Strateginen päätöksenteko kunnassa 2/2: Case jätehuolto

Kaksi edellistä kirjoitustani ovat siis käsitelleet tätä aihepiiriä. Strategista päätöksentekoa ja jätehuoltoa. Tässä kirjoituksessa pyrin kuvamaan strategista päätöksentekoa tässä jätehuollon kontekstissa.

Teknisen lautakunnan käsittely yhdyskuntajätteen vastaanottamisesta koskee siis kunnan vastuulla olevan jätehuollon järjestämistä. Tekninen lautakunta on hallintosäännössä määritelty jäteviranomainen, jonka järjestämisvastuulla on jätehuollon tehtävät. Yhdyskuntajätteen vastaanottajan järjestäminen on yksi tehtävä. Valintatehtävä on viranomaispäätös, johon muut toimielimet eivät kunnassa voi vaikuttaa. Tai voihan tietysti vaikuttaa, mutta päätöksestä ei kuntaorganisaation sisällä voi valittaa, jos päätös on laillinen. Samaan tapaan kuin rakennuslautakunta ratkoo rakennuslupia.

Tekninen lautakunta on nyt tuonut esiin, että se haluaisi järjestää palvelutehtäviä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Valmistelujen pohjalta tämä tarkoittaa kunnallista jäteyhtiötä. Lautakunta otti jo kantaakin, minne se haluaisi osakkaaksi mennä, mutta kaupunginhallitus esittää valtuustolle vain yhteistoimintaa. Tämä jättää valtuustolle myös liikkumavaraa halutessaan ohjata osakkuusvalmisteluja. Hallintosääntömme mukaan osakkuudesta päättää kaupunginhallitus. Jäteviranomainen (tekninen lautakunta) puolestaa päättää, mitä sen järjestelyvastuulla olevia tehtäviä siirretään minnekin. Koska kunnallinen jäteyhtiö edellyttää, että sen piirissä toimii jätelautakunta, joka siis toimii tällöin jäteviranomaisena, pitää Keuruun hallintosääntöä muuttaa ja siinä oleva jäteviranomaisen toimintavastuu ja päätösvalta siirtää kuntayhtiön osoittamaan jätelautakuntaan.

Jäteyhtiöön meno on siis monitahoinen päätös:
Kunnanvaltuusto:
päättää osakkuuden valmistelusta (strateginen päätös, ei tehty)
määrärahasta (mitä osakkuudesta maksetaan, tulossa, jos mennään yhteistoimintaan)
hallintosäännön muutoksesta (kuka toimii jäteviranomaisena, tulossa, jos mennään yhteistoimintaa)

Jäteviranomainen (tekninen lautakunta):
ottaa kantaa kunnan vastuulla olevan jätehuollon operatiiviseen järjestämiseen (nyt halusi esittää valtuustolle kahta kuntayhtiötä)

Kaupunginhallitus:
Tekee ostopäätöksen osakkeiden ostosta määrärahojen puitteissa.

Nyt valtuustossa oleva päätösesitys on siis vajaa, eikä huomioi edes kokonaisuutta. Keskenään ristiriitaisten laillisten päätösten estämiseksi asia olisi kannattanut niputtaa ja tuoda käsittelyyn yhtenä, moniosainena päätösesityksenä. Tämä vain osoittaa, millaisella kiireellä asiaa on viety eteenpäin. Syytä on kysyä miksi?

Nämä yllämainitut ovat kuitenkin päätösteknisiä asioita, eivät vielä edes osa strategista päätöksentekoa.

Ongelmaksi mielestäni nousee, että tekninen lautakunta on päätösesityksessään ottanut valtuustoa ohjaavan strategisen päätöksentekijän roolin. Sen kaupunginhallitukselle antama esitys valtuustoon vietäväksi sisälsi voimakkaan rajauksen asiassa, joka ei ole jäteviranomaisen tai teknisen lautakunnan päätösvallassa. Tekninen lautakunta sai tarkasteltavakseen kuntayhtiön osakkuutta vain operatiivisesta näkökulmasta. Tähän myös kaupunginhallituksessa tartuttiin ja sen vuoksi asia palautettiin valmisteluun ohjeistuksella, että jäteviranomainen ryhtyy valmistelemaan kilpailutusta. Kilpailutus on  jäteviranomaiselle toinen mahdollinen tapa järjestää asia ja huolehtia viranomaisen vastuulla olevista tehtävistä. Jäteyhtiön osakkuus on merkittävä päätös, eikä kaupunginhallitus katsonut, että asiaa oli riittävän laajasti valmisteltu.

Nyt kuntayhtiön osakkuusasiaa ajetaan kuitenkin höyryjunan lailla eteenpäin. Miksi? Valtuusto ei ole asiaa käsitellyt, eikä arvioinut osakkuuden tarpeellisuutta. Tekninen lautakunta ei ole tehnyt markkinaselvitystä yksityisestä vaihtoehdoista, eikä yritysvaikutusten arviointia. Eri osakkuusvaihtoehtojen tai palvelumallien vertailua ei ole tehty. Uutta jätelakia ja sen aiheuttamaa problematiikka ja riskejä kunnallisille jäteyhtiöille ei ole selvitetty. Emme edes tiedä eri kuntayhtiöiden taloustilanteesta mitään.

Mitä sitten tiedämme? Alkuperäisistä taustatiedoista poiketen on käynyt ilmi, että jäteyhtiöön meno tarkoittaa varmuudella, että siirrämme kunnallisen jätenviranomaistoiminnan ylikunnalliseen jätelautakuntaan. Kyse on siis mitä suuremmissa määrin kunnallisesta itsehallinnosta luopumisesta. Meille on yritetty myös sanoa, että tässä ei nyt päätetä jätteenkuljetuksista. Ei teknisesti päätetäkään, sen sijaan faktisesti päätetään, halutaanko jatkossakaan päättää kuljetuksista itse. Jäteyhtiön osakkuuden ehtona on yhteiseen jätelautakuntaan siirtyminen. Ja siellä se päätös kuljetusmuodosta tehdään. Asiasta viestiminen muusta näkökulmasta on yksiselitteisesti harhaanjohtamista.

Keuruulla on tällä hetkellä muuten kiinteistökohtainen kuljetus -malli käytössä, eli kukin saa valita, kuka roskat noutaa ja koska. Kuntaliiton asiantuntija Innalan mielipide on, että kyseessä on kyllä niin huonosti toimiva, epäoikeudenmukainen ja vaikeasti järjestettävä asia, että sen vuoksi ko. malli on ylikunnallisissa yhtiöissä enää harvassa käytössä. Kuntalainen on ilmeisesti sen verran yksinkertainen ja Keuruun tekninen lautakunta esittelijöineen osaamattomia, että kiireesti pitäisi siirtyä kunnalliseen malliin. Mallissa ylikunnallinen jätelautakunta on osaava ja pätevä, ja tietää, mikä on kullekin kuntalaiselle parhaaksi. En vain vielä ole ymmärtänyt, että miten siellä ylikunnallisessa jätelautakunnassa eri kunnista tulevat samat luottamushenkilöt ovat sitten niin paljon fiksumpia ja osaavia, ihan vain hallintomallia muuttamalla. Mutta tottahan sen on oltava, kun maailman ensimmäinen puolueeton etujärjestö Kuntaliitto niin kertoo. Tästä Kuntaliiton puolueettomasta toisaalla sitten lisää.

Takaisin strategiseen näkökulmiin. Case jätehulto.
Kolme isoa otsikkoa on valmistelussa vailla arviointia:
1) Ilmastonmuutos
2) Kiertotalous
3) Kilpailuneutraliteetti
Järjestys oikeastaan kuvaa myös ilmiöiden suuruusluokkaa. Nämä kolme asiaa ovat kuitenkin vankasti kiinni toisissaan.

Ilmastomuutoksen pysäyttäminen on ihan jokaisen asia. Kunnat ovat suuria yksiköitä, joiden tekemillä valinnoilla on suurempi merkitys ja ne myös rajaavat yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä. Miten jäteyhtiöön meneminen hidastaa ilmastomuutosta, kun kuntayhtiöiden pääasiallinen ratkaisu jätehuoltoon ovat jätteenpolttolaitokset? Polttolaitokset siis tuottavat kaukolämpöä. Investoinnit ovat n. 2-3 vuotta vanhoja, joten yhtiöiden taloudellinen intressi vähentää poltettavaa jätettä on heikko, eri asiantuntijoiden näkökulmasta jopa olematon. Kukin päätelköön itse.

Kiertotalouden edistäminen puolestaan edellyttää, että markkinoille tuotetaan erilliskerättyä jätemateriaalia kiertotalouden raaka-aineeksi. Nyt niin ei ole, ja edellisessä kappaleessa mainituista syistä ilman rankkoja ohjaavia toimenpiteitä, niin ei myöskään tule tapahtumaan. Miksi vähentää omaa polttoainettaan? Kuka keksii paremman bisneksen – saat rahaa siitä, että vastaanotat itsellesi polttoainetta, jonka myyt voitolla eteenpäin. Wau. Eli jos joku luuli vielä, että kuntayhtiöt toimivat kuten Punainen Risti, humanitäärisistä näkökohdista, niin näin ei todellakaan ole.

Kilpailuneutraliteetti on kolmas asia. Se tarkoittaa siis, että meillä Suomessa on lailla säädelty sellainen asia kuin elinkeinovapaus. Elinkeinovapauteen kuuluu olennaisena asia investoinnit ja niihin liittyvät riskit. Kuntasektori, kun ryhtyy tuottamaan palvelua, jossa on markkinatoimijoita, saa kilpailua vääristävää etua verotusoikeudestaan ja verovaroin rakennetusta infrasta. Ja useimmiten myös kunnan tehtäviin kuuluvasta valmiista asiakasvirrasta.

Esimerkiksi jätemarkkinoilla tämä tarkoittaa, että kaikki julkiset investoinnit tehdään kuntalaisilta kerätyillä jätetaksoilla (jätelaskun perus- ja ekomaksut). Tehdyt investoinnit kuntayhtiöissä ovat siis täysin riskivapaita, koska jos vaikka lainataso nousisikin tai lämpöenergiamarkkinoilla tapahtuisi muutoksia (eihän nyt sellaista ole tietysti näköpiirissä), jolloin tulopuoli ei toteudu suunnitellusti – niin aina voi nostaa jätetaksaa – ja aivan laillisesti! Siihen päälle lakisääteinen oikeus ja velvollisus kuntalaisten jätehuoltoon, niin avot, luodinvarma bisnes on valmis! Tämä on ollut kehityssuunta Suomessa. Kun Kuntaliitto ja kunnalliset jäteyhtiöt esittelevät Suomen karttaa, jossa 290 kuntaa kuuluu jonkinlaiseen jäteyhtiöorganisaatioon – se tulee samalla esitelleeksi karttaa, joka pitkälti kuvaa markkinahäiriöitä Suomen jätemarkkinassa. Oikeastaan ainoastaan todella harvaan asutuilla seuduilla olisi puutetta markkinatoimijoista, jolloin kunta ei toiminnallaan aiheuta markkinahäiriötä.

Kyse on siis n. 1,5 miljardin liiketoiminnasta, joten on sinisilmäistä väittää, etteikö kuntayhtiöille ole taustalla taloudelliset pyrkimykset niiden haaliessa osakkaita ja vapaita pelureita markkinasta pois. Kuntayhtiöt ja Kuntaliitto ovat todella agressiivisia, taitavia ja vakuuttavia omassa propagandassaan, mutta yhtä kaikki, kyse on vain osatotuudesta, joka paljastuu, kun alkaa etsiä tietoa niistä osa-alueista, joista tahot eivät puhu. Kuten kipailuneutraliteetti.

