Julkaistu Suur-Keuruun verkkojulkaisussa 7.10.20206
Keuruun palveluverkkoa on uskallettava kehittää rakenteellisesti. Kyse on reagoimisesta vähenevään lapsimäärään ja yhdenvertaisen, laadukkaan perusopetuksen tarjoamista kaikille keuruulaisille lapsille.
Keuruun perusopetuksen oppilasmäärä laskee voimakkaasti: 782 oppilaasta 495 oppilaaseen lukuvuoteen 2032–2033 mennessä. Muutos edellyttää rakenteiden muuttamista. Valtuustokauden loppuun mennessä, eli 2030, oppilasennuste on 628 oppilasta. Kun syntyvyys on 50 lasta/vuosi, on päivänselvää, ettemme tarvitse 5 alakoulua tai kahta yläkoulua.
Pienissä kouluissa huomattavasti suurempi oppilaskohtainen resursointi on tarkoittaa käytännössä pienten yksiköiden yliresurssointia suhteessa muihin kouluihin. Suoraan sanoen – keskustan ja Haapamäen alakoulun lapset maksavat pienten kyläkoulujen resurssoinnin omassa opetuksessaan. Yhdenvertainen perusopetus edellyttää myös resurssien yhdenvertaisempaa jakamista.
Yhdenvertaisuus ei tarkoita vain euroja. Koulun tehtävä on opetuksen lisäksi tukea lasten sosiaalista kasvua. Lapset tarvitsevat riittävän kokoisen ikäistensä vertaisryhmän, jossa opitaan ystävyyttä, ryhmässä toimimista, erilaisuuden kohtaamista ja oman paikan löytämistä.
Kuntaliitto arvioi kaksisarjaisuuden, eli 120 oppilasta, järkeväksi yläkoulun minimikooksi. Haapamäen yläkoulussa on noin 50 oppilasta. Yläkoulujen yhdistämistä onkin perusteltua tarkastella paitsi talouden myös oppilaiden opetustarjonnan ja kasvuympäristön näkökulmasta. Yläkoulujen yhdistäminen toisi n. 700 000 euron rakenteellisen säästövaikutuksen 2030 mennessä, kun kokonaissopeutustarve on n. 3,1 M€.
Kouluverkkoa ei voida rakentaa voimakkaan muuttovoiton oletukselle. Keuruulle muuttaa vuosittain noin 32 alle 10-vuotiasta, nettomuuton ollessa noin -1. Nykyisen noin 480 alakoululaisen määrän säilyttäminen edellyttäisi, että lasten vuosittainen tulomuutto kasvaisi nykyisestä n. 30 lapsesta yli kaksinkertaiseksi. (Lähde: Tilastokeskuksen muuttotilastot)
Rakenteellinen kehittäminen tarkoittaa valintoja. Samalla se antaa mahdollisuuden turvata ne palvelut, joita lapset ja lapsiperheet tulevaisuudessakin tarvitsevat.
Rakenteellisissa muutoksissa on kyse siitä, millainen palveluverkko rakennetaan tilalle ja miten se turvaa jokaiselle keuruulaiselle lapselle yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia, kasvaa ja saada laadukasta opetusta.