Tosiasia on, että yrittäjyys kantaa Suomea. Yrittäjät luovat työtä, toimeentuloa ja verotuloja, joilla rahoitetaan yhteiskunnan palvelut. On kaikkien etu, että yrittäjyyden ja reilun kilpailun puitteet yhteiskunnassa ovat kunnossa.
Reilun kilpailun yhteiskunta ymmärtää yrittäjyyttä ja kannustaa riskinottoon.
Kilpailu on reilua silloin, julkinen toiminta ei tarpeettomasti puutu markkinoihin tai tule markkinoille. Julkisen liiketoiminnan tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kriittisiä sektoreita ja toimia niillä alueilla, joissa markkinaa ei ole.
Reilu kilpailu edellyttää myös valvontaa ja sitä, että kaikki noudattavat samoja sääntöjä. Kilpailuetua ei voi hakea esimerkiksi niin, että ei maksa kunnollisia palkkoja tai kiertää verotusta. Kilpailu vääristyy myös silloin, kun julkiset yhtiöt lähtevät toimimaan markkinoilla esimerkiksi julkisilla varoilla rakennetun infran turvin tai julkisiin palveluihin laadittujen lupien avulla. Tätä tapahtuu esimerkiksi ympäristöpalveluissa.
Julkinen tehtävä olisi kannustaa ja kiristää markkinaehtoisten palveluiden syntymistä, koska sillä varmistetaan verovarojen vastuullista käyttöä ja palveluiden kehittymistä.
On todettava, että meillä on kriittistä infrastruktuuria, johon liittyy luonnollinen monopoli, ja että se onkin tällä hetkellä paras mahdollinen vaihtoehto, esim. sähköverkko ja vesiliiketoiminta. Näissä tapauksissa edellytetään erityisen tarkkaa vastuullista omistajuutta ja sääntelyä.
Reilun kilpailun yhteiskunnassa myös markkinavalvonta toimii, on valvova viranomainen verottaja, avi, ympäristöviranomainen, kuluttaja- ja kilpailuviranomainen tai poliisi. Väärin toimivat mätämunat on tunnistettava ja löydettävä mahdollisimman nopeasti. Sääntelyyn ja valvontaan liittyviä esimerkkejä kehitystarpeista ovat mm. anniskelu- ja ravitsemusliikkeiden sääntelyn keventäminen, KKV:n tehtävien täsmentäminen kilpailulaissa, valvontatyön resurssointi sekä poliisin resurssointi esimerkiksi ihmiskauppaepäilyissä.
Yrittäjällä tulee olla taloudelliset kannustimet riskinottoon.
Riskinoton tulee kannattaa. Yrittäjän arjen realismia on se, että yrittäjä käyttää osinkotuloja yrittäjälainan maksuihin. Koronavuodet viimeisimpänä ovat osoittaneet sen, että myös yrittäjällä pitää olla taloudellista puskuria. Palkkatulo voi odottamattomista syistä laskea vuosiksi. Toinen tilanne, jossa yrittäjä tarvitsee taloudellista puskuria on, kun yritys kasvaa. Voimakkaat investoinnit tai uusien työntekijöiden palkkaaminen syövät aina yrityksen kassaa. Lähtökohtaisesti kasvu on aina kassakriisi, ja kasvun vahvistavat vaikutukset kassaan tulevat viiveellä. Ainoa kulu, josta yrittäjä voi ilman seuraamuksia luopua, on oma palkanmaksu. Tämän riskin toisella puolella pitää olla mahdollisuus taloudelliseen menestymiseen.
Yrittäjän mahdollisuus nostaa osinkoja ilman pääomatuloveroa on säilytettävä nykytasollaan.
Yksinyrittäjän sosiaaliturva tulee tarkastaa sosiaaliturvan yhteydessä. Moni yksinyrittäjä toimii matalapalkkaisilla aloilla, joissa ei ole realismia maksaa esimerkiksi 500 – 800 euron kuukausittaista elämaksua.
TKI-vähennysoikeus tulee nostaa, ja TKI-panostuksia tulee lisätä.
Nyt käsittelyssä oleva lakiuudistus on esimerkki parlamentaarisen työn onnistumisesta ja tulee saattaa voimaan. Lakiuudistus on tervetullut kehityssuunta ja kannuste yrityksille panostaa kehittämiseen.
Suomi kärsii osaajapulasta, meiltä puuttuu työntekijöitä. Meidän pitää tehdä kaikkemme ulkomaisen työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi; saatavuusharkinta tulee poistaa, englanninkielisiä tutkintoja tulee lisätä, oppisopimuskoulutusta ja koulutussopimusmalleja tulee lisätä ja kehittää.
Energian tuotannon innovaatioratkaisujen syntymistä ei pidä rajata poliittisilla päätöksillä.
Kasvun Suomi tarvitsee päästöttömiä energiaratkaisuja, ja kehittämisessä tulee painottaa säätövoimaa ja päästöttömiä energialähteitä. Energiatuotannon kehittämisen tukemisessa tulisi tarkastella tuotannon kustannuksia ja syntyneitä päästöjä. Mitään teknologiavalintoja ei tulisi rajata pois poliittisessa päätöksenteossa tehdyillä valinnoilla, koska se vääristää teknologista kilpajuoksua. Päästötavoitteisiin pyrkimisen tulisi olla tällä tavalla teknologianeutraalia.
