Elinvoimasta. Ja kehittämisyhtiöstä.

Kuten mainittua toisessa bloggauksessani SOTEmetelisoppa maakuntahallinnon uudistuksen myötä kunnallisessa päätöksenteossa elinvoimapolitiikan painoarvo tulee kasvamaan huomattavasti. Keuruullakin on virinnyt keskustelu kunnallisen kehittämisyhtiön tarpeellisuudesta vallan uusjaon jälkeen. Keskustelu on toki tarpeen – eihän minkään organisaation rakenne voi olla itseisarvoinen – vaan organisaatiorakenteen on tuettava asetettuja tavoitteita.

Itse arvostan suoraselkäistä ja -puheista keskustelua, jossa kukin toimija tuo esiin omat visionsa ja tavoitteensa elinvoiman kehittämisen malleista Keuruulla ja Keuruun seutukunnalla. Mukaan keskusteluun myös hyvä tuoda avoimesti omat pelkonsa ja huolenaiheensa eri malleista. Mitä ja miten voimme yhdessä rakentaa Keuruusta entistäkin elinvoimaisemman kunnan ja näyttäytyä yritysten kehittämiseen positiivisesti ja joustavasti suhtautuvana kuntana.

Minun on vaikea hyväksyä julkisen keskustelun moukarointia, jota kohdistetaan Keulinkin toimintaan ja henkilöihin. Itse olen yrittäjäjärjestön jäsenenä ja Keulinkin asiakkaana nähnyt Keulinkissa tartutun jämäkästi paikkakuntaan kohdistuneisiin muutoksiin, kuten varuskunnan lakkautamiseen. Keulink on myös yhteistyössä yrittäjien kanssa ollut rakentamassa Kaupan keskus Keuruu -toimintaa ja perustyössä on pyritty avustamaan niin aloittavia yrittäjiä kuin paikkakunnalla toimiviakin yrityksiä.

Kehittämistarpeet ja -into lähtevät aina yrityksistä itsestään. Kunnallisen elinkeinotoiminnan tehtäväksi jää törmäyttää yrittäjiä ja yrityksiä keskenään sekä tarjota näille monipuolisesti tietoja ja osaamisen kehittämisen paikkoja – ja näitä mahdollisuuksia Keulink on toden totta tarjonnut.

Arviointia voi tehdä vaikkapa tutustumalla Keulinkin vuoden 2015 kyselyyn asiakasyrityksilleen ja vertaamalla sitä vuoden 2016 toiminnan tavoitteisiin:
Keulinkin 2015 selvitys ja  vuoden 2016 toiminnan tavoitteet

Yritysselvityskoosteen 15 sivulla todetaan kasvun pullonkauloiksi 249 yrityksen kohdalla ”ei ole tarkoitus kasvaa” ja 223 yrityksen kohdalla ”muut syyt” sekä 112 yrityksen kohdalla ”myynti ja markkinointi”. Muita syitä ovat olleet ”toimintaympäristö”, mikä useimmin tarkoittaa tarkoittaa voimakasta muutosta markkinassa, jolloin yrityksen toimintaedellykset heikkenevät ja toiminta vaatisi radikaaleja muutoksia ja/tai esimerkiksi alihankintateollisuudessa isäntäyritysten tuotekysynnän kasvua. Maailmanmarkkinan murros heijastuu myös talousnäkymiin. Yrityksistä 45 mainitsee talouden syyksi kasvunpullonkaulaan. Huomattavaa on, että 14 yrityksessä yrittäjän oman jaksamisen riittämättömyyys on kasvun pullonkaula.

Kuvakaappaus selvityksen koosteesta. Slide 15.

Millä tavoin kehittämisyhtiö voi vastata suurimpaan haasteeseen – kasvuinnon puutteeseen? Ja lienee myös perusteltua kysyä – onko se kehittämisyhtiön tehtäväkään?

Toinen huomionarvoinen seikka on paikkakunnan eläköityvät yrittäjät.

Eläköityvät yrittäjät. Keulinkin selvitys 2015. Slide 12.

Tämä problematiikka ei koske vain Keuruuta – ja kuitenkin Keuruullakin Keulink on ollut yhdessä muiden toimijoiden kanssa tarjoamassa omistajanvaihdosten edistämiseksi erilaisia palveluita – tietoa, tuonut esiin palvelutarjoajia, tarjonnut konkreettista apua neuvontapalveluiden kautta. Omistajavaihdoksia on vauhditettu yhteistyössä yrittäjäjärjestön, Kauppakamarin ja lähikuntien kehittämisyhtiöiden kanssa. Omistajavaihdosten liikkeellepanevana voimana on kuitenkin yksin yrittäjä, ilman prosessiin ja myymiseen sitoutunutta omistajaa ei kauppoja synny.

Keulinkin ja Keuruun elinkeinopolitiikkaa voidaan arvioida vaikkapa Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittisen mittariston avulla. ELPO2016-mittarointi Keuruun osalta osoittaa selvää kehitystä Keuruun kunnallisessa elinkeinopolitiikassa.

Koonti osa-alueittain. ELPO2016 – sivu 8.

Kehittämisyhtiön toiminnan yritykset ovat arvostaneet korkealla ja kehitys vuodesta 2014 on selvää.

Keuruun elinkeinopolitiikan kehittyminen vuodesta 2014 vuoteen 2016. Sivu 9.

Nämä arviot ovat siis suoraa asiakaspalautetta kunnan elinvoimapolitiikasta, sillä arviot ovat antaneet yritykset – he, joihin toimenpiteet kohdistuvat ja jotka näitä julkisia palveluita käyttävät. Toivon siis, että vaalikamppailun tuoksinnassa emme unohda, että yrittäjät arvostavat keuruulaista elinvoimapolitiikkaa. Aina on varaa parantaa, mutta parannusta ei tehdä luomalla epäilyksiä ja epäluottamusta, vaan jatketaan yhteistyössä eteenpäin. Keuruun parhaaksi!

Tässä muutamia ajatuksiani keittämisyhtiö Keulinkissa tehdystä arvokkaasta työstä seutukunnan yritysten hyväksi. Keskustelen mielelläni aiheesta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *