Luottamus viranomaistoimintaan syntyy vastuullisuudesta – ei epäselvyyksien sivuuttamisesta

Luottamus syntyy siitä, että asiat selvitetään

Keuruun rakennuslautakunta päätti 28.10.2026 yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle selvitettäväksi kaupunginhallituksen edustajan julkisuudessa esittämät rakennusvalvonnan toimintaa koskevat väitteet.

Päätös on tärkeä rakennusvalvonnan työrauhan, viranomaistoiminnan luotettavuuden ja vastuullisen kunnallisen päätöksenteon kannalta.

Lautakunta ei ottanut kantaa väitteiden paikkansapitävyyteen tai kenenkään menettelyn moitittavuuteen. Se katsoi yksimielisesti, että asia on syytä selvittää.

Viranomaisia saa arvostella – mutta huolellisuutta voidaan odottaa

Sananvapauteen kuuluu oikeus arvostella viranomaisia ja nostaa esiin epäkohtia. Samalla luottamushenkilöiltä on kohtuullista odottaa huolellisuutta julkisten tosiasiaväitteiden esittämisessä.

Erityisesti johtavassa luottamustehtävässä toimivan henkilön sanoilla on painoarvoa. Ne vaikuttavat siihen, miten kuntalaiset suhtautuvat kaupungin toimintaan ja sen viranomaisiin.

Disinformaatio murentaa luottamusta instituutioihin. Siksi paikallistasollakin on olennaista, että ristiriitaiset väitteet selvitetään puolueettomasti. Johtopäätösten tekeminen kuuluu toimivaltaiselle taholle, joka tässä tapauksessa on kaupunginhallitus.

Sekä kuntalaisten että viranhaltijoiden on voitava luottaa luottamushenkilöiden vastuulliseen toimintaan.

Viranomaisille kuuluu työrauha

Rakennusvalvonnan henkilöstöllä on oltava työrauha hoitaa tehtävänsä lainsäädännön mukaisesti ja ammattitaitoonsa nojaten. Julkisuudessa esitetyt ristiriitaiset väitteet on tärkeää selvittää, jotta luottamus viranomaistoimintaan ei tarpeettomasti horju.

Rakennusvalvonta on kirjallisessa selvityksessään kiistänyt useita julkisuudessa esitettyjä väitteitä. Selvitys antaa perusteen asian jatkokäsittelylle.

Myös mahdolliset vaikutukset henkilöstön työskentelyedellytyksiin on syytä arvioida. Viranomaistoiminnan arvostelu ei sellaisenaan ole epäasiallista kohtelua, mutta kaupungin on työnantajana tarvittaessa selvitettävä henkilöstön esiin tuomat huolet. Kaupunginhallituksella on velvollisuus puuttua luottamushenkilöiden epäasialliseen, kaupungin henkilöstöön kohdistuvaan toimintaan ja siksi asia on ollut perusteltua saattaa kaupunginhallituksen arvioitavaksi.

Sananvapaus ei ole vapautta vastuusta

Julkisten väitteiden selvittämistä on keskustelussa kuvattu sananvapauden rajoittamiseksi.

Tulkinta on erikoinen. Kenenkään oikeutta arvostella viranomaisia ei ole pyritty estämään. Kyse on julkisten tosiasiaväitteiden asianmukaisesta selvittämisestä.

Sananvapaus antaa oikeuden arvostella, mutta ei vapauta kaikesta vastuusta omista sanomisista.

Yksimielinen päätös ei ole tuomio

Rakennuslautakunnan yksimielinen päätös koskee selvittämisen tarpeellisuutta, ei yksittäisen luottamushenkilön syyllisyyttä tai menettelyn moitittavuutta.

Rakennusvalvonnan kirjallinen selvitys ei myöskään korvaa asianomaisen mahdollista kuulemista. Kaupunginhallituksen tehtävänä on nyt arvioida asia toimivaltansa puitteissa ja huolehtia tarvittavista jatkotoimista. Selvitys on toiminut perusteena asian käsittelyyn saattamiseksi.

Luottamusta rakennetaan avoimuudella

Kaupungin maineen kannalta ratkaisevaa ei ole vain se, millaisia väitteitä sen toiminnasta esitetään, vaan myös se, miten ristiriitaisiin tietoihin reagoidaan.

Kaupungin mainetta ei suojella jättämällä vaikeita asioita käsittelemättä. Luottamusta rakennetaan selvittämällä ne oikeudenmukaisesti.

Toivon, että asian jatkokäsittelyssä keskitytään tosiasioihin, kaikkien osapuolten oikeusturvaan ja rakennusvalvonnan työrauhan turvaamiseen.

Tavoitteena on vahvistaa luottamusta ja päästä jatkamaan kaupungin yhteisten asioiden hoitamista.

”Pitikö tästä tehdä julkista?”

Miksi saatoin asian rakennuslautakunnan käsittelyyn?

Rakennuslautakunnan 28.10.2026 tekemän yksimielisen päätöksen jälkeen haluan avata, miksi otin asian lautakunnan esityslistalle ja miten asia eteni.

Olen saanut toimintaani koskevaa arvostelua, joten pidän tärkeänä kertoa tapahtumien kulusta ja oman toimintani perusteista.

Rakennusvalvonta toi huolensa tietooni

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, joka toimii myös kaupunginhallituksen rakennuslautakuntaan nimeämänä edustajana, julkaisi 16.10.2026 sosiaalisessa mediassa rakennusvalvonnan toimintaa koskevia väitteitä.

Sain samana päivänä rakennusvalvonnalta tiedon julkaisuista ja niihin liittyvästä huolesta. Pyysin asiasta kirjallisen selvityksen, jotta väitteitä voitaisiin käsitellä tosiasioiden pohjalta.

Rakennusvalvonta toimitti 19.10. selvityksen, jossa se kiisti useita väitteitä ja täsmensi vireillä olevan lupamenettelyn sisältöä. Selvitys toimitettiin myös kaupungin johdolle.

Pyrin ensin ottamaan asian esille kaupunginhallituksessa

Asiaa ei käsitelty 19.10. olleessa kaupunginhallituksen kokouksessa sisällöllisesti. Tämän jälkeenkään ei tullut mitään indikaatiota, että esittämääni vakavaa huolta oltaisiin käsittelemässä. En kaupunginhallituksen kokouksessa tiennyt, että rakennusvalvonnan selvitys oli jo toimitettu kaupunginhallituksen puheenjohtajalle.

Selvitin asianmukaisen menettelytavan

Kun asia ei edennyt kaupunginhallituksen kokouksessa, selvitin asian käsittelymahdollisuuksia lautakunnassa.

Päätöksen esityslistalle ottamisesta tein itsenäisesti puntaroituani tilannetta ja käytyäni mm läpi luottamushenkilötyöhön liittyviä ohjeistuksia ja säädöksiä. Sain viranhaltijalta hallinnollista menettelyä koskevia ohjeita, jotta asian käsittely menisi hallinnollisesti oikein. Vastuu asian esille nostamisesta on ollut yksin minulla puheenjohtajana.

Valmistelin asian selvitys- ja arviointipyynnöksi lautakunnan toimivallan mukaisesti.

Miksi asia kuului rakennuslautakunnan arvioitavaksi?

Asia liittyi suoraan lautakunnan toimialaan kuuluvaan rakennusvalvontaan, sen henkilöstön työskentelyedellytyksiin ja kaupunginhallituksen lautakuntaan nimeämän edustajan asemaan. Koska kyseessä on luottamushenkilöorganisaatiota koskeva asia, eivät asiaa voi ratkaista tai valmistella muut kuin luottamushenkilöt.

Rakennuslautakunnan tehtävänä ei ollut ratkaista väitteiden paikkansapitävyyttä tai kaupunginhallituksen edustajan asemaa. Se arvioi vain, onko asia perusteltua saattaa kaupunginhallituksen selvitettäväksi.

Rakennuslautakunta päätti 28.10. yksimielisesti esittää asian kaupunginhallituksen selvitettäväksi.

Entä sananvapaus ja väitetty mainehaitta?

Olen saanut arvostelua sekä sananvapauden rajoittamisesta että kaupungille mahdollisesti aiheutuneesta mainehaitasta.

En ole vaatinut kenenkään vaientamista. Minun on vaikea nähdä, miten julkisten tosiasiaväitteiden selvittämistä koskeva pyyntö voisi sellaisenaan rajoittaa kenenkään sananvapautta. Luottamushenkilöillä on kuitenkin lakisääteinen vastuu toimintansa arvokkuudesta, kaupungin edusta ja virkavastuu toiminnassaan.

Myös mainehaittaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Julkiset väitteet esitettiin jo ennen asian ottamista lautakunnan käsittelyyn. Kaupungin luottamusta voi heikentää myös se, jos perusteltuja epäselvyyksiä ei selvitetä.

Asian selvittäminen ei ole hyökkäys ketään vastaan, vaan osa vastuullista hallintoa.

Puheenjohtajana katsoin velvollisuudekseni toimia

Kun rakennusvalvonta toi huolensa tietooni, en pitänyt perusteltuna jättää asiaa sikseen.

Pyrin ensin ottamaan asian esille kaupunginhallituksessa, selvitin sen jälkeen asianmukaisen menettelytavan ja saatoin asian lautakunnan arvioitavaksi.

Lautakunta teki asiasta yksimielisen päätöksen.

Tavoitteeni ei ole ollut henkilöiden välinen vastakkainasettelu, vaan rakennusvalvonnan työrauhan, viranomaistoiminnan luotettavuuden ja vastuullisen päätöksenteon turvaaminen. Vastuullista päätöksentekoa sekä hyvää hallintoa olen puolustanut aiemminkin, samoin kuin edellyttänyt luottamushenkilöiden vastuunkantoa. Näin tulen toimimaan jatkossakin.

Mitä vaan saa sanoa, mutta sanomisistaan on myös kannettava vastuu.

Nyt on kaupunginhallituksen vuoro selvittää asia ja arvioida mahdolliset jatkotoimet.

Keuruulaiset lapset ansaitsevat yhdenvertaista opetusta

Julkaistu Suur-Keuruun verkkojulkaisussa 7.10.20206
Keuruun palveluverkkoa on uskallettava kehittää rakenteellisesti. Kyse on reagoimisesta vähenevään lapsimäärään ja yhdenvertaisen, laadukkaan perusopetuksen tarjoamista kaikille keuruulaisille lapsille.

Keuruun perusopetuksen oppilasmäärä laskee voimakkaasti: 782 oppilaasta 495 oppilaaseen lukuvuoteen 2032–2033 mennessä. Muutos edellyttää rakenteiden muuttamista. Valtuustokauden loppuun mennessä, eli 2030, oppilasennuste on 628 oppilasta. Kun syntyvyys on 50 lasta/vuosi, on päivänselvää, ettemme tarvitse 5 alakoulua tai kahta yläkoulua.

Pienissä kouluissa huomattavasti suurempi oppilaskohtainen resursointi on tarkoittaa käytännössä pienten yksiköiden yliresurssointia suhteessa muihin kouluihin. Suoraan sanoen – keskustan ja Haapamäen alakoulun lapset maksavat pienten kyläkoulujen resurssoinnin omassa opetuksessaan. Yhdenvertainen perusopetus edellyttää myös resurssien yhdenvertaisempaa jakamista.

Yhdenvertaisuus ei tarkoita vain euroja. Koulun tehtävä on opetuksen lisäksi tukea lasten sosiaalista kasvua. Lapset tarvitsevat riittävän kokoisen ikäistensä vertaisryhmän, jossa opitaan ystävyyttä, ryhmässä toimimista, erilaisuuden kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

Kuntaliitto arvioi kaksisarjaisuuden, eli 120 oppilasta, järkeväksi yläkoulun minimikooksi. Haapamäen yläkoulussa on noin 50 oppilasta. Yläkoulujen yhdistämistä onkin perusteltua tarkastella paitsi talouden myös oppilaiden opetustarjonnan ja kasvuympäristön näkökulmasta. Yläkoulujen yhdistäminen toisi n. 700 000 euron rakenteellisen säästövaikutuksen 2030 mennessä, kun kokonaissopeutustarve on n. 3,1 M€.

Kouluverkkoa ei voida rakentaa voimakkaan muuttovoiton oletukselle. Keuruulle muuttaa vuosittain noin 32 alle 10-vuotiasta, nettomuuton ollessa noin -1. Nykyisen noin 480 alakoululaisen määrän säilyttäminen edellyttäisi, että lasten vuosittainen tulomuutto kasvaisi nykyisestä n. 30 lapsesta yli kaksinkertaiseksi. (Lähde: Tilastokeskuksen muuttotilastot)

Rakenteellinen kehittäminen tarkoittaa valintoja. Samalla se antaa mahdollisuuden turvata ne palvelut, joita lapset ja lapsiperheet tulevaisuudessakin tarvitsevat.

Rakenteellisissa muutoksissa on kyse siitä, millainen palveluverkko rakennetaan tilalle ja miten se turvaa jokaiselle keuruulaiselle lapselle yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia, kasvaa ja saada laadukasta opetusta.

Epäasiallinen vaikuttaminen on rakenteellisen korruption muoto

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Suur-Keuruun verkossa 11.3.2026

Kunnallisen päätöksenteon valmistelun tulee olla riippumatonta ja objektiivista. Kun intressipiirit osallistuvat valmisteluun ja vaikuttavat päätösten perusteluihin, kyse on epäasiallisesta vaikuttamisesta – rakenteellisen korruption muodosta.

Toimitin 15.11.25 tässä kirjoituksessa kuvatut seikat kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä kaupunginhallituksen toiselle varapuheenjohtajalle perehdyttyäni kaupunginhallituksen 17.11.2025 esityslistan pykälään §318. Kyse oli hallinto-oikeuden lausuntopyynnöstä kunnallisvalituksiin, jotka koskivat Keuruun kaupunginvaltuuston päätöstä hyväksyä Lehmikorven tuulivoimaosayleiskaava.

Valituksia kaavasta tehtiin neljä. Ne koskivat kaavan lainmukaisuutta kokonaisuudessaan, menettelytapavirheitä ja puutteellisiksi koettuja selvityksiä, esteellisyyksiä päätöksenteossa (valitus 3) sekä kaavan mahdollista ristiriitaa luonnonsuojelu- ja maankäyttölainsäädännön kanssa.

LISÄYS: Seuraava kuva on lisäys mielipidekirjoitukseeni. Olen oheisen kuvan koostanut marraskuussa havainnollistaakseni tilannetta.

Pykälän valmistelusta ilmeni, että hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa käsittelevän pykälän valmisteluun osallistui hanketoimijan edustajia, vaikka hanketoimija ei ole hallintovalitusten asianosainen.

Oikeusministeriön julkaisussa Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – askelmerkkejä hyvään hallintoon kuvataan valmisteluun kohdistuvaa epäasiallista vaikuttamista seuraavasti:

“Viranhaltijoihin kohdistuvan vaikutusvallan väärinkäytön tarkoituksena on saada valmistelija ja esittelijä perustelemaan ja tekemään päätösehdotus, joka on poliittisen ohjauksen, verkoston tai intressipiiriin kuuluvien toimijoiden jo ratkaisema ja määrittämä. Piilossa tapahtuvan vaikuttamisen tarkoituksena on asian ratkaiseminen näennäisesti laillisesti, riippumattomaan ja objektiiviseen valmisteluun perustuen.”
(Oikeusministeriö 2022: Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – askelmerkkejä hyvään hallintoon, s. 34)

Nyt kyseessä olevan pykälän valmistelu tapahtui intressipiirin vaikutuksesta ja valmistelusta, päätösperusteluita myöten. Hanketoimijalta ja/tai kaavoituskonsultilta olisi voitu kysyä valituksissa esitettyihin väitteisiin valmistelun tai selvitysten puutteista, onko heillä jotain lisättävää aiempiin materiaaleihin.

Esteellisyyden arviointi ei kuitenkaan kuulu hanketoimijalle. Tässä oli kyse vakavasta menettelytapavirheestä. Se, onko virhe tapahtunut tiedostamatta, ei muuta sen luonnetta. Sen sijaan se paljastaa osaamisvajeen, johon on syytä puuttua. Lainmukaisuuden tarkastelun vastuuta päätösperusteluissa on syytä terävöittää. Tähän osaamisvajeeseen kaupungin organisaatiossa on sittemmin puututtu kehittämällä prosesseja ja lisäämällä koulutusta.

Päätösperustelut alkuperäisessä pykälätekstissä eivät täyttäneet lain vaatimuksia. Kun itseoikaisua perusteltiin esteellisyyden kumoamisella, toimielimen olisi tullut yksilöidä ja perustella esteellisyys lainmukaisesti. Näitä perusteluja ei esitetty, mikä olisi voinut muodostaa uuden muotovirheen päätöksen perusteluissa. Lisäksi pykälätekstissä viitattiin intressijääviyteen, mikä oli virheellinen jääviysperuste. Kyse voisi olla ainoastaan yhteisöjääviydestä, kuten valituksessakin esitettiin. 

Olen erittäin pettynyt Pohjan Voiman toimitusjohtajan lausuntoihin, joissa epäasiallisen vaikuttamisen kriteerit täyttävää toimintaa kuvattiin “maan tavaksi”. Toisaalta lausunto alleviivaa, miksi ilmiötä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi. Intressiryhmien ei tule osallistua hallinnollisiin prosesseihin. Keskusteltuani muiden tuulivoimakuntien päättäjien kanssa en ole onneksi törmännyt vastaavaan käytäntöön – päinvastoin, intressiristiriita tunnistetaan selkeästi.

Toimitusjohtajan puheet heikentävät tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä ja vähättelevät demokraattista päätöksentekoa.

Kunnan päätöksenteon uskottavuus perustuu riippumattomaan valmisteluun ja avoimuuteen. Siksi valtuuston on kaavoituksen periaatteiden päivitystyössä syytä edellyttää toimijoilta korruptiontorjunnan ohjeistuksia ja käytäntöjä. Mitä suuremmat intressit, sitä tarkempi syyni. Suhtaudun uusiutuvaan energiaan erittäin myönteisesti, mutta esitetyt lausunnot hanketoimijalta ovat käsittämättömiä.

Kaupunginhallitus toimi jämerästi edellytettyään kaupunginjohtajalta selvitystä asiasta ja kaupunginjohtaja toimi suoraselkäisesti antaessaan rehellisen kuvauksen tapahtuneesta, virheet ja korjaustoimenpiteet mukaanlukien.

Emilia Koikkalainen
Valtuuston 1. varapuheenjohtaja (kok)


LÄHTEET tapauksesta löytyvät:
Kaupunginhallitus: Pöytäkirja 16.02.2026/Pykälä 49
Kaupunginhallitus: Pöytäkirja 17.11.2025/Pykälä 318

Suur-Keuruu: Pohjan Voiman toimitusjohtajan vastine Eveliina Kangasniemen kirjoitukseen
Oikeusministeriö: Korruptiontorjunta.fi -sivusto

Ajankohtainen Koikkalainen: Kuka Koikkalainen

Me tehdään Saaran, Nina ja Nooran kanssa nykyään myös Maalaismimmit-podcasteja. Eilen aamulla istuttiin vielä Saaran kanssa alas juttelemaan kampanjoinnista. (Ninni ja Noora oli nuorkauppakamareiden kansallisessa kokouksessa, eikä päässeet mukaan kotistudioon.)

Tästä pääset tuon puolituntisen jakson pariin: Maalaismimmit LIVE: Vaaliextra

Keuruun elinvoima ansaitsee strategista kehittämistä

Mielipiteeni, julkaistu Suur-Keuruussa 7.4.2025

Kaupunkistrategian ohella Keuruulla on myös matkailustrategia, joka pureutuu matkailutoimialan kehittämiseen. Nähdäkseni oppivan yrityskaupungin elinvoima kokonaisuudessaan ansaitsee oman strategisen kehittämissuunnnitelmansa. Idea ei suinkaan ole uusi, mutta nyt uuden valtuustokauden alussa, kun kaupunkistrategia tulee tarkasteluun, kannattaisi keskiöön ottaa elinvoima ja luoda työtä tukemaan kehittämissuunnitelma.

Kaupungissamme on koko ajan haluttu kehittää yhteistyötä yritysten, yrittäjien ja kaupunkikonsernin välillä. Keulinkin yrityspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja operatiivista kehittämistä on suunnattua yrityslähtöisesti – mm. matkailustrategian linjausten mukaisesti. Iso ekosysteemikehitys on käynnissä yksityisen ja julkisen yhteistyössä Lielahden Autokeskuksen ja sähköisten hyötyajoneuvojen kehittämisen kanssa. Teolliset kivijalat metalli-, metsä- ja painoteollisuuden aloilla kehittäneet omaehtoisesti ja itsenäisesti toimintaansa. Olisiko meillä kuitenkin vielä jotain, miten voisimme yritystemme kehitystä vauhdittaa tai toisaalta oppia toisiltamme vuoropuhelussa? 

Muun muassa näitä seikkoja suunnitelmassa kannattaisi pohtia. Suunnitelma tulee tietysti luoda tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yrittäjien kanssa. Näkökulmia tarvitaan niin seudullisesti kuin työllisyysalueeltakin. Tavoitteena tulee olla kehittämiskärjet, joilla saadaan suuntaa koko kaupunkikonsernin kehittämiseen sekä valtuuston energian suuntaamiseen. 

Uskon, että suunnitelmasta saadaan myös vahvistettua askelmerkit kaupungin edunvalvontaan, niin maakunnallisesti kuin kansallisestikin. 

Keuruu pysyy houkuttelevana asuinpaikkana meille kaikille, kun vahvistamme sen elinvoiman kovaa ydintä – työtä ja yrittäjyyttä. Ei kuntaa ilman yrityksiä.

Emilia Koikkalainen
kaupunginhallituksen 1.vpj
alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)

Keuruulle palloiluhalli?

Vaalikonenosto Sanoman vaalikoneesta.

Tässä vastaus hieman laajemmin:

Päätettäväksi varmuudella tulee investointi tekonurmen vaihdosta. samoin “Vanhan kentän” eli jäähallin yhteydessä oleva huoltorakennus ja sen kunnostaminen. Veljeni monien lajien harrastajana ja seura-aktiivina esitti minulle vaihtoehtoisen idean: siirretään tekonurmi Tervasta vanhan kentän hiekkakentälle. Hiekkakenttä, jota käytetään pesäpallon pelaamiseen siirrettäisiin Tervaan. Tämä suunnitelma on kannettava, useista syistä:
1) Kumirouhe, vaikka se korvattaisiin ympäristökriteerit täyttävällä rouheella ei silti tee rouheesta ympäristöystävällistä. Suoraa leviämistä vesistöön tulisi silti välttää.
2) Kun harrastajamäärät laskevat, on pelkälle jääurheilulle tilojen uusiminen suhteettoman kallista. Jos taas yhdistetään jääurheilu ja jalkapallo, ovat harrastajamäärät paremmin tasapainossa.
3) Pesäpallokenttä mahtuu Tervaan, kun tehdään tilaa. Harrastajamäärät ovat kuitenkin melko alhaisia. Koululiikunnassa pesäpallo on kuitenkin säilytettävä, onhan se kansallislajimme. Tervan varastoon myös mahtuisivat pesiskamat oikein hyvin.
4) Hiihto talvella: myös sellaisia tekonurmia löytyy, joiden päälle voi hiihtoladun ajaa.
5) Talven ulkojääkentät täytyy tarkastella, jotta eri harrastajaryhmät mahtuvat jäille. Olisihan se pesiskenttäkin käyttävissä kaukaloksi.

Vaihtoehtoisia toteutuksia kannattaa mielestäni selvittää, jotta myös liikuntapaikkojen vaatimat investoinnit pysyvät mahdollisuuksien rajoissa ja ylläpitotöihin löytyy tehokkuutta. Palloiluhallin sijaan olisi siis hyvä pohtia tekonurmen sijoitteluvaihtoehtoja.