Kategoria: Parasta Keuruulla

Emiliasta, Kestävä kehitys, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Yhteiset asiat

Epäasiallinen vaikuttaminen on rakenteellisen korruption muoto

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Suur-Keuruun verkossa 11.3.2026

Kunnallisen päätöksenteon valmistelun tulee olla riippumatonta ja objektiivista. Kun intressipiirit osallistuvat valmisteluun ja vaikuttavat päätösten perusteluihin, kyse on epäasiallisesta vaikuttamisesta – rakenteellisen korruption muodosta.

Toimitin 15.11.25 tässä kirjoituksessa kuvatut seikat kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä kaupunginhallituksen toiselle varapuheenjohtajalle perehdyttyäni kaupunginhallituksen 17.11.2025 esityslistan pykälään §318. Kyse oli hallinto-oikeuden lausuntopyynnöstä kunnallisvalituksiin, jotka koskivat Keuruun kaupunginvaltuuston päätöstä hyväksyä Lehmikorven tuulivoimaosayleiskaava.

Valituksia kaavasta tehtiin neljä. Ne koskivat kaavan lainmukaisuutta kokonaisuudessaan, menettelytapavirheitä ja puutteellisiksi koettuja selvityksiä, esteellisyyksiä päätöksenteossa (valitus 3) sekä kaavan mahdollista ristiriitaa luonnonsuojelu- ja maankäyttölainsäädännön kanssa.

LISÄYS: Seuraava kuva on lisäys mielipidekirjoitukseeni. Olen oheisen kuvan koostanut marraskuussa havainnollistaakseni tilannetta.

Pykälän valmistelusta ilmeni, että hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa käsittelevän pykälän valmisteluun osallistui hanketoimijan edustajia, vaikka hanketoimija ei ole hallintovalitusten asianosainen.

Oikeusministeriön julkaisussa Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – askelmerkkejä hyvään hallintoon kuvataan valmisteluun kohdistuvaa epäasiallista vaikuttamista seuraavasti:

“Viranhaltijoihin kohdistuvan vaikutusvallan väärinkäytön tarkoituksena on saada valmistelija ja esittelijä perustelemaan ja tekemään päätösehdotus, joka on poliittisen ohjauksen, verkoston tai intressipiiriin kuuluvien toimijoiden jo ratkaisema ja määrittämä. Piilossa tapahtuvan vaikuttamisen tarkoituksena on asian ratkaiseminen näennäisesti laillisesti, riippumattomaan ja objektiiviseen valmisteluun perustuen.”
(Oikeusministeriö 2022: Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – askelmerkkejä hyvään hallintoon, s. 34)

Nyt kyseessä olevan pykälän valmistelu tapahtui intressipiirin vaikutuksesta ja valmistelusta, päätösperusteluita myöten. Hanketoimijalta ja/tai kaavoituskonsultilta olisi voitu kysyä valituksissa esitettyihin väitteisiin valmistelun tai selvitysten puutteista, onko heillä jotain lisättävää aiempiin materiaaleihin.

Esteellisyyden arviointi ei kuitenkaan kuulu hanketoimijalle. Tässä oli kyse vakavasta menettelytapavirheestä. Se, onko virhe tapahtunut tiedostamatta, ei muuta sen luonnetta. Sen sijaan se paljastaa osaamisvajeen, johon on syytä puuttua. Lainmukaisuuden tarkastelun vastuuta päätösperusteluissa on syytä terävöittää. Tähän osaamisvajeeseen kaupungin organisaatiossa on sittemmin puututtu kehittämällä prosesseja ja lisäämällä koulutusta.

Päätösperustelut alkuperäisessä pykälätekstissä eivät täyttäneet lain vaatimuksia. Kun itseoikaisua perusteltiin esteellisyyden kumoamisella, toimielimen olisi tullut yksilöidä ja perustella esteellisyys lainmukaisesti. Näitä perusteluja ei esitetty, mikä olisi voinut muodostaa uuden muotovirheen päätöksen perusteluissa. Lisäksi pykälätekstissä viitattiin intressijääviyteen, mikä oli virheellinen jääviysperuste. Kyse voisi olla ainoastaan yhteisöjääviydestä, kuten valituksessakin esitettiin. 

Olen erittäin pettynyt Pohjan Voiman toimitusjohtajan lausuntoihin, joissa epäasiallisen vaikuttamisen kriteerit täyttävää toimintaa kuvattiin “maan tavaksi”. Toisaalta lausunto alleviivaa, miksi ilmiötä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi. Intressiryhmien ei tule osallistua hallinnollisiin prosesseihin. Keskusteltuani muiden tuulivoimakuntien päättäjien kanssa en ole onneksi törmännyt vastaavaan käytäntöön – päinvastoin, intressiristiriita tunnistetaan selkeästi.

Toimitusjohtajan puheet heikentävät tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä ja vähättelevät demokraattista päätöksentekoa.

Kunnan päätöksenteon uskottavuus perustuu riippumattomaan valmisteluun ja avoimuuteen. Siksi valtuuston on kaavoituksen periaatteiden päivitystyössä syytä edellyttää toimijoilta korruptiontorjunnan ohjeistuksia ja käytäntöjä. Mitä suuremmat intressit, sitä tarkempi syyni. Suhtaudun uusiutuvaan energiaan erittäin myönteisesti, mutta esitetyt lausunnot hanketoimijalta ovat käsittämättömiä.

Kaupunginhallitus toimi jämerästi edellytettyään kaupunginjohtajalta selvitystä asiasta ja kaupunginjohtaja toimi suoraselkäisesti antaessaan rehellisen kuvauksen tapahtuneesta, virheet ja korjaustoimenpiteet mukaanlukien.

Emilia Koikkalainen
Valtuuston 1. varapuheenjohtaja (kok)

LÄHTEET tapauksesta löytyvät:
Kaupunginhallitus: Pöytäkirja 16.02.2026/Pykälä 49
Kaupunginhallitus: Pöytäkirja 17.11.2025/Pykälä 318

Suur-Keuruu: Pohjan Voiman toimitusjohtajan vastine Eveliina Kangasniemen kirjoitukseen
Oikeusministeriö: Korruptiontorjunta.fi -sivusto

Emiliasta, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Vaalit2025, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Ajankohtainen Koikkalainen: Kuka Koikkalainen

Me tehdään Saaran, Nina ja Nooran kanssa nykyään myös Maalaismimmit-podcasteja. Eilen aamulla istuttiin vielä Saaran kanssa alas juttelemaan kampanjoinnista. (Ninni ja Noora oli nuorkauppakamareiden kansallisessa kokouksessa, eikä päässeet mukaan kotistudioon.)

Tästä pääset tuon puolituntisen jakson pariin: Maalaismimmit LIVE: Vaaliextra

Emiliasta, Keski-Suomi, Parasta Keuruulla, Vaalit2025, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Keuruun elinvoima ansaitsee strategista kehittämistä

Mielipiteeni, julkaistu Suur-Keuruussa 7.4.2025

Kaupunkistrategian ohella Keuruulla on myös matkailustrategia, joka pureutuu matkailutoimialan kehittämiseen. Nähdäkseni oppivan yrityskaupungin elinvoima kokonaisuudessaan ansaitsee oman strategisen kehittämissuunnnitelmansa. Idea ei suinkaan ole uusi, mutta nyt uuden valtuustokauden alussa, kun kaupunkistrategia tulee tarkasteluun, kannattaisi keskiöön ottaa elinvoima ja luoda työtä tukemaan kehittämissuunnitelma.

Kaupungissamme on koko ajan haluttu kehittää yhteistyötä yritysten, yrittäjien ja kaupunkikonsernin välillä. Keulinkin yrityspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja operatiivista kehittämistä on suunnattua yrityslähtöisesti – mm. matkailustrategian linjausten mukaisesti. Iso ekosysteemikehitys on käynnissä yksityisen ja julkisen yhteistyössä Lielahden Autokeskuksen ja sähköisten hyötyajoneuvojen kehittämisen kanssa. Teolliset kivijalat metalli-, metsä- ja painoteollisuuden aloilla kehittäneet omaehtoisesti ja itsenäisesti toimintaansa. Olisiko meillä kuitenkin vielä jotain, miten voisimme yritystemme kehitystä vauhdittaa tai toisaalta oppia toisiltamme vuoropuhelussa? 

Muun muassa näitä seikkoja suunnitelmassa kannattaisi pohtia. Suunnitelma tulee tietysti luoda tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yrittäjien kanssa. Näkökulmia tarvitaan niin seudullisesti kuin työllisyysalueeltakin. Tavoitteena tulee olla kehittämiskärjet, joilla saadaan suuntaa koko kaupunkikonsernin kehittämiseen sekä valtuuston energian suuntaamiseen. 

Uskon, että suunnitelmasta saadaan myös vahvistettua askelmerkit kaupungin edunvalvontaan, niin maakunnallisesti kuin kansallisestikin. 

Keuruu pysyy houkuttelevana asuinpaikkana meille kaikille, kun vahvistamme sen elinvoiman kovaa ydintä – työtä ja yrittäjyyttä. Ei kuntaa ilman yrityksiä.

Emilia Koikkalainen
kaupunginhallituksen 1.vpj
alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)

Keski-Suomi, Kestävä kehitys, Parasta Keuruulla, Vaalit2025, Yhteiset asiat

Keuruulle palloiluhalli?

Vaalikonenosto Sanoman vaalikoneesta.

Tässä vastaus hieman laajemmin:

Päätettäväksi varmuudella tulee investointi tekonurmen vaihdosta. samoin “Vanhan kentän” eli jäähallin yhteydessä oleva huoltorakennus ja sen kunnostaminen. Veljeni monien lajien harrastajana ja seura-aktiivina esitti minulle vaihtoehtoisen idean: siirretään tekonurmi Tervasta vanhan kentän hiekkakentälle. Hiekkakenttä, jota käytetään pesäpallon pelaamiseen siirrettäisiin Tervaan. Tämä suunnitelma on kannettava, useista syistä:
1) Kumirouhe, vaikka se korvattaisiin ympäristökriteerit täyttävällä rouheella ei silti tee rouheesta ympäristöystävällistä. Suoraa leviämistä vesistöön tulisi silti välttää.
2) Kun harrastajamäärät laskevat, on pelkälle jääurheilulle tilojen uusiminen suhteettoman kallista. Jos taas yhdistetään jääurheilu ja jalkapallo, ovat harrastajamäärät paremmin tasapainossa.
3) Pesäpallokenttä mahtuu Tervaan, kun tehdään tilaa. Harrastajamäärät ovat kuitenkin melko alhaisia. Koululiikunnassa pesäpallo on kuitenkin säilytettävä, onhan se kansallislajimme. Tervan varastoon myös mahtuisivat pesiskamat oikein hyvin.
4) Hiihto talvella: myös sellaisia tekonurmia löytyy, joiden päälle voi hiihtoladun ajaa.
5) Talven ulkojääkentät täytyy tarkastella, jotta eri harrastajaryhmät mahtuvat jäille. Olisihan se pesiskenttäkin käyttävissä kaukaloksi.

Vaihtoehtoisia toteutuksia kannattaa mielestäni selvittää, jotta myös liikuntapaikkojen vaatimat investoinnit pysyvät mahdollisuuksien rajoissa ja ylläpitotöihin löytyy tehokkuutta. Palloiluhallin sijaan olisi siis hyvä pohtia tekonurmen sijoitteluvaihtoehtoja.

Keski-Suomi, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Suomi, Vaalit2025, Yhteiset asiat

Kouluverkosta – faktoihin perustuvia päätöksiä toivoen

Mielipiteeni, julkaistu Suur-Keuruussa 1.4.2025.

Kouluverkkopäätökset herättävät tunteita – hätää ja surua muutoksista. On tärkeää jatkaa keskustelua faktoihin pohjautuen.

Kuten Saara Kässi-Jokinen toi esiin, kouluverkon arvioinnissa keskeisiä tekijöitä ovat oppilasennusteet sekä syntyvyyden ja väestön vähenemisen trendit. Taloudellisen ja palveluverkkosuunnittelun tulee perustua näihin ennustettaviin faktoihin.

Oppilasmäärän lisäksi on arvioitava myös mahdollisia rakenteellisista muutoksista johtuvia kustannussäästöjä. Yksi merkittävä säästö liittyy tilakustannuksiin, kuten lämmitykseen tai siihen, että mikäli kiinteistö vapautuu koulukäytöstä, löytyykö sille jatkokäyttöä. Tai olisiko kouluun mahdollista keskittää muita palveluita, jotta toisaalta saada tiloja uuteen käyttöön. 

Ari Kakkuri esitti kirjoituksessaan ettäkö perusopetuksen järjestäminen maksaisi vain noin 5000 euroa per oppilas. En tiedä millä ilarinmatikalla tämä on laskettu. 

Kuriositeettina mainittakoon, että oppilasmäärä vähenee siten, että nyt keskustan ala-asteilla on 385 oppilasta ja 2030 kaikki ala-asteiden lapset yhteensä ovat 345 lasta. 

Talousarvio vuodelle 2025 kertoo perusopetuksen kuluiksi n. 12 M€. Valtionosuuksia kaupunki saa kokonaisuudessaan arviolta n. 8 miljoonaa. Oppilaskohtainen perusopetuksen valtionosuus on hieman yli 8 300 €. Oppilaita perusopetuksessa Keuruulla on 2025 n. 820 oppilasta. Talousarviosta johdettu perusopetuksen kustannus on koko kaupungissa on siis n. 14 600 €/oppilas. 

OPH:n kustannusvertailua vuodelta 2022: Keuruu 13 330 €/oppilas;  Mänttä-Vilppula 10 835 €/oppilas; Saarijärvi 10 236 €/oppilas; Jyväskylä 9794 €/oppilas.

Keuruun taloudellinen hyöty vieraspaikkakuntalaisista lapsista on siis melkoisen ohut. On totta, että nämä oppilaat kasvattavat tuloja. Yhtä totta on, että jokaisen oppilaan koulunkäyntiä subventoidaan keuruulaisin verovaroin tuhansilla euroilla per oppilas. 

Emilia Koikkalainen
kaupunginhallituksen 1.vpj
alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)

Emiliasta, Keski-Suomi, Kokoomus, Maailma, Parasta Keuruulla, Vaalit2025

Yhteistyötä ei voida tehdä yksipuolisesti

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu KSML tiistaina 25.2.2025 ja verkkojulkaisuna 21.2.2025.

Teimme kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saara Kässi-Jokisen kanssa yhdessä kirjoituksen, kun Keskisuomalaisessa julkaistiin 19.2. artikkeli kolholaisten lasten koulunkäynnistä Kolhon koulun sulkemisen jälkeen.

Näkökulma koulukeskusteluun

KSML kirjoitti 19.2. Kolhon koululaisten tilanteesta. Artikkelissa käytiin läpi Keuruun päätöksentekomenettelyä kolholaisten oppilaaksi ottamiseen Haapamäen kouluun ja siitä noussutta kritiikkiä. Tässä taustoitamme päätöksentekoa:

Keuruun kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan päätökseen, jossa lautakunta päätti pohjaesityksen (oppilaspaikan myöntäminen) ohella  myöntää oppilaille myös koulukuljetuksen omavastuuosuudella.

Kaupunginhallitukselle lautakunnan päätös oli ongelmallinen. Lautakunnan tulee päätöksissään noudattaa ohjeistuksia sekä valtuuston päättämää budjettia. Lautakunnan päätöksen mukaisen poikkeuksen salliminen olisi rikkonut kuntalaisten yhdenvertaisuutta: Keuruulla koulua käyvät ulkopaikkakuntalaiset sekä Keuruun sisällä toissijaisessa koulussa kulkevat oppilaat maksavat koulukyytinsä itse.

Perusopetuslaissa todetaan koulukuljetuksen olevan maksutonta. Laki tai opetushallinon ohjeet eivät tunne omavastuuosuuksia tai kuljetusavustuksia toissijaisiin kouluihin. Koulukuljetuksen järjestämisestä ulkopaikkakuntalaisille on kaksi vaihtoehtoa: se joko järjestetään kunnan puolesta tai vanhemmat vastaavat kuljetuksesta. Keuruun kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan kuljetusperiaatteissa todetaan yksiselitteisesti, että ulkopaikkakuntalaisen oppilaan vanhemmat vastaavat kuljetuksen järjestämisestä.

Kuntayhteistyön tärkeys perusopetuksessa korostuu jatkuvasti, niin paikallisesti, Kuntaliiton taholta kuin kuntaministerin suunnalta. Ongelmana on, ettei yhteistyöhön ole kannusteita. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät kuntien väliset vapaaehtoiset neuvottelut. Keuruu on tunnustellut Mänttä-Vilppulan kiinnostusta yhteistyöhön syyskaudella 2024. Virallinen neuvottelupyyntö lähetettiin tammikuussa 2025. Mänttä-Vilppula ei tällä hetkellä näe tarpeellisena neuvotella kolholaisten oppilaiden perusopetuksesta tai koulukuljetuksesta aiheutuvien kulujen jakamisesta. Yhteistyötä ei voi tehdä yksipuolisesti, sen varmasti ymmärtävät kaikki. Osaoptimoinnin sijaan tarvitaan molempia hyödyttäviä ratkaisuja. 

Väestön väheneminen on seutukuntamme ja koko Suomen yhteinen ongelma. Syntyvyyden raju pudotus näkyy jo päivähoidossa ja alakouluissa. Pahimmassa tapauksessa kunnat eivät selviä tästä haasteesta ilman voimakasta palveluiden keskittämistä, ainakaan ilman yhteistyötä. Tarvitaan yhteinen näkemys palveluiden järjestämisestä alueellisesti, ylikunnallisesti. Tavoitteena on kaikilla kuntalaisten palveleminen parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön syntymiseen kaivataan kipeästi luvattuja porkkanoita ja lainsäädännön kehittymistä.

Saara Kässi-Jokinen (kesk), Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Emilia Koikkalainen (kok), Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Keuruu

Emiliasta, Keski-Suomi, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Suomi, Vaalit2024, Yhteiset asiat

Demokratian tuska ja ahdistus

Puoluepoliittisena toimijana koen tuskaa ja ahdistusta demokratiasta. Välillä tuo maailmantuska johtuu taloudesta, globaaleista trendeistä, vaikuttamisyrityksistä itsenäisten valtioiden vaaleihin ja niin edelleen. 

Akuutisti koen tuskaa kuntavaaleista ja ehdokasasettelusta. Suurin tuska liittyy moniäänisyyteen: jotta demokraattinen päätöksenteko on valistunutta, tulee siinä löytyä äänenpainoja mahdollisimman laajasti yhteiskunnasta.Ilman moniäänisyyttä valinnat eivät edusta koko yhteiskuntaa. Puolueiden moninaisuus on yksi osa tätä, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että puolueiden sisällä on ehdokkaita eri osaamisalueilta, elämänvaiheista ja sukupuolista. Tällä hetkellä naisten aliedustus valtuustotyössä on erityisen räikeää.

Yleisesti ottaen meillä on myös liian vähän miehiä ehdokkaina.Demokratia kaipaa kaikkinensa lisää äänenvoimakkuutta, jota laaja ehdokasasettelu tuo.

Naisten osallisuuden kehittyminen poliittisessa päätöksenteossa on hidasta, etenkin paikallishallinnon osalta. Keuruulla kehitys on ollut takaperoista: kaudella 2017-2021 naisten osuus valtuutetuista oli 31% (11/35). Kuluvalla kaudella naisten osuus on ollut 26% (8/31), mikä surullisen alhainen arvo.

Kuluvalla kaudella naisten osuus on ollut 26% (8/31), mikä surullisen alhainen arvo.

Demokratia ei voi olla yhden ikäryhmän tai sukupuolen varassa. Alle 30-vuotiaiden edustus on surullisen matala. Tällä valtuustokaudella vain yksi henkilö on aloittanut uransa kuntapäättäjänä alle 30-vuotiaana. Samaan aikaan 50–64-vuotiaiden miesten osuus on 32 % (10/31) ja yli 65-vuotiaiden miesten peräti 35 % (11/31). Aktiivisten senioreiden mukanaolo tuo tarpeellista perspektiiviä päätöksentekoon, mutta jos 68 % valtuutetuista on yli 50-vuotiaita miehiä, moniäänisyys ja osallisuus eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Niinpä viestini on: tarvitsemme moniäänisyyttä, joten nainen ja nuori kuntalainen, mieti vielä, jospa lähtisit ehdolle. Päätökset tulevaisuudestasi tehdään joka tapauksessa. Vain ehdolle asettumalla voit tulla valituksi. Ja valittuna voit vaikuttaa. 

Päätökset tulevaisuudestasi tehdään joka tapauksessa.
Vain ehdolle asettumalla voit tulla valituksi.
Ja valittuna voit vaikuttaa.