, missä muilla aloilla lasketaan ilmastoa rasittavia päästöjä, on metsäisellä Suomella mahdollisuus kontribuoida positiivisesti EU:n hiilidioksiditasapainoon. LULUCF on sektori, jolla Suomella on mahdollisuus vähentää Suomen yhteenlaskettuja velvoitteita päästöjen alentamiseksi. Suomessa on korjattava valuvika: metsänomistaja omistaa hiilinielun, ei valtio.
Hiilitullit. Komissio on tuonut esityksen hiilirajamekanismista, josta puuttuvat mm. jäsenmaakohtaiset arvioinnit. TEM on havainnut, että esitys on rajun puutteellinen ja uhkaa luoda byrokraattisen ikiliikkujan, mutta missä on ennakoiva vaikuttaminen? Hyväkin aie on onnistuttu rakentamaan niin vinoon, että se uhkaa eurooppalaista teollisuutta ilmastoneutraalin kilpailun edistämisen sijaan.
Energiatehokkuusdirektiivi. Jo aiemmin edennyt julkisen rakentamisen energiatehokkuusdirektiivi tulee aiheuttamaan valtavia paineita korjausrakentamiseen ja purkamiseen pienille kunnille. Nyt jatkoneuvotteluihin edennyt kotitalouksia koskeva vastaava sääntely puolestaan vaatii erittäin tiukan kannan Suomelta.
Valtiontukisääntely. Suunnitelmat valtiontuen lisäyksistä EU:ssa uhkaavat Suomen kilpailukykyä ja kiihdyttävät asetelmia kauppasotaan. Kehitys on pysäytettävä.
Pienet ensin -periaate yrityssääntelyssä. Viimeaikaiset suunnitelmat EU-sääntelystä ovat toden totta osoitus epäonnistuneesta periaatteen noudattamisesta. Suomen yrityskanta nojaa vahvasti pienyrittäjyyteen ja siksi Suomen on myös vaadittava komissiolta entistä vahvemmin periaatteen toteutumista vaikuttavuusarvioinneissa. 

Mielestäni Suomi ansaitsee painokkaampaa EU-vaikuttamista, parempaa sääntelyä ja pääministeripuolueen, joka osaa EU-politiikan ja haluaa kehittää yrityksille toimintaympäristön, jossa Suomen kilpailukyky kehittyy. Ennen kaikkea Keski-Suomi tarvitsee EU-politiikkaa, jossa metsätalouden erityispiirteet on huomioitu ja kasvukeskusten ulkopuolella kiinteistöjen omistajia suojellaan epärealistisilta tavoitteilta ja tarpeettomilta kustannuksilta.

Maa- ja metsätalouden tulevaisuus on turvattava / Video

Maa- ja metsätalouden sääntely ja taloudellinen ohjaus tulee pääasiassa EU:sta. Jäsenmaiden ruuantuotanto etenkin eroaa toisistaan kuitenkin huomattavasti. Kehityskulku on kulkenut kohti keskitetympää tuotantoa ja suurempia tilakokoja. Kuitenkin samaan aikaan myös maataloudessa erilaistuminen ja erikoistuminen on vahvistunut. Maanviljelyä tai maataloutta tehdään myös muun palkkatyön ohella. 

Suomalaisen ruokatuotannon ja huoltovarmuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että mahdollisuuden maatalouden harjoittamiseen säilyvät ja toiminnan kehittämiseen on järjelliset kannusteet. 

Suomi jää kuitenkin EU-vaikuttamisessa jatkuvasti jalkoihin maatalouden erityispiirteiden ymmärtämisessä. Maatalous kaipaa yhä selkeämmin elinkeinoharjoittamisen vapautta ja sääntelyn keventämistä. Tukiehdoista tuntuu katoavan maalaisjärki lopullisesti. Erään isännän sanoin “Jos jotain positiivista hakee, niin tänä vuonna tukipapereiden täyttäminen on helpompaa kuin ensi vuonna”. 

Metsäomaisuuden hallintaan kaivataan myös yhä selvemmin keskustelua metsätalouden merkityksestä kansantaloudelle ja kasvollisen metsäomistamisen vastuullisuudesta. 

Suomi tarvitsee monipuolisesti yrittäjyyttä, myös maa- ja metsätalousyrittäjyyttä. Suurten ikäpolvien eläköityessä omistajanvaihdokset ovat yhtä ajankohtaisia maa- ja metsätaloudessa kuin muillakin toimialoilla. Keski-Suomen maakunta on pidettävä elinvoimasena laitojaan myöden.

Maa-ja metsätalous ansaitsee parempaa sääntelyä ja pääministeripuolueen, joka osaa EU-politiikan ja haluaa kehittää myös maa- ja metsätaloudelle toimintaympäristön, jossa on paremmat mahdollisuudet uusiin innovaatioihin ja positiiviset kannusteet investointeihin.
Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat
Emilia Koikkalainen, yrittäjä, Keuruu
Matti Vihelä, maanviljelijä ja autonkuljettaja, Äänekoski

Kuuntele koko Maalaismimmit-jakso Spotifysta >>

Suomi elää metsäosaamisesta / Video

Metsien uudistuva vihreä kulta kannattelee Suomen ja Keski-Suomen taloutta. Metsät tuottavat seutukunnillemme vuosittain miljoonia syitä luottaa suomalaiseen omistamiseen.
Vuoden 2022 ennakkotiedot kertovat kantorahojen suuruudeksi Keski-Suomessa kokonaisuudessaan 283 miljoonaa euroa.

Metsien arvoketjut ovat kehittäneet Suomeen osaamista, joka vuosikymmenten aikana jalostunut metsäteollisuuden ohella myös uudelle alalla, teknologiateollisuuteen, jossa rakennetaan mm. metsäkoneita ja kehitetään näiden teknologioita. Keski-Suomen vientitulot 5,7 Miljardia pohjaavatkin keskeisesti metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden varaan. Lisäksi näitä tukeva yrittäjyys tuo kansantalouteen lisäeuroja, työtä ja toimeentuloa.

Metsäosaaminen jatkaakin jalostumistaan. Nyt näemme puupohjoisia komposiittejä ja tekstiilikuiduissa puupohjaiset ratkaisuvat odttavat maailmanvalloitustaan. Metsäosaaminen ja siitä kummunnut kehitys houkuttelee Suomeen meidän pienen kansantaloutemme kiivaasti kaipaamia ulkomaisia pääomia. Näemme yhä enemmän ulkomaisia ostajia erityisesti sahateollisuudessa ja tekstiilikuituhankkeissa. 

Metsäosaaminen ja metsäteollisuuden tuotteet ovat osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Nämä tuotteet ja ratkaisut virtaavat ulkomaille ollen osan globaaleja ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen teollisuudella onkin kokonaisuudessaan maailman kärkiosaamista hallussaan, jolla ratkaistaan teollisuuden vihreää siirtymää. 

Kaiken pohjana on vastuullinen suomalainen, ylisukupolvinen metsänomistaminen ja -hoito. Metsänomistamisen ylisukupolvisuus varmistaa, että suhtautuminen metsiin on kunnioittavaa ja ymmärtää omistamisen olevan vain lainaa seuraavalta sukupolvelta.  Nykyhallitus ei ole onnistunut EU-edunvalvonnassa, vaan on ajamassa suomalaista metsäpolitiikkaa komission käsiin. Näissä vaaleissa ratkaistaan paitsi linjat metsäpolitiikassa, myös se, millaista metsäosaamista Suomessa jatkossa kehitetään. 

Emilia Koikkalainen
yrittäjäkansanedustajaehdokas,
KOK

Kuuntele koko Maalaismimmit-jakso Spotifysta >>

Yrittäjävihamielinen verotus

Mun pää räjähtää näitä demareiden ehdotuksia lukiessa. Marin osoittaa lausunnollaan täydellistä ymmärtämättömyyttä suomalaisesta yrittäjyydestä ja siitä, miten yrittäjät Suomen hyvinvointivaltion kakun leipovat.

Pikakertaus:

  • n. 295 tuhatta yritystä (poislukien maa, metsä- ja kalatalous)
  • yritykset työllistävät 1,4 M ihmistä
  • 93% yrityksistä työllistää alle 10 henkeä
  • PK-sektorin osuus BKT:sta +40%
  • PK-yrityksissä syntyy yht. n. 255 miljardia liikevaihtoa

Yrittäjän tulot:

  • 45 % ilmoittaa ansaitsevansa 2000-5000€/kk
  • 16% ilmoittaa ansaitsevansa 1000-2000 €/kk
  • 16%ilmoittaa ansaitsevansa yli 5000 €/kk

Osa näistä yllä mainituista nostaa lisäksi osinkoja – kun tulos ja tase sen sallii. SDP:n sanoma ”emme halua kiristää pieni- tai keskituloisten verotusta” ja ”haluamme kiristää listaamattomien yhtiöiden osinkoverotustaeivät yksinkertaisesti mahdu samaan todellisuuteen suomalaisen yrittäjän kanssa. Kun tähän lisätään päälle maastapoistumisvero ja suurten perintöjen verottamiskiima, voidaan todeta, että

SDP:n yhtälöstä uupuu ymmärrys

  • todellisuudesta
  • yrittäjäriskistä
  • kannustavuudesta riskinottoon
  • tarpeesta houkutella Suomeen ulkomaisia investoreita ja pääomia
  • vaikutuksista Suomeen kansainvälisenä sijoituskohteena
  • vaikutuksista synnyttää Suomeen ylisukupolvista omistajuutta ja pääomia

SDP:n tavoitteena näyttääkin olevan lähinnä estää yrittäjän kiinnostus liiketoiminnan kasvattamiseen, riskinottamiseen ja työpaikkojen lisäämiseen.

Tärkeämpää on ilmeisesti keskittyä pitämään kaikki kansa pieni- ja keskituloisena jatkossakin.

Onneksi sentään VM:ää johtava keskusta ja Saarikko sen sijaan ymmärtävät PM:n ehdotusten fataaleimmat seuraukset.

Muistutuksena, millaista sapiskaa arviointonneuvosto antoi hallituksen arvonnousuvero- (eli maastapoistumisvero-)esitykselle.

Kuka muistaa, että hallitus suureen ääneen perusteli avustajakunnan lisäystä mm. ”laadukkaalla” lainsäädäntötyöllä? Minä muistan.
Laatu jäi saamatta, mutta kulut kyllä toteutuivat.

Hallitusohjelmassa (s. 11) luvattiin: … ”Lupaus tietopohjaisesta politiikasta
Laadukas lainvalmistelu on keskeistä politiikan uskottavuuden ja legitimiteetin näkökulmasta.
Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa –”

Nyt on oikea aika äänestää Suomeen hallitus, joka ymmärtää, miten hyvinvointia Suomeen rakennetaan.

Ystävällisin terveisin, Yrittäjä!

Linkit lähteisiin:

#kokoomus #keskisuomi #verkkokokkari #nostetaanrimaa #oikeaaika #Hankasalmi #Joutsa #Jyväskylä #Jämsä #Kannonkoski #Karstula #Keuruu #Kinnula #Kivijärvi #Konnevesi #Kuhmoinen #Kyyjärvi #Laukaa #Luhanka #Multia #Muurame #Petäjävesi #Pihtipudas #Saarijärvi #Toivakka #Uurainen #Viitasaari #Äänekoski

Yhtiöittämisen ja yksityistämisen vissi ero

Julkaistu Suur-Keuruussa 27.1.2022 (verkkolehti tilaajille: https://www.suurkeuruu.fi/puheenvuoro/art-2000009350978.html)

Kaupunginhallitus käynnistää selvityksen kaupungin vesiliiketoiminnan järjestämisen eri vaihtoehdoista. Tämä on se päätös, joka tehtiin. Kenenkään en missään, koskaan, ole kuullut viittaavan vesiliiketoiminnan yksityistämiseen. Meillähän on eduskuntaan annettu lakialoitekin, jossa yksityistäminen halutaan kieltää. Tästä meillä on nähdäkseni yhteisymmärrys yli puoluerajojen.

Keuruun Vesi -liikelaitoksen ja Keuruun Sähkö Oy:n yhdistämisestä ei ole tehty päätöksiä suuntaan tai toiseen. Toimintojen yhdistäminen, eli käytännössä vesiliiketoimnnan yhtiöittäminen ja siirtäminen osaksi Keuruun Sähkö Oy -konsernia on kuitenkin järkevää selvittää. Vesiliiketoiminnan hallintaan voitaisiin tuolloin asettaa myös erilaisia sopimuksia, kuten etuosto-oikeus, jolla estettäisiin yksityistämishaaveet myös tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti meidän tulee olla avoimia toimintojen uudelleen järjestämiselle. Keuruun kaupunkiorganisaatiossa useat asiat ovat harvojen harteilla. Tämä tekee toiminnoista herkästi haavoittuvia ja kehittämisvastuu jää liian vähille resursseille. 

Strategisesti tarkasteltuna infratoiminnoissa on paljonkin yhteistä: kehittämisprojektit ja niiden edellyttämä projekti- ja johtamisosaaminen, järjestelmäosaaminen, infrarakentamisen suunnittelu- ja investointilaskelmien tuottaminen, hankintojen kilpailutukset, kunnossapidon organisointi, valvonta- ja automaatiotehtävät. Kirjanpidon eriyttäminen ei ole mitään salatiedettä ja vaatii vain soveltuvan ohjelmiston, jossa eri yhtiöt erotetaan. Nämä näin strategisesti tarkasteltuna. Jokainen kaupunkikonsernin yhtiö vaatii kuitenkin yhä edelleen myös vahvaa substanssiosaamista ja erityistehtävien ja -lakien tuntemusta. Tarvitaan selvitys, jotta voimme löytää kehittävän ratkaisun.

Meille kaupunkilaisille on ollut etu, että kriittisen infran omistaminen on omissa käsissämme. Tuota hallintaa ja omistamista vahvistettiin myös Keuruun Sähkön osalta, kun vähemmistöosakas Fortum ostettiin ulos. Keuruulaiset omistavat omat vesi- ja sähköjohtonsa ja näin sen soisi olevan jatkossakin. 

Ymmärrän, että kuntalainen Tuomas Heinonen haluaa nostaa esiin epäselviä asioita, mutta toivoisin, että valtuutettu Tuomas Heinonen pidättäytyy väärien mielikuvien vahvistamisesta ja uutena Veden johtokunnan puheenjohtajana ottaa asiakseen perehtyä kaupunginhallituksen päätöksiin ja osaltaan edistää oikeiden tietojen välittymistä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.

Valtuusto 12.12.2022 – talousarvio

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,

nyt hyväksyttävä talousarvio vuodelle 2023 jättää edelleen toivomisen varaa kaupungin tulevaisuuden turvaamiseksi.

Talousarvio on tehty parhailla mahdollisella tiedoilla, vallitsevassa epävarmuudessa. Ensi vuosi on historiallisten muutosten vuosi kuntien toiminnassa. Kuntalaisten peruspalveluiden kova ydin siirtyy pois käsistämme ja siirrymme kuskin, tai apukuskin, paikalta takapenkille seuraamaan maisemien vilinää. Kaikkien meidän yhteinen toive on, että asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät vähintäänkin nykytasolla.

Kuntiin jäävien palveluiden rahoitus kokee myös mullistuksen, niin verotulokertymän kuin valtionosuuksien kautta. Karkea laskelma on, että toiminnoista katoaa n. 40 % ja rahoituksesta 60%.

Tänä vuonna Keuruun kaupunkiorganisaatio on jo läpikäynyt muutosneuvotteluita siiryvän henkilöstön osalta. Olemme tehneet ja tekemässä suuria rakenteellisia muutoksia. On päivänselvää, että ensi vuonna jatkamme samaa rallia. Ensi vuonna kärsimme edelleen Venäjän hyökkäyssodan seurauksista, energiakriisistä, ruuantuotannon korotuksista ja palkkojeen korotusten vaikutuksista – inflaatio kiihtyy ja korkokulut nousevat.

Samaan aikaan yritysten tilanne vaikeutuu, tänään julkaistu EK:n kyselyn perusteella 30% yrityksistä pohtii lomautuksista alkuvuodelle. Tämä tarkoittaa supistuvia verotuloja.

Toistan jälleen viime vuonna todettua:
– Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi koko organisaatiossa, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Automaattikorotusten sijaan tulee aidosti selvittää palveluiden kustannusrakenne.
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan, ostaa palveluita markkinoilta.

Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation.

Kiitämme kaikkia tämän vuoden kovasta työstä ja toivomme edelleen sitkeyttä ja rohkeutta muutosten esittämiseen ja läpiviemiseen.

Kokoomusryhmä toivottaa rauhaisaa joulunaikaa ja kiittää yhteistyöstä kuluneena vuonna.

Valtuusto 13.6.22 – talouden tasapainotusohjelma

Hyvät puheenjohtaja, valtuutetut ja kuntalaiset

Nyt esittelyssä oleva talouden tasapainotusohjelma tulee hyväksyä. Kokoomus kannattaa kaupunginhallituksen esitystä, vaikka sen ehdotukset kirpaisevatkin oikealla olevaa sydäntä.

Ohjelma antaa tulevien vuosien talouden sopeuttamiselle selkeän raamin, jolla virkamiestyötä ohjataan. Raami vaatii kuitenkin rinnalleen myös laadullisia tavoitteita ja mittareita, jotta sopeuttamistoimenpiteet eivät vie meitä ojasta allikkoon.

Toimintaympäristömme on melkoisessa myllerryksessä ja talousuunnitteluun liittyy huomattavia epävarmuuksia. Ohjelma perustuu tiettyyn tilannekuvaan. Pidämme kokoomusryhmässä täysin mahdollisena, että lähivuosina joudumme arvioimaan sopeuttamistarpeita uudelleen.

Ohjelman toteutuminen edellyttää tulevina vuosina aiempaa tarkempaa taloussuunnittelua ja seurannan osalta sitäkin tarkempaa työskentelyä. Kaupunkistrategian pykälässä nostetaan esiin osavuosikatsaukset. Niiden merkitys johtamisen välineenä korostuu, kun talouden joustovara on nollan ja naurettavan välillä.

Tarvitsemme tasapainotusohjelman ohella selkeää strategista suunnittelua ja johtamista. Sopeuttamistoimien rinnalle tarvitaan myös tulevaisuuteen luottavaa tavoiteasentaa, jonka myötä syntyy positiivista tarmoa kaupunkiorganisaation ja koko Keuruun kehittämiseksi.

Valtuusto 13.12.2021 – ryhmäpuheenvuoro

Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset.

Tarjolla oleva budjettiesitys herättää vakavan huolen taloutemme tilasta. Nyt viimeistään meidän ryhdyttävä toimeen. Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.

Kokoomus hyväksyy budjettiesityksen, mutta samaan hengenvetoon toistamme jo veronkorotuskeskustelussa esiinnostamamme toimenpidelistan:

– Rakentellisiin uudistukseen on ryhdyttävä kiireesti.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Palveluiden kustannusrakenne tulee selvittää.
– Investointivaraukset tulee käydä läpi ja tarkistaa voidaanko jostain luopua tai siirtää toteutuksia
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan ostaa palveluita markkinoilta.

Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation.

Arvon valtuutetut ja luottamushenkilöt,

meidän on edellytettävä muutoksia. Meidän on myös hyväksyttävä palvelujen tasoheikennykset. Suunnitelmavuosille on osoitettu investointeja, mutta meidän tulee uudelleenarvioida kaikki esitetyt investoinnit ja kyettävä myös tekemään uusia päätöksiä, joita heikentyvä talousennuste edellyttää. Myönnetty budjetti ei tarkoita, että kaikki menot on synnytettävä.

Hyvät toimialajohtajat, kokoomus odottaa teiltä leikkauslistoja ja prosessikehittämistä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Seuraavina vuosina on elettävä suu säkkiä myöten. Edellytämme johtoryhmältä kykyä vaikeisiin keskusteluihin ja toimialarakenteiden ravistelua. Olemme tilanteessa, jossa jokaisen penkin pitää vähän täristä. Valitettavasti. On uskallettava katsoa isoa kuvaa, ohi omien pelkojen.

Toistan aiemmin sanomaani: Meillä on edessämme vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Viranhaltijoiden on kyettävä tekemään hankalia esityksiä ja meidän valtuutettujen on kyettävä tekemään päätöksiä.

Meillä on edessämme uusi strategiakausi, on aika uudistaa ja terävöittää strategista johtamista, tavoiteasetantaa ja mittaamista. Arvon kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kokoomus toivoo, että Keuruun strateginen johtaminen uudistuu osaamisenne kautta.

Tiukka talouskuri ja investointitahdin hidastaminen ei tarkoita kuitenkaan minkään kylän valojen sammuttamista. Se tarkoittaa vain korjausliikettä, jolla hallinnon ja palveluiden taso sopeutetaan kestävälle tasolle. Lapsilla on edelleen erinomaiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Meillä on edelleen vahva yhteisö, joka haluaa jatkaa työtään Keuruun kehittämiseksi. Uskomme edelleen turvalliseen ja kehittyvään Keuruuseen. Yksityisellä sektorilla on vetovoimaa ja kasvun edellytykset, meidän on vain kyettävä tuomaan julkisen sektorin menot järkevälle tasolle. Keuruu on edelleen maailman paras paikkaa elää ja yrittää!

Toistan: Kokoomusryhmä haluaa lähettää vahvan viestin siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee valmistua alkuvuoden aikana siten että tasapainottamistoimenpiteitä tulee jo vuoden 2023 budjettiin. Rakenteelliset ehdotukset toivotaan myös lautakuntiin työstettäväksi aikaisessa vaiheessa. Käytetään sitä monipuolista osaamista, jota lautakunnissa on.

Arvoisat valtuutetut ja kuntalaiset, toinen poikkeusvuosi tulee päätökseensä ja kolmas poikkeusvuosi alkaa. Onko kyseessä siis enää poikkeus vai puhuisimmeko jo uudesta normaalista?

Kiitämme kaikkia, niin henkilöstöä, luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin tehdystä työstä vuonna 2021. Yhdessä olemme enemmän. Hyvää joulunodotusta ja menestystä meille kaikille vuodelle 2022.

Politiikka on joukkuelaji

Loppiaisen rauhallinen aloitus herätti summaamaan mennyttä ja pohtimaan tulevaa politiikan kevättä.

Politiikka on toden totta joukkuelaji. Mitä pidempään on mukana, sen vahvemmaksi kokemus joukkuepelaamisesta muodostuu.

Lähtökohta on, että kukaan ei tule valituksi yksin. Olet pelaaja joukkueessa, jonka kokonaistulos ratkaisee myös yksilöiden menestymisen. Siispä kannusta kaveria ja auta äänestäjiä löytämään hänet, koska ääni hänelle on ääni joukkueelle.

Kuuntele, kysele, opi ja toimi yhteisten asioiden eteen. Luottamus syntyy yhteisten asioiden hoitamisella, toisten tukemisesta ja kuuntelemisesta – yhteisten näkemysten löytämisellä. Nurkassa mököttämisellä tai yksinpakertamisella ei synny vaikuttavaa toimintaa.

Jotta voi tehdä vaikuttavaa politiikkaa, pitää ensin löytää yhteinen suunta omasta ryhmästä, sitten toisista ryhmistä ja muista viiteryhmistä. Tätä on se politiikan työ, jota ei korvata kokouspalkkioilla, vaan luottamuksella ja vaikuttamisen paikoilla. Vaaleissa mitataan, oletko onnistunut viestimään asioita äänestäjillesi ja paikkajaossa mitataan myös luottamusta ryhmien sisällä. Jotta voi olla vaikuttava poliitikko, pitää nauttia luottamusta kansan parissa, mutta myös oman puolueen sisällä ja eri puolueiden toimijoiden kesken. Politiikka on joukkuepelaamista, jossa ketjukokoonpanoissa vaihtuvat myös paidan värit. Yhteisesti muodostetut tavoitteet suuntaavat toimintaa.

Tämän vuoden aikana olen itse ollut erittäin kiitollinen saamastani luottamuksesta. Kokoomuksen menestyminen kuntavaaleissa Keski-Suomessa on mahdollistanut paikkani Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä. Kokoomuksen menestyminen valtakunnallisesti ja oma menestymiseni paikallisesti avasi myös paikan Kuntaliiton edustajana kv-tasolle. Toimin CEMR:n Policy Committeessa (https://www.ccre.org/en/article/introducing_cemr), joka globaalin UCLG (https://www.uclg.org/en/organisation/about) Euroopan jaosto. UCLG:n valtuustossa edustan myös, ainoana Suomesta. Mahdollisuudesta vaikuttaa ja oppia olen kiitollinen kaikille kuntavaaleissa Kokoomusta äänestäneille ja vaalityötä tehneille.

CEMR:n kokous joulukuussa Pariisissa oli silmiä avartava kokemus kv-vaikuttamisesta ja sen kehittämisestä. Meitä on Suomesta neljän hengen poliittinen delegaatio ja viidentenä Kuntaliiton viranhaltija. Kokous mahdollisti tutustumisen paitsi tietysti Suomen edustajiin (Lauraan Mikkelistä, Tiinaan Kuopiosta ja Juhanaan Kemijärveltä) myös mm Pohjoismaiden edustajiin Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

Viime vuonna kävimme myös historialliset aluevaalit ja 1. varasija ja uuden ryhmän järjestäytyminen ovat taanneet työntäyteisiä päiviä myös aluevaltuuston saralla. Näistä vaikuttamisen paikoista olen myös erittäin kiitollinen kaikille Kokoomusta äänestäneille. Aluevaltuustossa vaikuttamisessa korostuu joukkuepelaaminen mitä suuremmissa määrin.

Olen erityisen kiitollinen ja onnellinen minulle osoitetusta luottamuksesta puolueen sisällä. Puoluevaltuuston jäsenyydestä Keski-Suomen kokoomukselle ja puvan 1. varapj:n paikasta puoluevaltuustolle. Olen erittäin sitoutunut edistämään Kokoomuksen tavoitteita Suomen parhaaksi ja kehittämään tavoiteasentaa tuomalla pöytään maaseutukaupunkien ja yrittäjyyden ääntä.

Koen annetun luottamuksen myös velvoittavana: on näkökulmia, joihin haluan perehtyä entistä vahvemmin: erityisesti turvallisuuden ja sivistyksen teemat. Näissä etenen, kuten aiemminkin: kysymällä, kuuntelemalla ja lukemalla. Kysyn heiltä, jotka tuntevat asioiden tavoitteet ja todellisen laidan.

Tästä päästääkin kevään teemaan: eduskuntavaaleihin. Tulen tekemään vaalityötä selkeällä toiminnallisella kärjellä: asiallisella työotteella: kuuntelen, perehdyn ja vaikutan. Yhteistyöllä syntyy ratkaisuja Suomen ja Keski-Suomen parhaaksi.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

”…Venäjä, Venäjä, Venäjä”. (Jyrki Häkämies 2007: https://www.iltalehti.fi/…/fd7daa7c-f8bb-48e2-9d80…)

En juurikaan ole ottanut kantaa turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, sillä en koe tietäväni asioista riittävästi. Se ei tarkoita, ettenkö seuraisi tai tutkisi asianlaitoja. Turvallisuuspolitiikassa on mielestäni tunnistettava ja tunnustettava, että julkisuuden tiedot ovat aina vain rajattu osatotuus. Nyt osatotuudetkin antavat riittävän kuvan Venäjän diskurssin muutoksesta.

Venäjä on toiminnallaan osoittanut, että se voi halutessaan keksiä perustelut loukatakseen itsenäisen valtion suvereniteettiä. Venäjä voi halutessaan hyökätä. Tässä ei ole enää mitään epäselvää.

Oma Nato-kantani on ollut avoin. Olen suhtautunut asiaan avoimesti, ymmärrän Suomen sitoutumattomuuden perusteluja ja vahvaa tahtoa panostaa yhteiseen EU-turvallisuuspolitiikkaan ja yhteistyön syventämiseen. Nyt nähdään kuitenkin, ettei pelkkä tahto ja suunnitelma riitä.

Suomi tarvitsee väkevän liittouman, josta voi saada sotilaallista tukea, tarvitaan yhteyttä valmiissa yhteisössä.Suomi ei tarvitse kansanäänestystä, vaan demokraattisesti valittuja valistuneita päättäjiä, joilla on mahdollisuus perehtyä myös ei-julkisiin tietoihin päätöksentekonsa tueksi.

Olen huojentunut, että Suomen hävittäjähankinnasta on tehty päätös. Olen huojentunut, että Ruotsi päätti aloittaa Gotlannissa uudelleen varusmiesten koulutuksen. Viimeisen reilun vuoden aikana Ruotsi on vahvistanut Gotlannin puolustusta. Onneksi. (Esim. Yle 21.10.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11603752 ja https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008540070.html)

Huolissaan pitää olla myös Venäjän lisääntyneistä toimista Barentsin merellä ja Norjan lähialueilla. Huolta herättävät Venäjän sotaharjoitukset sekä norjalaisten merikaapelin katoaminen ja katkeaminen Huippuvuorilla. Toimittaja Janne Yläjoki nosti nämä esiin Keskisuomalaisen kolumnissaan (https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/4481396).

Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa, mutta se ei voi tarvita ydinvoimaa Rosatomin tuella. Suomi tarvitsee ulkomaisia sijoittajia ja kiinteistökehittäjiä, mutta Suomi tarvitsee myös lainsäädännön joka mahdollistaa valtion pakkolunastukset turvallisuuspoliittisin perustein.

Suomi tarvitsee Natoa. Ukraina tarvitsee ja ansaitsee tuen kaikilta läntisen yhteisön jäseniltä. Ukraina tarvitsee humanitääristä apua ja aseellista tukea. Venäjä tulee sulkea SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle. Taloudelliset seuraukset iskevät myös Suomeen, mutta ne on hyväksyttävä.

Suomen on viimeistään nyt keskityttävä energiatuotanon omavaraisuuden rakentamiseen ja energiainfran ja tietoliikenneyhteyksien suojaamiseen ja huoltovarmuuteen. On aika toimia. Vähemmän suunnitelmia ja enemmän toimintaa.