Jätemarkkinan vääristymän nurja puoli on jätteenpoltto. Tehdyt investoinnit on katettava. Kilpailuviranomainen on puuttumassa myös tähän tunnistettuun problematiikkaan. Kuntayhtiöt eivät halua lisätä erilliskeräystä, koska jälleen kerran, miksi vähentää omaa polttoainetta. Polttolaitoksissa on hieman eroja tarpeessa muoviin sekajätteessä, riippuen siitä, millainen polttotekniikka niillä on käytössä. Riikinvoiman (Sammakkokangas) leijukattila on vikaherkempi teknologia, jolloin sekajätteessä on oltava puhtaasti palavaa materiaalia paljon mukana. Riikinvoima ei myöskään pysty käsittelemään kaikkea SOTE-jätettä. Öljypohjaisten muovien erilliskeräys ei olisi heille järkevää. Westenergyn (Millespakka) ja Tammervoiman (Mustankorkea sopimuskumppani) kattilat ovat arinakattiloita, jotka pystyvät polttamaan ”huonompaakin” sekajätettä.

Ja palautetaas taas raiteilleen, kilpailuviranomaiseen. Uuden jätelain valmistelussa ja taustatyössä on otettu laajasti kantaa ja tehty selvityksiä kilpailuneutraliteetin problematiikassa. Siihen liittyvät jätelain hankintojen rajat sidosyksikkö-käsitteessä, toissijaisen vastuun jätteen määrittely, muu kunnan vastuulla oleva jäte ja moni muu asia. Infran avaaminen muun muassa. Näistä seikoista johtuen uusi jätelaki tullee merkittäväĺlä tavalla määrittämään toimintaympäristöä. Kiertotalouden edistäminen edellyttää erilliskerättyjen jätemateriaalivirtojen saamista vapaille markkinoille hyödynnettäväksi. Kilpailuviranomaisen asiantuntijan kanssa keskustellessani kävi ilmi, että virastossa oltaisiin erittäin kiinnostuneita ottamaan kaltaisiamme kuntia (jotka eivät ole mukana kuntayhtiössä) mukaan kehitystyöhön markkinapaikka-konseptiin, jossa pyritään saamaan jätevirrat markkinoille. Tämän kaltaiset erottavuustekijät voisivat nimenomaan nostaa Keuruun profiilia ja toimia kilpailuvaltteina – jos vain uskallamme tehdä erilaisen päätöksen kuin 290 muuta kuntaa.

Tai jos tehdäänkin päätös liittyä kuntayhtiöön, niin kyllähän meidän on tiedettävä, mistä luovumme ja perusteltava kuntalaisille, että miksi. On tehtävä strateginen valinta, jonka taustalla on laaja arviointi valinnan seurauksista.

JK:
Vain muutama linkki asiasta:

Selvityksiä ja tiedonantoja:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/45201/YMra_12_2014.pdf?sequence=1

https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2016/kkv-selvityksia-2-2016-yhdyskuntajatehuollon-selvitys.pdf

http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Jatelainsaadanto/Selvitykset_ja_julkaisut

https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2017/FI/COM-2017-34-F1-FI-MAIN-PART-1.PDF

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79699/SY_03_2017.pdf?sequence=3

Lehdistä:

Äänekoskella on ollut samaa huolta kiireellisestä valmistelusta:
http://aksa.fi/tekninen-lautakunta-haluaa-kayttaa-sammakkokankaan-optiokauden/

Siellä tekninen ltk olisi halunnut käyttää optiovuoden, jotta olisi voitu selvittää paremmin.

http://aksa.fi/jatehuollon-uusi-toimintamalli-meni-lapi-valtuustossa-puheenvuoroja-kaytettiin-reilusti-molemmin-puolin/

Salossa:
http://www.sss.fi/2017/05/salon-jatevoimalasta-ollaan-menossa-karajille/comment-page-1/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *