Mitä pitäisi ottaa huomioon, kun siirrytään rakentamaan uutta asiakas- ja potilastietojärjestelmää?
Syksyllä Aster-mediamyrskyn pyöriessä pyrin pääsemään kartalle tilanteesta niin hyvin kuin maallikolle on mahdollista. Keskiöön nousivat huomiot:
1. Teknologiamarkkina vaikuttaa olevan jonkinlainen oligopoli, eli valmiita järjestelmiä on vain muutamia globaalisti tarjolla, mikä tarkoittaa, ettei Keski-Suomen kokoisen hankintaorganisaation kynnet pitele kovinkaan pitkälle järjestelmätoimittajien neuvotteluissa. Markkinatalous ei toimi kokonaisjärjestelmähankinnassa. Tämä tarkoittaa, että jo valittaessa tapaa hankkia järjestelmä tehdään suuri strateginen valinta, joka vaatii oma riskianalyysinsa. Asterin horjuessa esiinnousivat erilaiset tavat järjestelmän kehittämiseksi:
a) ESKO, julkisesti omistettu yhtiö, jonka kehittämiseen ja käyttämiseen voisi osallistua osakkaana. Hyvinä puolina olisi ainakin kotimainen kehitystyö ja toimintaympäristöosaaminen. Tärkeimmäksi nousee kuitenkin omistajaohjauksen mahdollisuudet. Omistajana intressi järjestelmän kehittämiseen terveydenhoidon ja sosiaalityön prosesseja palvelevaksi ja kustannussäästöjä tuovaksi on ilmeinen. Omistamisesta ja yhtiön kehittämisestä ei saa kuitenkaan tulla itseisarvo, vaan sen on palveltava välinearvolla omistajaa.
b) kilpailutettu järjestelmä, kuten suomalainen Saga (Mediconsult Oy:n) järjestelmä. Jos päädytään uudelleen kilpailutukseen kokonaisjärjestelmähankinnasta, on kustannussäästötavoitteisiin otettava uusi näkökulma. Jos järjestelmän tavoitteena on tehostaa toiminnan prosessaja ja saada täten aikaan kustannusten nousukehityksen pienentymistä (ei siis oikeasti säästöjä, vaan pienempiä kustannusnousuja), niin mukaan on otettava toimija, jonka ”ainoa” tehtävä on vahtia järjestelmäntoimittajan kehitystyötä. Korkean osaamisen yhtiölle kannattaa maksaa 10 miljoonaa, jos halutaan saada aikaan 100 miljoonan säästöt.
c) ketterin menetelmin kehitetty uusi järjestelmä tms Kaikki tavat on perattava läpi, Aster-hankkeessa on varmasti tarveanalyysia, joka on edelleen käyttökelpoista.
2. ”Jos joku sanoo, että meillä on sellainen sopimus, jolla hinnat on lukittu kymmeneksi vuodeksi, älä usko.” Teknologia-alalla toimivilta asiantuntijoilta tuli selvä viesti, sopimukset ovat reikäjuustoja, joita voidaan kiertää eri tavoin.
3. Käytettävyys ratkaisee menestyksen. Surullisen kuuluisa HUS:n Apotti-järjestelmä on saanut rankka palautetta heikosta käytettävyydestään. Heikko käytettävyys on mm. sitä, että yksinkertaisen hoitotoimenpiteen tuominen järjestelmään vaatii tarpeettomia klikkauksia, joita ei kuitenkaan hyödynnetä mittaroinnissa. Seurannallakin on raja-arvonsa.
4. On tunnistettava ja tunnustettava, että kun ostetaan valmista järjestelmää, ostetaan olemassa moottori ominaisuuksineen. Räätälöinti tehdään vanhan päälle. Samalla saadaan todennäköisesti myös ominaisuuksia, joita ei ole haluttu tai ei tarvita. Sen vuoksi on olennaista, minkäläiseen toimintaympäristöön järjestelmä on alunperin kehitetty. Cernerin järjestelmästä keskusteltaessa esiinnousi juuri riskit siitä, että järjestelmä on luotu pohjoisamerikkalaiseen toimintaympäristöön. Siellä laskutusperusteet ja seurantatarpeet hoidossa ja vakuutuspohjaisessa maksujärjestelmässä ovat aivan erilaiset. Apotissa on nähtävissä juuri tätä problematiikkaa. Klikkausten määrä nousee ja datan määrä kasvaa, sellaisenkin, jota ei tarvita.
5. Kaikki haastattelemani teknologia-alan asiantuntijat totesivat, että Suomesta löytyy maailman paras teknologiaosaaminen järjestelmän kehittämiseksi. Usean mielestä myös julkisesti omistettu ESKO on hyvä vaihtoehto, sillä omistaja-ohjauksella saadaan lisäarvoa verorahojen käyttöön. Osaaminen ja kehitystyön taso riippuu siitä, keneltä varsinainen kehitystyö (eli osaaminen) ostetaan.
Jos tuossa ensimmäisessä osassa nostin esiin epäkohtia, niin pohditaan seuraavaksi mihin pitäisi kiinnittää huomiota, tässä vain muutamia nostoja:
Hallintosäännössä on otettava huomioon KSSHP:n selvityksissä esiinnostettuja heikkouksia: valvonta- ja riskienhallinta. Johtajien vastuunjako. Nimeämistapa (”yksi yli yhden” -periaate)
Projektien erilliset ohjausryhmät, joissa tulee olla riittävä asiantuntemus, myös organisaation ulkopuolelta.
Valtuustolle tuottava tietoa vaihtoehdoista valmistelun aikana. Tietoa on oltava saatavilla myös julkisesti.
Talousseuranta on oltava ennakoivaa
Uudessa organisaatiossa hallintosäännön rakentaminen tulee olemaan haastava tehtävä. Hallintosäännön kehittämisen on oltava systemaattista ja toiminnan arvioinnissa tarkastuslautakunnalla tulee olemaan luonnollisesti merkittävä rooli. Näin suuressa organisaatiouudistuksessa on myös hyväksyttävä, ettei hommat tule menemään ensimmäisellä putkeen. Nyt tullaan luomaan jotain aivan uutta, joten korjauksia ja säätöä hallinnon prosesseissa on siedettävä. Sen vuoksi seuranta ja arviointi on tärkeää.
Mainitsen esitteissäni ja mainoksessa, että Keski-Suomen hyvinvontialueelle tarvitaan tehokas ja älykäs hallinto. Mitä tällä tarkoitan? Käydäänpä hieman läpi Aster-hanketta ja raapaistaan myös Sairaala Novan ylityksiä. Virheistä on otettava opiksi.
Älykäs hallinto edellyttää ennen kaikkea toimivia järjestelmiä. Aster-hanke kaatui omaan mahdottomuuteensa – ei tavoitteiden vastustukseen, vaan heikkoon hallintoon ja huonoon johtamiseen. Vuoropuhelu valitettavasti oli täysin riittämätöntä hallinnon ja maksajien (eli omistajakuntien) välillä. Olen itse ollut alusta lähtien sosiaali- ja terveystietoja yhdistävän asiakas- ja potilastietojärjestelmän kannalla. Koko hanke oli alusta lähtien vastatuulessa ja tietojen ristituli oli melkoista. Nyt jälkiviisaasti voi todeta, että koko hankkeen viestintä oli epäonnistunutta. Yleensä luottamusmiehenä pitää voida luottaa virkamiesvalmisteluun. Tässä projektissa luottamus oli koetuksella alusta lähtien. Luvut, tavoitteet, esitellyt keinot ja toimintavat olivat vaikeaselkoisia ja epämääräisiä. Koko homma oli kaatua alkumetreillä vuonna 2018, koska summat olivat niin epäselviä. Tuolloin kuitenkin kunnissa päättäjät ymmärsivät, että järjestelmä tarvitaan ja rakentaminen tulee vaatimaan vuosia. Hanke polkaistiin kuntien siunauksella, mutta talousvarauksilla, käyntiin. Asiasta voi lukea vaikkapa Keuruun valtuuston pöytäkirjasta: http://www.keuruu.fi/ptk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20213259-4
Poliittinen päätöksenteossa on aina maallikkoja (tämä on osa demokratiaa) ja siksi asiat on kyettävä selittämään auki ja vääntämämään rautalankaa ja ratakiskoa. Sairanhoitopiirin johdolle tämä kävi ylivoimaiseksi ja tästä syystä kolme vuotta hankkeen aloituksesta kunnat kokosivat näkemyksensä ja osoittivat epäluottamuksensa sairaanhoitopiirin johtoon ja johtajaan. Tästä syystä Kinnunen joutuu ulos ja Leila Lindelliä ei spekuloinneista huolimatta valittu maakuntahallituksen puheenjohtajaksi, vaan tehtävän sai Tahvo Anttila. Kinnusen eroilmoituksesta ei ole ainakaan tähän päivään menessä (12.1.) annettua tietoa, vaikka hänen vuosilomansa on lehtitietojen mukaan päättynyt vuoden loppuun. https://yle.fi/uutiset/3-12219303
Sairaanhoitopiirin hallitus on esittänyt 13.12. kokouksessaan tilapäisen valiokunnan nimeämisestä valtuustolle. https://www.ksshp.fi/download/noname/%7BE858E6E8-A91D-4556-BC00-335015FE441E%7D/77268 Jos Kinnunen toimii samalla tavoin kuin muut egonsa loukanneet johtajat, emme näe eroilmoitusta kuin juuri ennen seuraavaa valtuuston kokousta (aikataulun mukaan 25.2.). Valtuusto päättää tilapäisen valiokunnan nimeämisestä, jos valiokunta nimetään, ei Kinnunen ole enää oikeutettu 12 kk:n palkkaan. Toivon todella olevani väärässä ja että eroilmoitus on jo jätetty.
Älykäs hallinto myös panostaa johtamiseen. Ihmisten johtamiseen. Järjestelmät ovat osa hallinnollisia prosesseja ja tuottavat dataa päätöksenteon tueksi ja ohjaavat toimintaa, antaen arvoja valituille mittareille. Mutta ne eivät korvaa johtamisosaamista. Organisaatiot kehittyvät vain, jos ihmiset organisaatiossa kehittyvät. Aster-keissistä tehty EY:n selvitys ja Novan budjettiylityskohua seurannut KPMG:n selvitys kertovat molemmat karua kieltään huonosta johtamisesta.
EY:n selvitys on ollut julkisesti saatavilla shp:n hallituksen kokouksen 7.12.2021 esityslistassa. Pöytäkirjasta selvitystä ei enää löydä. (Avoimuus olisi yksi osa älykästä hallintoa ja demokraattista päätöksentekoa.) Tässä pari huomiota:
Valtuuston mahdollisuudet kyseenalaistaa valmistelua ovat olleet heikot. Valtuustolle asiat esittelee hallitus.
Kuvakaappaus EY:n raportista, s. 6
2. Hallituksen vastuu. EY:n selvityksestä käy kirkkaasti ilmi, että hallitus on epäonnistunut tehtävässään valvoa Aster-projektia.
EY:n selvitys, s.7EY:n selvitys, s.10EY:n selvitys s. 11EY:n selvitys s.15
Selvitys vain vahvistaa sitä, että kuntien osoittama epäluottamus johtoa kohtaan on ollut täysin perusteltua. Hankkeen keskeyttämisen takana ei ole ollut mitään impivaaralaisia voimia tai aluevaalipolitikointia, vaan yksiselitteisesti huonoa johtamista, epäonnistunutta viestintää ja heikkoa hallintoa. Sairaanhoitopiiriä on johtanut Juha Kinnunen ja hallitusta Leila Lindell (kesk.).
Nämä samat ongelmat nousevat esiin jo KPMG:n tekemässä selvityksessä Novan budjettiylityksistä. KPMG:n raportti on valtuuston pöytäkirjan 1/2021 liittenä: Avaa pöytäkirja.
Tässä muutama kuvakaappaus:
Talousseuranta Novan ylitysten osalta on ollut erittäin heikkoa:
KPMG:n selvitys s.15
Hanketta ei ole johdettu lainkaan ohjausryhmissä, vaan niissä on keskitytty (hankkeen mittakaavassa) kapeisiin substanssikysymyksiin.
KPMG:n selvitys s.17
Erityisen harmillista on, että tässä tammikuussa 2021 julkaistussa selvityksessä annetaan suora kehitysehdotus Aster-hankkeen hallinnointiin. Kehitysehdotusta ei kuitenkaan ole noudatettu.
KPMG:n selvitys s. 5
Ei siis ihme, että Aster-hankkeesta vedettiin töpseli ja sairaanhoitopiirin johtajan alta kaatui jakkara. Ei näin.
Eilen su 9.1. vaalivankkurit suuntasivat kohti Jyväskylää. Miehen kanssa jaoimme kirpsakassa pakkassäässä hiki päässä esitteitä ja lisäksi kävin parin tunnin ajan värjöttelemässä kävelykadulla, pakkaskeli höystettynä tuulella oli melko rapsakka yhdistelmä.
Keskustelussa nousi esiin hallinnon kehittäminen hyvinvointialueella. Jos teille sanotaan, että tässä se hallinto kevenee, niin siitä ei kyllä ole mitään merkkejä.
Poliittisten mandaattien määrä ei vähene: sairaanhoitopiiri ja kuntayhtymien poliittiset paikat vain siirtyvät hyvinvointialueen valtuustoon (suurempana lukumääräisesti), lisäksi syntyy uusi kerros: lautakunnat. Ja koska lautakunnista todennäköisesti tulee melkoisen suuria, koska alueellinen edustus pitää yrittää edes teoriassa mahdollistaa, on turha odottaa ihmeiä poliittisten paikkojen vähentämiseksi.
Ylen vaalitentissä Päivä Räsänen esitti, että pitäisi jokaisessa lautakunnassa olla kuntapaikka. Kiva ajatus, mutta nykyisellä systeemillä aivan absurdi. Joka kunnasta ei tulla valitsemaan niin montaa valtuutettua, eikä joka kunnasta löydy edes niin montaa ehdokasta vaaleihin. Lisäksi poliittisissa puolueissa valtaa jaetaan saatujen äänien mukaan puolueen sisällä Ja neljäs: minkälaisia mammuttilautakuntia ollaan oikein rakentamassa?
Mihin sitten kannattaa kiinnittää huomiota?
Valitse puolue, joka ei halua kasvattaa edes poliittista hallintoa, vaikka se tarkoittaa vähemmän valtaa puolueille
Hyvinvointialueella on mahdollista asettaa tavoitteita erikoissairaanhoidon ja perusteerveydenhuollon hoitopolkujen rajojen murtamiseen, mikäli siihen löytyy riittävä poliittinen tahto, joka ohjaa valmistelua… mutta ennen kaikkea siihen tarvitaan motivoitunut ja uudistusmielinen ammattijohto, joka haluaa uudistaa hoitopolun ja hallinnon. Tällöin meidän on otettava potilas aivan oikeasti keskiöön ja pohdittava, miten hoito etenee moniammatillisesti.
Prosessien uudistaminen vaatii paitsi osaavaa ja motivoinutta henkilöstöä, myös uudenlaista strategista ohjaamista ja mittarointia. Vain silloin meillä on mahdollisuus luoda aidosti älykäs ja tehokas hallinto.
P.S. Tässä vielä kuva nykyisistä ylikunnallisista luottamuspaikoista ja toiveikas arvio tulevan HVA:n luottamuspaikoista. Pidän epätodennäköisenä, että lautakuntapaikkoja on vähemmän kuin valtuutettuja. Valitettavasti.
Tarjolla oleva budjettiesitys herättää vakavan huolen taloutemme tilasta. Nyt viimeistään meidän ryhdyttävä toimeen. Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.
Kokoomus hyväksyy budjettiesityksen, mutta samaan hengenvetoon toistamme jo veronkorotuskeskustelussa esiinnostamamme toimenpidelistan: – Rakenteellisiin uudistuksiin on ryhdyttävä kiireesti. – Asiakasmaksut tulee käydä läpi, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Palveluiden kustannusrakenne tulee selvittää. – Investointivaraukset tulee käydä läpi ja tarkistaa voidaanko jostain luopua tai siirtää toteutuksia – kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä – Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla – Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan ostaa palveluita markkinoilta. Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation.
Arvon valtuutetut ja luottamushenkilöt, meidän on edellytettävä muutoksia. Meidän on myös hyväksyttävä palvelujen tasoheikennykset. Suunnitelmavuosille on osoitettu investointeja, mutta meidän tulee uudelleenarvioida kaikki esitetyt investoinnit ja kyettävä myös tekemään uusia päätöksiä, joita heikentyvä talousennuste edellyttää. Myönnetty budjetti ei tarkoita, että kaikki menot on synnytettävä.
Hyvät toimialajohtajat, kokoomus odottaa teiltä leikkauslistoja ja prosessikehittämistä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Seuraavina vuosina on elettävä suu säkkiä myöten. Edellytämme johtoryhmältä kykyä vaikeisiin keskusteluihin ja toimialarakenteiden ravistelua. Olemme tilanteessa, jossa jokaisen penkin pitää vähän täristä. Valitettavasti. On uskallettava katsoa isoa kuvaa, ohi omien pelkojen.
Toistan aiemmin sanomaani: Meillä on edessämme vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Viranhaltijoiden on kyettävä tekemään hankalia esityksiä ja meidän valtuutettujen on kyettävä tekemään päätöksiä.
Meillä on edessämme uusi strategiakausi, on aika uudistaa ja terävöittää strategista johtamista, tavoiteasetantaa ja mittaamista. Arvon kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kokoomus toivoo, että Keuruun strateginen johtaminen uudistuu osaamisenne kautta.
Tiukka talouskuri ja investointitahdin hidastaminen ei tarkoita kuitenkaan minkään kylän valojen sammuttamista. Se tarkoittaa vain korjausliikettä, jolla hallinnon ja palveluiden taso sopeutetaan kestävälle tasolle. Lapsilla on edelleen erinomaiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Meillä on edelleen vahva yhteisö, joka haluaa jatkaa työtään Keuruun kehittämiseksi. Uskomme edelleen turvalliseen ja kehittyvään Keuruuseen. Yksityisellä sektorilla on vetovoimaa ja kasvun edellytykset, meidän on vain kyettävä tuomaan julkisen sektorin menot järkevälle tasolle. Keuruu on edelleen maailman paras paikkaa elää ja yrittää!
Toistan: Kokoomusryhmä haluaa lähettää vahvan viestin siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee valmistua alkuvuoden aikana siten että tasapainottamistoimenpiteitä tulee jo vuoden 2023 budjettiin. Rakenteelliset ehdotukset toivotaan myös lautakuntiin työstettäväksi aikaisessa vaiheessa. Käytetään sitä monipuolista osaamista, jota lautakunnissa on.
Arvoisat valtuutetut ja kuntalaiset, toinen poikkeusvuosi tulee päätökseensä ja kolmas poikkeusvuosi alkaa. Onko kyseessä siis enää poikkeus vai puhuisimmeko jo uudesta normaalista?
Kiitämme kaikkia, niin henkilöstöä, luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin tehdystä työstä vuonna 2021. Yhdessä olemme enemmän. Hyvää joulunodotusta ja menestystä meille kaikille vuodelle 2022.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa, asiakohdassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnasta sopiminen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä kunnianhimoinen tavoite, se on kuitenkin tavoite, joka on tehty ratkaistavaksi. Erityisesti sosiaalipalveluinen puolella tarve järjestelmän uudistamiselle alkaa olla akuutti. Tilanne ja paine järjestelmän uudistamiselle on ymmärrettävä.
Tilanteesta johtuen on sitäkin hämmentävämpää, millä tavoin sairaanhoitopiirin johto on kriisiytynyttä tilannetta hoitanut. Julkinen painostus, uusien MAHDOLLISTEN työpaikkojen luominen, lisäaika, shp:n valtuuston roolin korostaminen ja omistajakuntien valtuutusten väheksyntä.
Sairaala Novan budjettiylitysten jälkeen SHP:n hallitus päätti teettää ulkopuolisen selvityksen: Ulkopuolisen selvityksen laati KPMG Oy Ab. Selvityksessä on käyty läpi Sairaala Nova -hanke. Selvitystyön tavoitteena oli löytää vastaukset siihen, miksi hankkeen kustannukset ovat ylittyneet sekä lisäksi ”selvittää päätöksentekoon, tiedottamiseen ja projektinjohtoon liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä keskitytään erityisesti hankkeen hallintoon, johtamiseen raportointiin ja tiedonkulkuun sekä kustannusten seurantaan ja niiden ohjaukseen.” Sen sijaan, että Sairaanhoitopiirin johto tilaa jälleen uuden ulkopuolisen selvityksen päätöksentekoon, tiedottamiseen ja projektinjohtoon liittyvistä kysymyksistä, kannattaisi sen ottaa opiksi edellisestä selvityksestä ja kuntakierroksella saaduista palautteista. Novan ylitykset, Kukkula-hankkeen läpiveto ja nyt ”systeeminen virhe” laskennassa, nämä eivät ole enää yksittäisiä, sattumanvaraisia virheitä, vaan kyseenalaistavat koko SHP:n johtamisen ja johtamiskulttuurin. On peiliin katsomisen paikka.
Verovarojen vastuullinen käyttö edellyttää erityistä tarkkuutta. ”Keuruun kaupunginvaltuusto on 10.6.2019 antamassaan valtuutuksessa todennut, että se edellyttää KSSHP:n keskeyttämään hankintamenettelyn, mikäli hankinnan kustannukset nousevat merkittävästi. ” Nyt on viimeistään tuo hetki, jolloin sairaanhoitopiirin tulee noudattaa annettua valtuutusta ja keskeyttää hankinta. Sairaanhoitopiirin hallituksen tulee ryhtyä selvittämään vaihtoehtoisia järjestelmiä. Keuruun valtuuston tulee uusia viestinsä sairaanhoitopiirin johdolle: avointa valtakirjaa kustannusten nousulle ei ole annettu, eikä anneta.
Tässä pitämäni kokoomusryhmän puheenvuoro veroprosentin nostosta:
Arvon valtuutetut, Kokoomus hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen 0,25 % korotuksesta. Sen lisäksi Kokoomus edellyttää, että rakentellisiin uudistukseen on ryhdyttävä kiireesti. Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava. – Asiakasmaksut tulee käydä läpi, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Automaattikorotusten sijaan tulee aidosti selvittää palveluiden kustannusrakenne. – Investointivaraukset tulee käydä läpi ja tarkistaa voidaanko jostain luopua tai siiirtää toteutuksia – kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä – Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla – Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan ostaa palveluita markkinoilta. Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation. Vain hölmö odottaa uusia tuloksia samoilla lääkkeillä.
Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset, tämä korotusehdotus on maltillinen, mutta tällä päätöksellä on myös aloitettava surutyö. Meillä on edessämme vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Viranhaltijoiden on kyettävä tekemään hankalia esityksiä ja meidän valtuutettujen on kyettävä tekemään päätöksiä. Koulujen lakkauttamisia on luvassa ja palvelutasojen heikennyksiä on tiedossa. Lienee selvää, ettei uutta kaupungintaloa tulla rakentamaan. On osattava myös luopua.
Samaan hengenvetoon on myös todettava, että elinvoiman rakentamiseen panostettava. Meillä on näidenkin päätösten jälkeen edelleen valtavan hyvät palvelut ja hienoa infraa. Yhteistyössä kaupunki, yritykset ja järjestökenttä luovat elinvoimaa monipuolisella tapahtumatarjonnalla. Tätä ilosanomaa meidän kannattaa kertoa maailmalle. Keuruu on maailman paras paikkaa elää.
Arvoisat valtuutetut, kokoomusryhmä arvostaa maltillisia veronkorotuksia, sillä haluamme välttää korkean verotuksen negatiivisiset ja ostovoimaa heikentävät vaikutukset.
Kokoomusryhmä haluaa lähettää vahvan viestin siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee valmistua alkuvuoden aikana siten että tasapainottamistoimenpiteitä tulee jo vuoden 2023 budjettiin. Rakenteelliset ehdotukset toivotaan myös lautakuntiin työstettäväksi aikaisessa vaiheessa. Käytetään sitä monipuolista osaamista, jota lautakunnissa on.
Kokoomusryhmä kannattaa kaupunginhallituksen kompromissiesitystä tuloveroprosentin nostosta.
Minulla on kaksi vahvaa, sisäistä ajuria: vastuuntunto ja kotiseuturakkaus.
”Jotta Keuruu on olemassa minunkin jälkeeni”
Minulla on halu parantaa maailmaa, sisäinen motivaatio ja tunteen palo. Keski-Suomi on ollut minulle aikanaan lähtöpiste vaikuttamisen polulle. Paluumuutettuani Keuruulle minua pyydettiin mukaan Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjien hankkeen ”Yritysten Taitava Keski-Suomi” ohjausryhmään. Tuossa ohryssä tajusin, mikä voima ja vahvuus Keski-Suomella on koko maakunnassa. Ei siis vain maakuntakeskuksen menestys, joka luo maakunnan muihin kuntiin imua, vaan nimeomaisesti MAAKUNNAN vahvuus. Symbioosi kulkee molempiin suuntiin. Kuulin tässä juuri mainion analogian maakuntakeskus-maakunta keskinäiseen symbioosiin: ”Juna tarvitsee veturin kulkeakseen. Veturi voi kyllä ajella yksikseen, mutta ei siinä mitään järkeä ole.”
Mutta takaisin vaikuttajan polkuun: kuten blogissakin olen kirjottanut, varsinainen vaikuttajakouluni on ollut nuorkauppakamari, tuon harrastuksen parissa vaalit ja vaalivalmennus ovat olleet henkilökohtaisia prässejä, jotka ovat valmistaneet minua politiikan tekemistä väistämättä seuraavaan julkiseen mankeliin.
Kamarimaailmassa ja yrittäjäjärjestössä olen aina ollut tekijä, ruohonjuuritason vaikuttaja. Ja tosiasiahan on, että muutos tapahtuu aina vasta käytännön tekoina. Voimme rakentaa suunnitelmia ja tiekarttoja, mutta vasta aktiiviset teot ratkaisevat muutoksen suunnan.
Kysymys, jota olen pohtinut on: tarvitsenko onnistumisia, isoja voittoja motivaation ylläpitämiseen? Vastaus on: en. Jos siis ajatellaan, että voisin paukutella henkseeitä jostain yksittäisistä asioista tai ideoista, että minäminäminäminiä sain aikaan. Minunminunminun idea. On selvää, että olen ollut antamassa syötteitä muutokseen tai kehittämässä asioita, mutta lopputulokset ovat usein osiensa summa – yhteistyössä syntyy paras lopputulos. Olennaisempaa on siis se, että miten asioita tehdään ja suunta, johon asioita viedään. Ei se, saanko minä niistä sulan hattuun.
Etsikkoaikoja?
NYT. Tällä hetkellä, kun vaalit ovat tulossa on tietysti aina hyvä varmistaa omat lähtökohdat. Käyn sisäistä pohdintaa prioriteeteista ja arvoista. MItä annettavaa minulla on? Millä vaikuttamisen tasolla ja tavalla voin parhaiten antaa? Yksi pohdinta, johon palaan aina aika ajoin on, että pitääkö vaikuttaminen tehdä omalla naamalla? Tällä tarkoitan pohdintaa siitä, että olisinko vahvempi pelaaja jossain toisessa roolissa kuin näkyvänä päättäjänä? Koen meinaan välillä, että asiat luiskahtavat aivan sivuraiteille, kun mennään poliittiseen julkisuuteen. Toistaiseksi olen kuitenkin kokenut, että ehkäpä poliitikassa on nimenomaan hyvä olla päättäjänä, joka ei välittäisi olla itse julkisuudessa.
Mihin haluaa vaikuttaa?
Keuruun tulevaisuus. Koko Keski-Suomen maakunnan tulevaisuus.
Kilpailuneutraliteettikysymykset.
Hyvä hallinto, vastuullinen verorahojen käyttö
Näihin. Miksi? Koska vastuuntunto ja kotiseuturakkaus.
Onhan tämä viimeinen 17 kuukautta on ollut melkoinen matka. Nyt toukokuu 2021 on päättymässä ja on hyvä tehdä kurkkaus korona-aikaan.
Vuosi 2020 alkoi vauhdikkaasti ja jännittyneissä tunnelmissa. Juuri ennen vuodenvaihdetta varmistui, että olin raskaana. Hartaasti odotettu ihme oli saanut alkunsa. Ei sitä oikein saattanut uskoakaan ja olimme Aleksin kanssa raskaudesta onnesta soikeina. Silleen varovasti tietysti ensimmäiset kuukaudet, koska mitä tahansa voisi tapahtua.
Minut oli myös joulukuussa (ennen tietoa raskaudesta) valittu hieman yllättäenkin Keurusseudun Yrittäjien puheenjohtajaksi, Tapsan jäädessä pois 11 vuoden jälkeen. Yrittäjäjrjestöllä oli (ja on edelleen) käynnissä ”Lapset seutukunnan tulevaisuus” -hanke, jossa tavoitteena on ollut tehdä eläväksi lapsiperheiden paratiisi -ajatusmallia ja löytää tapoja ”kotiuttaa” paikkakunnalla uusia perheitä ja yrityksiä. Budejtti on ollut noin 100 000 €, joka on järjestölle ihan merkittävän kokoinen kehittämishanke. Alkuperäinen suunnitelma pohjasi paljon erilaisiin tapahtumiin.
Tammikuussa myös lävähti Case Viikinlahti Campus kaupunginhallituksen ja keuruulaisen elinvoimatyön pöydälle. Tuosta keissistä voisi todeta, että oppia tulisi runsaasti – eri sektoreilta ja politiikan osa-alueilta. Todettakoon, että olisi pitänyt alkaa pitää päiväkirjaa, siitä olisi riittänyt kiikkustuoliin kerrattavaa.
Maaliskuun puolessa välissä raskauteni oli edennyt odotetusti, alkupahoinvointi alkoi vaihtua närästykseen. Suomi meni kiinni ja jäimme projektipäällikkö-Satun kanssa ihmettelemaan, että näin tässä nyt sitten kävi – pahimman kaavan mukaan. Ei muuten helpottanut närästystä.
Huhtikuussa ihmeteltiinkin sitten jo case Lompparia. Tuota kiinteistökauppaa ja lainantakausta jo hieman käsittelinkin kilpailuneutraliteetti-bloggauksessa. Huhhuijaa. Aina oppii. Oikeastaan tuo tapaus pakotti oppimaan ja ottamaan selvää. Kun campuksen keississä opettelin kunnan kiinteistöyhtiön toimintaperiaatteita, hyvän konsernihallinnon toimintatapoja, sääntelyä ja suosituksia, niin lomppari-keississä piti opetella, millä tavoin kunta voi tytäryhtiöitään rahoittaa ja millä tavoin riskikartoituksia tulisi kunnan tehdä. Mikä on lain hengen mukaista ja mikä oikeuskäytäntöjen mukaista. Pari päivää ja iltaa asioiden parissa vierähti. Sen olen kyllä oppinut näistä kaikista erikoisuuksista, joita näihin valtuustovuosiin on mahtunut, että mää tunnen kyllä paljon porukkaa. Mulla on äärimmäisen hyvät verkostot. Aina, kun on tullut jotain ihmeteltävää, on ollut joku jolle soittaa.
Toukokuussa närästys alkoi olla jo melkoisen voimakasta ja turvotuskin vaivata jalkoja. Samaan aikaan käynnistyi kaupungin YT-prosessi. Toimin siis tällä valtuustokaudella kaupungin yhteistyötoimikunnassa työnantajan edustajana, toinen edustaja kaupunginhallituksesta on ollut Ahosen Merja. Vuonna 2020 toimin toimikunnan puheenjohtajana. YT-prosessi vaatii tietysti hienotunteisuutta, mutta myös jämäkkyyttä, vaikeita asioita on kyettävä käymään läpi hyvässä yhteishengessä. Prosessi vietiin minusta läpi onnistuneesti. Henkilöstön kuulemisissa tuli esiin valtavasti toimenpiteitä, joista henkilöstö itse katsoi syntyvän säästöjä – joko kertaluonteisia tai niissä olisi mahdollisuus pysyvämpiin rakenteellisiin muutoksiin. Prosessi osoitti hyvin sen, mikä merkitys osallistamisella on. Henkilöstöstä nousi esiin erittäin hyviä säästökohteita ja rakenteellisia muutosehdotuksia. Suhteessa tähän talouden tasapainottamisohjelma prosessina ei ole mielestäni ollut yhtä onnistunut. Ohjelman läpiviemiseksi oli sovittu selkeä prosessi, mutta sitä syysä ja toisesta seurattu. Niinpä poliittinen prosessi tökki ja töksähti. Niinpä uusi valtuusto saa heti alkaa työstämään sitä. Ja kun samaan aikaan pitäisi kuitenkin valmistella hyvnvointialueita ja tärkeintä työkalua, kuntastrategiaa. Vuoden 2022 budjetti on myös heti valtuustossa. Musta oli vastuutonta siirtää tasapainotusohjelma seuraavalle valtuustolle.
Mutta takaisin edelliseen vuoteen. Kesäkuu tulla tupsahti, turvotus paheni ja mittariin tärähti uusi kymmenluku. Täytin 40. Sen kunniaksi oli kevään hulluista alennusmyynneistä tullut varattua Hotel Kämpiin viikonloppu. Tarkoituksena käydä valokuvaaja Mikko Mäntyniemellä kuvissa ja jossain hoidoissa. Ja näin tapahtui. <3 Myös kuntavaalikuvat otettiin, koska epäilin, etten pikkuvauvavaiheessa ehdi mihinkään kuvattavaksi. Laskettu aika meinaan oli elokuun viimeinen päivä. Korona-ajan matka Helsinkiin oli erikoinen, toisaalta oli mukavaa kerrankin nauttia hotellihuoneesta! Siellä syötiin illallinen ja nautittiin kiirettömyydestä. Käytiinpä yhtenä aamuna myös Allas Seapoolilla kokeilemassa ulkoilmajoogaa. Pääsimme testaamaan myös WOLTIa, kun tilasimme iltaruokaa huoneeseen. Olihan se tuolloin jo käsinkosketeltavaa, miten hirvittävän suuresta taloudellisesta menetyksestä koronassa tulisi olemaan kyse. Kesäsesonki olisi pitänyt jo alkaa ja ihmisten virrata ympäri Helsinkiä. Nyt ihmisiä oli liikkeellä murto-osa normaalista.
Heinäkuu tuli. Töissä oli verkkaista, vaikka olimme vajaalla miehityksellä. Lapaset-hanketta tehtiin koko ajan Satun kanssa ja nyt työn alla oli jo myös Mun Keuruu -elinvoimasivusto, joka alkoi keväällä muotoutua Keulinkin koronahankkeen ja Lapaset-hankkeen yhteistuumailuiden seurauksena. Seudullinen digiloikka alkoi muotoutua ja vuosien patouma yhteisestä suunnasta ja alustasta muotoutua, yrittäjät olivat vuosia kaivanneet sivustoa, koko kokoaisia paikallisia palveluita ja yrityksiä löydettäviksi. Kaupunki ei tähän ole kyennyt, koska tämmöinen ajatus on koettu yritysten mainostamiseksi, vaikka ajatuksena on ollut nimenomaan kuntalaisten ja matkailijoiden palveleminen, ei yritysten. Keulink Oy tehtävänä taas nimenomaan on ylläpitää yrityshakemistoa. Yritysten digitaalinen saavutettavuus on ollut erittäin vaihtevaa. Näistä muista eri hankkeista havaituista haasteista muodostui pöydälle kehittämishaaste, jonka ratkaisuksi munkeuruu-sivusto moutoutui. Kannattaa muuten lukea sivuston filosofiasta täältä. Touko-kesäkuun vaihteessa oli pidetty ensimmäiset Keurusseudun verkkomarkkinat, joiden tekninen toteutus ei paljon päätä huimannut: Satu kuvasi kännykäkameralla faceen liveä ja Keulinkin projektipäällikkö Sari haastatteli sankakuulokkeiden mikillä yrittäjiä. Minä istuin konttorilla Koskenpäällä ja naputin somesivulla kommentteja ihmisten reaktioihin, jotta liveen saatiin riittävää nostetta. Kokeilukulttuurin hengessä asiaa testattiin ja sitten analysoitiin kokeilu. Formaatti oli suksee. Ihmiset tykkäsivät katsoa rehellisiä ja reippaita videoita yrittäjistä ja paikallisista palveluista ja tarjouksista ja samalla yrittäjät saivat itse kokemusta videoiden ja somen voimasta. Ensimmäisten verkkomarkkinoiden videoita katsottiin viikon sisällä tuhansia kertoja. Huimaa.
Heinäkuun alussa mulla alkoi turvotus jaloissa pahentua toden teolla ja otin yhteyttä neuvolaan. Tai siis yritin. Perjantaina, kun aloitin, niin keskiviikkona kävin labrassa. Mitään yhteydenottoa en saanut, vaikka yritin saada seuraavina päivinä jonkun kiinni. Perjantaina jäin taas vähän roikkumaan asian kanssa. Lauantaina 10.7. aloitin sitten pesemään viimeisiä ikkunoita. Aleksi lähti viettämään kaveriporukassa kesäkinkereitä Pirkanmaalle. Siinä päivän huiskittuna sain hommat pakettiin ja tavoitteena päästä mökille saunomaan ja Voitto-koiraa viedä lenkitettäväksi, kun itse en enää pystynyt riittävää lenkitystä tekemään. Kamat autoon ja menoksi. Peruutin auton katoksesta ja ihmettelin ajotuntumaa. Nousin ja kiersin auton. Toinen takarengas tyhjänä. Voi elämä. Auto takaisin katokseen ja mietintämyssy päähän ja soittokierros tulille. Lopputulos: taksi alle ja porukoille hakemaan kälyn autoa varastosta. Koko ajan pieni stressi päällä, en ollut tuntenut vauvan potkuja oikein kunnolla, en muistanut, että päivällä olisin siivotessa tuntenut potkuja ja Voittoa pissattaessa yritin vähän tökkiä mahaa, mutta kukaan ei vastannut. Voitto ei myöskään suostunut poistumaan pihapiiristä, vaikka kaiken järjen mukaan sillä täytyi jo olla lenkki-intoa päällä. Mutta mäyräkoira on mäyräkoira, jonka lenkki-intoon voi vaikuttaa vaikka tuulensuunta. Voitolla oli kaiken lisäksi syntymäpäivä ja se täytti jo 14 vuotta. Olin oppinut jo kunnioittamaan sydänvaivaisen seniorin toiveita. Noh, mutta siis porukoilta auto alle ja hakemaan Voittoa ja tavaroita. Voitto autoon ja kohti mökkiä, matkalla tönin vatsaa ja yritin saada kaveria hereille. Raskausviikkojahan mulla oli takana vasta/jo 32+5, joten vielä olisi matkaa taitettavana elokuun loppuun. Mökillä ehdin nostamaan tavarat autosta ja syömään vähän välipalaa. Ja tökkimään vatsaa. Mähän en tuolloin tiennyt mitään liikelaskennasta. Jos olisin tiennyt, niin mun olisi pitänyt jo käydä tuolloin sairaalassa, kun liikelasku ei missään nimessä onnistunut. Ehdin laittamaan Voitolle ruuan kuppiin ja viemään kupin Voitolle, kun kumarasta noustessani tunsin, että nyt valahti liikaa lämmintä reisille. Kurkkasin housuin ja näin veren juoksevan pitkin reisiä. Tuosta alkoi tapahtumasarja, jossa ensimmäistä kertaa elämässäni pelkäsin enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan piti kuitenkin toimia kylmän viileästi ja rauhallisesti. Soitin Aleksille, soitin itselleni ambulanssin, kinasin hätäkeskuksen päivystäjän kanssa ja asettauduin kylkiasentoon mökin lattialle odottamaan lanssia. Ja sitten keskityin hengittämään ja olemaan itkemättä. Olin aivan varma, että menettäisin lapsen. Vasta, kun ensihoitaja sai stetoskoopilla kuuluviin lapsen sydänäänet uskalsin itkeä hieman. Sairaalassa selvisi, että lapsen sydänäänet olivat vahvat.
