Keuruun johtaminen kaipaa laajaa uudistamista. Kaupungin strateginen johtaminen tarvitsee lakisääteisen kuntastrategian lisäksi myös laaja-alaisempaa ja dynaamisempaa poliittista valmistelua sekä kuntastrategiaan synkronoidut kehittämisohjelmat tai toimenpidesuunnitelmat, millä nimellä noita ohjelmapapereita haluaakaan kutsua. Eri hallintokunnilla on omia suunnitelmiaa, osa lakisääteisiä, osaa omaa perua. Esimerkiksi Lasten, nuorten ja perheiden Keuruu kehittämisohjelma ja perusturvan toimintaa ohjaavat 6 ohjelmaa. Nämä eri kehittämisohjelmat rullaavat omaa aikatauluaan ja osa on jo hyväksytty vuosiksi eteenpäin. Samaan aikaan merkittävin suunnitelma – kuntastrategia vetelee viimeisiään valtuustokauden lopussa, eikä uuden valmistelua ole aloitettu.
Missä strategisen johtamisen puute näkyy?
Se näkyy nykivänä päätöksentekona ja päättämättömyytenä.
Missä strategisen johtamisen puute näkyy? Se näkyy nykivänä päätöksentekona ja päättämättömyytenä. Organisaatiouudistusta ei ole kuluvalla valtuustokaudella saatu maaliin, eikä talouden tasapainottamisohjelmaa. Tasapainottamisohjelman periaatteet ja prosessi on hyväksytty 29.6.2020, mutta kaupunginjohtamisessa ei ole kyetty prosessia läpiviemään. Valtuustoseminaari on vanhalle valtuustolle pidetty toukokuussa 2021 , mutta päätöksiä ei ole haluttu tehdä. Keuruu on väistämättömän edessä ja päätöksiä on kyettävä tekemään. Hankalat kysymykset ja vaikeat päätökset on jätetty edestä löydettäväksi.
Tytäryhtiöiden johtamisessa ja ohjaamisessa olisi kyettävä hyvän hallintotavan mukaiseen johtamiseen, jossa yhtiöiden hallituksesta löytyy riittävä osaaminen toiminnan kehittämiseksi ja toimitusjohtajien tukemiseksi. Kokonaisuudessaan kaivataan myös selkeää omistamisen strategiaa, jossa avataan, missä yhtiöissä kunta on mukana ja mitä lisäarvoa omistajuudella tavoitellaan. Sopii myös kysyä riittääkö kuntavaaliehdokkuus pätevöittämään omistamisen lisäarvon kasvattamiseksi ja yhtiöiden kehittämiseksi? Mielestäni ei. Kuntayhtiöissä tarvitaan substanssiosaamista ja sitouneisuutta yhtiön asioiden perehtymiseen. Valtuutetun rooli on plussaa. Omistajan tehtävä on tukea yhtiöitään konserniohjeistuksilla ja avoimella vuoropuhelulla.
Poliittinen johtaminen kaipaa myös selkeitä käytäntöjä ja keskustelua. Valtuustolle ja kaupunginhallitukselle on nimetty varapuheenjohtajia, jotka yhdessä puheenjohtajien kanssa muodostavat puheenjohtajiston, jonka tulisi tehdä poliittista valmistelua. Puheenjohtajisto on tainnut kokoontua valtuustokaudella 2 kertaa ensimmäisinä vuosina. Poliittinen valmistelu ei voi olla yhden tai kahden ryhmän tai henkilön käsissä. Tarvitaan kulttuurinmuutos, jossa osallistaminen nousee uuteen arvoon. Osallistaminen palvelee kaikkia puolueita, sillä demokratia tarvitsee myös tulevaisuudessa motivoituneita valtuutettuja.
Maakunnallisesta edunvalvonnasta todettakoon, että Keuruun edunvalvonta ja tavoitteet tulee määrittää myös maakunnalliselle tasolle yhteistyöelimiin. Nyt näin ei ole ja olemme vaikuttamisessa liian usein jälkijunassa ja maksajan roolissa.
Keuruu saa uuden kaupunginjohtajan elokuussa. Uutta johtajaa odottaa melkoinen savotta, mutta onneksi meillä tehtävään tulossa tuoreet jalat ja nopea pää.
Keuruun potentiaali tarvitsee enemmän tahtoa ja taitoa systemaattiseen kehittämiseen ja tarkkuutta strategiseen johtamiseen.
(Tämä on mielipidekirjoitus, joka on lähetetty Suur-Keuruuseen 2.6.2021)
Jälkikirjoitus
Kuvamuisto 2019 vuodelta, jolloin olin Suomen nuorkauppakamareiden strategiaryhmässä senior advisor -roolissa. Tuon vuoden aikana tuli pureksittua ja kehitettyä omaakin strategista ajattelua aika lailla. Lähtökohdaksi otettiin, miltä maailma näyttää parinkymmen vuoden kuluttua – kerrattiin tulevaisuuden suuntaa, megatrendejä ja hyödynnettiin mm laajalti Sitran tulevaisuustyötä. Strategian luomisessa onkin musta keskeistä ottaa fokus riittävän kauaksi, tällöin löytyy myös usein helpommin se yhteinen suunta ja tulevaisuuskuva, jolle sitä tiekarttaa aletaan rakentamaan. Keuruullakin pitää uskaltaa laittaa rohkeasti tulevaisuuslasit päähän! Strategiset kehittämisohjelmat ovat operatiivisen kehittämisen työkaluja, jolla tavoitellaan sitä yhteistä visiota ja tehdään hallittua muutosta.