Sairaalassa kului 5 päivää. Synnytyssalin kautta siirryin naistenosastolle seurantaan. Pääsin kotiin keskiviikkona, kun näytti, että kaikki vuoto on lakannut ja lapsiveden määrä oli lisääntynyt, eikä uutta vuotoa enää tullut. Lapsen sydämenäänet olivat koko ajan vahvat. Vuodon syy ei koskaan selvinnyt. Kotiohjeina oli liikelaskenta. Yksi yö omassa sängyssä ja seuraavana päivänä liikelaskennassa oli haasteita. Soitin lopulta osastolle ja lähdimme Aleksin kanssa uudestaan tarkastukseen. Matkalta soitin vielä Satulle ja sovittiin keskeneräisiä asioita ja etenemistä kesän aikana. Ajattelin, että käynti olisi vain tarkistus, kuten aiemminkin, en vain tuntenut liikettä kovin herkästi. Rutiinitarkistuksessa otettiin tietysti myös virtsan proteiinit, raskausmyrkytyksen poissulkemiseksi. Aiemminkin ne olivat olleet nollissa. Nyt ekassa näytteessä oli kuitenkin pieni määrä proteiinia, joten verikoe määrättiin. Kello oli viiden luokkaa, kun ensimmäinen verikoe otettiin. Odotellessamme aulassa katsoin vastasyntyneiden osaston ovea ja sinne ja takaisin kulkevia vanhempia. Oven raosta näkyi myös tehohoitopuoli, keskoskaappeineen. Ajattelin suruissani ja kauhuissani, että millaista siellä mahtaakaan olla. Vähämpä tiesin.
Siirryimme naistenosastolle. Minut otettiin sisään osastolle, koska ultrassa näkyi virtausmuutoksia napanuorassa, joten seuranta piti aloittaa uudelleen. Olin juuri tehnyt leirin, kun hoitaja tuli ilmoittamaan, että verikokeissa näkyi raskausmyrkytyksen oireet, joten minut siirrettäisiin suoraan synnytysosastolle seurantaan. Siirryimme synnytyssaliin. Hetkeksi. Seuranta oli viritetty, kun tuli uusi ilmoitus, pidemmällä oleva synnyttäjä tulisi tähän saliin ja me siirtyisimme odotushuoneeseen, josta tehtäsiin meille huone. Huoneessa olisi myös kaksi vuodetta, joten Aleksin olisi mahdollista myös nukkua. Seuraava verikoe otettiin seitsemältä. Naureskelimme labranhoitajan kanssa, että otetaanpas näitä tiuhaan ja harvoin se tilanne siitä näin nopeasti muuttuu. Paitsi, että muuttui. Ei mennyt kauaakaan, kun oloni heikkeni ja puoli yhdeksältä olin jo sumussa. Oli aika siirtyä hengittelymoodiin ja pitämään itsensä rauhallisena. Toisen kerran elämässäni pelkäsin tosissani, kun vastaava gynegologi tuli tekemään tilannearvioita minusta toisen kerran. Olin ollut jo magnesium-tipassa hyvän aikaa, mutta oloni heikkeni. Vastaavan arvio oli kuitenkin, että ”selvästi auttaa, että parempaa menossa”. Tunnelma huoneessa oli kommentin jälkeen jäätävä. Erikoistuva nuorempi gyne oli selvästi eri mieltä, samoin olivat kätilö ja lisäavuksi tullut hoitaja. Minusta ja miehestä puhumattamaan. Lääkärin lähdettyä kysyin kätilöltä, että koska vuoro vaihtuu. ”Aamuseitsemältä.” Sanoin, että aion sinnitellä siihen asti, en aikoisi laskea omaa tai lapseni henkeä kyseisen lääkärin käsiin. Kyllä pelotti. Olin aivan tajunta sekaisin, mutta suostuin ottamaan nukahtamislääkkeet, jotta nukahtaisin ja selviäisin aamuun. Aleksille vaikein paikka oli ymmärrettävästi, kun jouduin sanomaan, ettei minua saa lohduttaa. En pysyisi kasassa. Oli vain keskityttävä selviämään.
Heräsin ennen kuutta ja silloin alkoi jo tapahtua. Yön aikana oli koko ajan tehty seurantaa ja arvioita sektion tapeellisuudesta. Hoitajien vuoro vaihtui ja minua alettiin valmistelemaan sektioon. Aleksi ryntäsi aamutarjoiluille kanttiiniin. Leikkaussalin tiimi aloittaisi 7.30, jolloin tehtäisiin arvio ajasta. Kätilö arveli, että perjantaisen aamupalaverin jälkeen siirtyisin saliin. Taisin lähteä saliin jo koko lailla sama tien, kun tiimi oli paikalla. Jussin syntymä aika on 8:02. Kouristelin jo saliin mennessä, joten epiduraalin laittaminen selkäytimeen ei ollut aivan yksinkertaista. Turvotus ei myöskään auttanut, kuten kuulin anestesialääkärin huutavan. (En tiedä huusiko hän, mutta siltä se minusta tuntui.) Kun kuulin vauvan parkaisun, aloin itkeä. Hän selvisi.
Näin vauvan vilaukselta, ennen kuin minut kärrättiin teho-osastolle. Aleksi ohjattiin seuraamaan vauvaa ja olen kyllä ikuisesti kiitollinen, että Aleksi oli Jussille sylinä ensimmäiset vuorokaudet. Jussin syntyi mitoilla 44 cm ja 1980 g. Ja selvisi omilla keuhkoilla, ambulanssikeikan jälkeen saamani kortisonit olivat ehtineet kypsyttää keuhkot. Minä puolestani taistelin teho-osastolla vielä pahenevaa raskausmyrkytystä vastaan. Ensimmäiset 28 tuntia olivat pitkät. Vasta sen jälkeen näin Jussin ensimmäistä kertaa ja sain hänet syliini.
Teho-osastovuorokaudet opettivat sairaalan toiminnasta ja potilastyöstä enemmän kuin mikään keskustelu koskaan. Koin myös kolmannen kerran pelkoa, että en selviä, kun yksi kouristuskohtaus ei meinannut laantua. Siinä ketjuuntui yökön tauotus ja sijaisen osaamattomuus. Raskausmyrkytykseni vaikeusaste oli ilmeisesti sen verran harvinainen, että tietämättä taustoja sijaistava hoitaja ei voinut uskoa, että millaiseksi kohtaukseni voi edetä. Järkyttävää tuossa on tosiaan se, että raskausmyrkytykseen ei ole parannusta, on vain oireenmukaista hoitoa. Verenpaine kohoaa kouristuskohtauksissa vaarallisen korkeaksi, eikä ole muuta lääkettä, kuin verenpainelääkitys. Sitä on muuten saatavilla suoraan suoneen, suoraan lihakseen ja suoraan limakalvoille. Kaikkia yhtä aikaa. Magnesiumihan minulle meni koko ajan ja kohtauksissa maksimimäärät. Magnesiumista poispääseminen olikin edellytys teholta poispääsemiseksi.
Opin myös valtavasti hoitotyöstä ja sain omakohtaisesti kokea, mitä hoitajapula tarkoittaa. Ymmärrän nyt myös konkreettisesti, mitä tarkoittaa, että hoitajat pyörittävät sairaalaa. Siinä, kun mm hoitajan kanssa pähkittiin, että mitähän se lääkäri ohjeillaan mahtoi tarkoittaa, niin ajattelin, että ei näitä asioita kyllä myöskään palkalla paranneta, vaan työyhteisötaitoja kehittämällä. Lääkärien taitoja siis. Oli jotenkin järkyttävää huomata nuorilta lääkäreiltä ylimielistä käytöstä sairaanhoitajia kohtaan. Vaikea ymmärtää, miten sillä tavoin voidaan kollegoita kohdella. Kohdalleni osui kyllä myös useita vuorovaikutustaidoiltaan erittäin osaavia lääkäreitä. Onneksi. Eikä nuo työarjen ongelmat myöskään millään hallintomallilla ratkea, ei todella.
Kolmen yön jälkeen pääsin vihdoin pois teholta. Pari yötä olin vielä naistenosastolla, josta pyysin arviointia kotiuttamiseksi. Olisin kuitenkin vain siirtymässä vastasyntyneiden osastolle, jossa Aleksi ja Jussi olivat. Olin jo teholta päästyä viettänyt kaiken ajan yötä lukuunottamatta vso:lla. Pääsin viikon jälkeen verenpainelääkityksen kanssa kotiumaan ja siirtymään viettämään myös yöt VSO:lla. Matka Jussin vanhempina alkaisi täysillä.
Tähän on varmasti hyvä keskeyttää kirjoitus. Olen kirjoittanut tätä postausta jo viikkoja. Nyt on jo vaalisunnuntai, ja kuten alussa todetaan, kirjoittaminen alkoi toukokuun lopussa. Tämä kirjoitus lienee eniten itselleni muistiin ja muistutukseksi. Jussi on jälleen herännyt päiväunilta on syytä siirtyä hänen pariinsa. Kirjoitus jatkukoon taas, kun aikaa on.
Mielipidekirjoitus, julkaistu Suur-Keuruussa 11.6.2021
Keuruun kaupunkiorganisaatio on muutosten edessä. Valtuuston koko pienenee ja lautakuntarakennettakin on syytä tarkastella. Uhkana lautakuntien vähenemisessä nähdään demokratian kaventuminen ja kuntalaisten vaikutusvallan väheneminen. Koen itse asian päinvastoin. Poliittisten päättäjien on muodollisessa valmistelussa hyvä keskittyä strategisiin näkökulmiin, talouden seurantaan ja kokonaisuuden hallintaan.
Valmistelussa ja suunnitteluissa tulisi puolestaan hyödyntää runsaammin kuntalaisia ja kolmatta sektoria osallistavia foorumeita. Keurusseudun Yrittäjien Lapset seutukunnan tulevaisuus -hanke teki kartoituksen Keuruun kaupungin yhdessä tekemisen toimintamalleista. Kuntalain edellyttämiä ryhmiä on kolme (nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto). Lisäksi LAPE-työryhmä tekee viranomaistason yhteistyötä ja Lasten Parlamentti on vakiinnuttanut toimintansa. Muita sidosryhmäyhteistyön foorumeita on viisi: seuraparlamentti, Iso-N, Lasten kulttuurin ohjausryhmä, kyläparlamentti, kumppanuuspöytä. Näiden ryhmien kokoonpanojen ja toiminnan tarkastelu on hyvä paikka aloittaa osallistaminen kulttuurin vahvistaminen. Huomattavaa on myös, että yksi keskeinen sidosryhmä on jäänyt kokonaan muodollisten yhteistyöryhmien ulkopuolelle: yrittäjät ja elinkeinoelämän edustajat. Uskon täysin, että foorumeiden tavoiteasetannan tarkastaminen ja vuoropuhelun lisääminen eri toimijoiden kesken vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luo yhteistä tekemisen meininkiä Keuruun kehittämiseksi.
Keurusseudun Yrittäjien Lapset Seutukunnan Tulevaisuus -hankkeen koosteesta ote.
Yhteinen vuoropuhelu on omiaan pienentämään vastakkainasettelua eri intressiryhmien välillä. Yhteistyössä syntyvät myös luovimmat ratkaisut ja rohkeimmat kokeilut. Maailma monimutkaistuu yhä nopeammin ja kehittämisessä kokeilut ovat oikeastaan ainoa toimiva malli. Oppiaksemme ja löytääksemme ratkaisuja tarvitaan päätöksenteossa yhä useammin yhteistyötä virallisten toimijoiden, kolmannen ja neljännen sektorin välillä.
Meidän ei pidä myöskään unohtaa, että me haluamme vaikuttaa omaan elinympäristöömme ja olemme valmiit tekemään paljon yhteiseen hyvään, kunhan vain ääntämme kuullaan ja meille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Haapamäen siivoustalkoot olkoo meille kaikille yhtenä esimerkkinä siitä, mihin kuntalaiset nopeallakin aikataululla pystyvät, jos vain mahdollisuus annetaan.
Tehdään osallisuudesta Keuruulle elinvoiman valttikortti!
