Yhtiöittämisen ja yksityistämisen vissi ero

Julkaistu Suur-Keuruussa 27.1.2022 (verkkolehti tilaajille: https://www.suurkeuruu.fi/puheenvuoro/art-2000009350978.html)

Kaupunginhallitus käynnistää selvityksen kaupungin vesiliiketoiminnan järjestämisen eri vaihtoehdoista. Tämä on se päätös, joka tehtiin. Kenenkään en missään, koskaan, ole kuullut viittaavan vesiliiketoiminnan yksityistämiseen. Meillähän on eduskuntaan annettu lakialoitekin, jossa yksityistäminen halutaan kieltää. Tästä meillä on nähdäkseni yhteisymmärrys yli puoluerajojen.

Keuruun Vesi -liikelaitoksen ja Keuruun Sähkö Oy:n yhdistämisestä ei ole tehty päätöksiä suuntaan tai toiseen. Toimintojen yhdistäminen, eli käytännössä vesiliiketoimnnan yhtiöittäminen ja siirtäminen osaksi Keuruun Sähkö Oy -konsernia on kuitenkin järkevää selvittää. Vesiliiketoiminnan hallintaan voitaisiin tuolloin asettaa myös erilaisia sopimuksia, kuten etuosto-oikeus, jolla estettäisiin yksityistämishaaveet myös tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti meidän tulee olla avoimia toimintojen uudelleen järjestämiselle. Keuruun kaupunkiorganisaatiossa useat asiat ovat harvojen harteilla. Tämä tekee toiminnoista herkästi haavoittuvia ja kehittämisvastuu jää liian vähille resursseille. 

Strategisesti tarkasteltuna infratoiminnoissa on paljonkin yhteistä: kehittämisprojektit ja niiden edellyttämä projekti- ja johtamisosaaminen, järjestelmäosaaminen, infrarakentamisen suunnittelu- ja investointilaskelmien tuottaminen, hankintojen kilpailutukset, kunnossapidon organisointi, valvonta- ja automaatiotehtävät. Kirjanpidon eriyttäminen ei ole mitään salatiedettä ja vaatii vain soveltuvan ohjelmiston, jossa eri yhtiöt erotetaan. Nämä näin strategisesti tarkasteltuna. Jokainen kaupunkikonsernin yhtiö vaatii kuitenkin yhä edelleen myös vahvaa substanssiosaamista ja erityistehtävien ja -lakien tuntemusta. Tarvitaan selvitys, jotta voimme löytää kehittävän ratkaisun.

Meille kaupunkilaisille on ollut etu, että kriittisen infran omistaminen on omissa käsissämme. Tuota hallintaa ja omistamista vahvistettiin myös Keuruun Sähkön osalta, kun vähemmistöosakas Fortum ostettiin ulos. Keuruulaiset omistavat omat vesi- ja sähköjohtonsa ja näin sen soisi olevan jatkossakin. 

Ymmärrän, että kuntalainen Tuomas Heinonen haluaa nostaa esiin epäselviä asioita, mutta toivoisin, että valtuutettu Tuomas Heinonen pidättäytyy väärien mielikuvien vahvistamisesta ja uutena Veden johtokunnan puheenjohtajana ottaa asiakseen perehtyä kaupunginhallituksen päätöksiin ja osaltaan edistää oikeiden tietojen välittymistä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.

Valtuusto 12.12.2022 – talousarvio

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,

nyt hyväksyttävä talousarvio vuodelle 2023 jättää edelleen toivomisen varaa kaupungin tulevaisuuden turvaamiseksi.

Talousarvio on tehty parhailla mahdollisella tiedoilla, vallitsevassa epävarmuudessa. Ensi vuosi on historiallisten muutosten vuosi kuntien toiminnassa. Kuntalaisten peruspalveluiden kova ydin siirtyy pois käsistämme ja siirrymme kuskin, tai apukuskin, paikalta takapenkille seuraamaan maisemien vilinää. Kaikkien meidän yhteinen toive on, että asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät vähintäänkin nykytasolla.

Kuntiin jäävien palveluiden rahoitus kokee myös mullistuksen, niin verotulokertymän kuin valtionosuuksien kautta. Karkea laskelma on, että toiminnoista katoaa n. 40 % ja rahoituksesta 60%.

Tänä vuonna Keuruun kaupunkiorganisaatio on jo läpikäynyt muutosneuvotteluita siiryvän henkilöstön osalta. Olemme tehneet ja tekemässä suuria rakenteellisia muutoksia. On päivänselvää, että ensi vuonna jatkamme samaa rallia. Ensi vuonna kärsimme edelleen Venäjän hyökkäyssodan seurauksista, energiakriisistä, ruuantuotannon korotuksista ja palkkojeen korotusten vaikutuksista – inflaatio kiihtyy ja korkokulut nousevat.

Samaan aikaan yritysten tilanne vaikeutuu, tänään julkaistu EK:n kyselyn perusteella 30% yrityksistä pohtii lomautuksista alkuvuodelle. Tämä tarkoittaa supistuvia verotuloja.

Toistan jälleen viime vuonna todettua:
– Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi koko organisaatiossa, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Automaattikorotusten sijaan tulee aidosti selvittää palveluiden kustannusrakenne.
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan, ostaa palveluita markkinoilta.

Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation.

Kiitämme kaikkia tämän vuoden kovasta työstä ja toivomme edelleen sitkeyttä ja rohkeutta muutosten esittämiseen ja läpiviemiseen.

Kokoomusryhmä toivottaa rauhaisaa joulunaikaa ja kiittää yhteistyöstä kuluneena vuonna.

Valtuusto 13.6.22 – talouden tasapainotusohjelma

Hyvät puheenjohtaja, valtuutetut ja kuntalaiset

Nyt esittelyssä oleva talouden tasapainotusohjelma tulee hyväksyä. Kokoomus kannattaa kaupunginhallituksen esitystä, vaikka sen ehdotukset kirpaisevatkin oikealla olevaa sydäntä.

Ohjelma antaa tulevien vuosien talouden sopeuttamiselle selkeän raamin, jolla virkamiestyötä ohjataan. Raami vaatii kuitenkin rinnalleen myös laadullisia tavoitteita ja mittareita, jotta sopeuttamistoimenpiteet eivät vie meitä ojasta allikkoon.

Toimintaympäristömme on melkoisessa myllerryksessä ja talousuunnitteluun liittyy huomattavia epävarmuuksia. Ohjelma perustuu tiettyyn tilannekuvaan. Pidämme kokoomusryhmässä täysin mahdollisena, että lähivuosina joudumme arvioimaan sopeuttamistarpeita uudelleen.

Ohjelman toteutuminen edellyttää tulevina vuosina aiempaa tarkempaa taloussuunnittelua ja seurannan osalta sitäkin tarkempaa työskentelyä. Kaupunkistrategian pykälässä nostetaan esiin osavuosikatsaukset. Niiden merkitys johtamisen välineenä korostuu, kun talouden joustovara on nollan ja naurettavan välillä.

Tarvitsemme tasapainotusohjelman ohella selkeää strategista suunnittelua ja johtamista. Sopeuttamistoimien rinnalle tarvitaan myös tulevaisuuteen luottavaa tavoiteasentaa, jonka myötä syntyy positiivista tarmoa kaupunkiorganisaation ja koko Keuruun kehittämiseksi.

Valtuusto 13.12.2021 – ryhmäpuheenvuoro

Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset.

Tarjolla oleva budjettiesitys herättää vakavan huolen taloutemme tilasta. Nyt viimeistään meidän ryhdyttävä toimeen. Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.

Kokoomus hyväksyy budjettiesityksen, mutta samaan hengenvetoon toistamme jo veronkorotuskeskustelussa esiinnostamamme toimenpidelistan:

– Rakentellisiin uudistukseen on ryhdyttävä kiireesti.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Palveluiden kustannusrakenne tulee selvittää.
– Investointivaraukset tulee käydä läpi ja tarkistaa voidaanko jostain luopua tai siirtää toteutuksia
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan ostaa palveluita markkinoilta.

Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation.

Arvon valtuutetut ja luottamushenkilöt,

meidän on edellytettävä muutoksia. Meidän on myös hyväksyttävä palvelujen tasoheikennykset. Suunnitelmavuosille on osoitettu investointeja, mutta meidän tulee uudelleenarvioida kaikki esitetyt investoinnit ja kyettävä myös tekemään uusia päätöksiä, joita heikentyvä talousennuste edellyttää. Myönnetty budjetti ei tarkoita, että kaikki menot on synnytettävä.

Hyvät toimialajohtajat, kokoomus odottaa teiltä leikkauslistoja ja prosessikehittämistä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Seuraavina vuosina on elettävä suu säkkiä myöten. Edellytämme johtoryhmältä kykyä vaikeisiin keskusteluihin ja toimialarakenteiden ravistelua. Olemme tilanteessa, jossa jokaisen penkin pitää vähän täristä. Valitettavasti. On uskallettava katsoa isoa kuvaa, ohi omien pelkojen.

Toistan aiemmin sanomaani: Meillä on edessämme vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Viranhaltijoiden on kyettävä tekemään hankalia esityksiä ja meidän valtuutettujen on kyettävä tekemään päätöksiä.

Meillä on edessämme uusi strategiakausi, on aika uudistaa ja terävöittää strategista johtamista, tavoiteasetantaa ja mittaamista. Arvon kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kokoomus toivoo, että Keuruun strateginen johtaminen uudistuu osaamisenne kautta.

Tiukka talouskuri ja investointitahdin hidastaminen ei tarkoita kuitenkaan minkään kylän valojen sammuttamista. Se tarkoittaa vain korjausliikettä, jolla hallinnon ja palveluiden taso sopeutetaan kestävälle tasolle. Lapsilla on edelleen erinomaiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Meillä on edelleen vahva yhteisö, joka haluaa jatkaa työtään Keuruun kehittämiseksi. Uskomme edelleen turvalliseen ja kehittyvään Keuruuseen. Yksityisellä sektorilla on vetovoimaa ja kasvun edellytykset, meidän on vain kyettävä tuomaan julkisen sektorin menot järkevälle tasolle. Keuruu on edelleen maailman paras paikkaa elää ja yrittää!

Toistan: Kokoomusryhmä haluaa lähettää vahvan viestin siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee valmistua alkuvuoden aikana siten että tasapainottamistoimenpiteitä tulee jo vuoden 2023 budjettiin. Rakenteelliset ehdotukset toivotaan myös lautakuntiin työstettäväksi aikaisessa vaiheessa. Käytetään sitä monipuolista osaamista, jota lautakunnissa on.

Arvoisat valtuutetut ja kuntalaiset, toinen poikkeusvuosi tulee päätökseensä ja kolmas poikkeusvuosi alkaa. Onko kyseessä siis enää poikkeus vai puhuisimmeko jo uudesta normaalista?

Kiitämme kaikkia, niin henkilöstöä, luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin tehdystä työstä vuonna 2021. Yhdessä olemme enemmän. Hyvää joulunodotusta ja menestystä meille kaikille vuodelle 2022.

Valtuusto 13.12.21 – Budjetti

Kokoomusryhmän puheenvuoroni valtuustossa:


Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset.

Tarjolla oleva budjettiesitys herättää vakavan huolen taloutemme tilasta. Nyt viimeistään meidän ryhdyttävä toimeen. Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.

Kokoomus hyväksyy budjettiesityksen, mutta samaan hengenvetoon toistamme jo veronkorotuskeskustelussa esiinnostamamme toimenpidelistan:
– Rakenteellisiin uudistuksiin on ryhdyttävä kiireesti.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Palveluiden kustannusrakenne tulee selvittää.
– Investointivaraukset tulee käydä läpi ja tarkistaa voidaanko jostain luopua tai siirtää toteutuksia
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan ostaa palveluita markkinoilta.
Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation.

Arvon valtuutetut ja luottamushenkilöt,
meidän on edellytettävä muutoksia. Meidän on myös hyväksyttävä palvelujen tasoheikennykset. Suunnitelmavuosille on osoitettu investointeja, mutta meidän tulee uudelleenarvioida kaikki esitetyt investoinnit ja kyettävä myös tekemään uusia päätöksiä, joita heikentyvä talousennuste edellyttää. Myönnetty budjetti ei tarkoita, että kaikki menot on synnytettävä.

Hyvät toimialajohtajat, kokoomus odottaa teiltä leikkauslistoja ja prosessikehittämistä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Seuraavina vuosina on elettävä suu säkkiä myöten. Edellytämme johtoryhmältä kykyä vaikeisiin keskusteluihin ja toimialarakenteiden ravistelua. Olemme tilanteessa, jossa jokaisen penkin pitää vähän täristä. Valitettavasti. On uskallettava katsoa isoa kuvaa, ohi omien pelkojen.

Toistan aiemmin sanomaani: Meillä on edessämme vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Viranhaltijoiden on kyettävä tekemään hankalia esityksiä ja meidän valtuutettujen on kyettävä tekemään päätöksiä.

Meillä on edessämme uusi strategiakausi, on aika uudistaa ja terävöittää strategista johtamista, tavoiteasetantaa ja mittaamista. Arvon kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kokoomus toivoo, että Keuruun strateginen johtaminen uudistuu osaamisenne kautta.

Tiukka talouskuri ja investointitahdin hidastaminen ei tarkoita kuitenkaan minkään kylän valojen sammuttamista. Se tarkoittaa vain korjausliikettä, jolla hallinnon ja palveluiden taso sopeutetaan kestävälle tasolle. Lapsilla on edelleen erinomaiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Meillä on edelleen vahva yhteisö, joka haluaa jatkaa työtään Keuruun kehittämiseksi. Uskomme edelleen turvalliseen ja kehittyvään Keuruuseen. Yksityisellä sektorilla on vetovoimaa ja kasvun edellytykset, meidän on vain kyettävä tuomaan julkisen sektorin menot järkevälle tasolle. Keuruu on edelleen maailman paras paikkaa elää ja yrittää!

Toistan: Kokoomusryhmä haluaa lähettää vahvan viestin siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee valmistua alkuvuoden aikana siten että tasapainottamistoimenpiteitä tulee jo vuoden 2023 budjettiin. Rakenteelliset ehdotukset toivotaan myös lautakuntiin työstettäväksi aikaisessa vaiheessa. Käytetään sitä monipuolista osaamista, jota lautakunnissa on.

Arvoisat valtuutetut ja kuntalaiset, toinen poikkeusvuosi tulee päätökseensä ja kolmas poikkeusvuosi alkaa. Onko kyseessä siis enää poikkeus vai puhuisimmeko jo uudesta normaalista?

Kiitämme kaikkia, niin henkilöstöä, luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin tehdystä työstä vuonna 2021. Yhdessä olemme enemmän. Hyvää joulunodotusta ja menestystä meille kaikille vuodelle 2022.

Valtuusto 27.9.21 – Aster-hanke

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa, asiakohdassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnasta sopiminen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä kunnianhimoinen tavoite, se on kuitenkin tavoite, joka on tehty ratkaistavaksi. Erityisesti sosiaalipalveluinen puolella tarve järjestelmän uudistamiselle alkaa olla akuutti. Tilanne ja paine järjestelmän uudistamiselle on ymmärrettävä.

Tilanteesta johtuen on sitäkin hämmentävämpää, millä tavoin sairaanhoitopiirin johto on kriisiytynyttä tilannetta hoitanut. Julkinen painostus, uusien MAHDOLLISTEN työpaikkojen luominen, lisäaika, shp:n valtuuston roolin korostaminen ja omistajakuntien valtuutusten väheksyntä.

Sairaala Novan budjettiylitysten jälkeen SHP:n hallitus päätti teettää ulkopuolisen selvityksen: Ulkopuolisen selvityksen laati KPMG Oy Ab. Selvityksessä on käyty läpi Sairaala Nova -hanke. Selvitystyön tavoitteena oli löytää vastaukset siihen, miksi hankkeen kustannukset ovat ylittyneet sekä lisäksi ”selvittää päätöksentekoon, tiedottamiseen ja projektinjohtoon liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä keskitytään erityisesti hankkeen hallintoon, johtamiseen raportointiin ja tiedonkulkuun sekä kustannusten seurantaan ja niiden ohjaukseen.” Sen sijaan, että Sairaanhoitopiirin johto tilaa jälleen uuden ulkopuolisen selvityksen päätöksentekoon, tiedottamiseen ja projektinjohtoon liittyvistä kysymyksistä, kannattaisi sen ottaa opiksi edellisestä selvityksestä ja kuntakierroksella saaduista palautteista. Novan ylitykset, Kukkula-hankkeen läpiveto ja nyt ”systeeminen virhe” laskennassa, nämä eivät ole enää yksittäisiä, sattumanvaraisia virheitä, vaan kyseenalaistavat koko SHP:n johtamisen ja johtamiskulttuurin. On peiliin katsomisen paikka.

Verovarojen vastuullinen käyttö edellyttää erityistä tarkkuutta. ”Keuruun kaupunginvaltuusto on 10.6.2019 antamassaan valtuutuksessa todennut, että se edellyttää KSSHP:n keskeyttämään hankintamenettelyn, mikäli hankinnan kustannukset nousevat merkittävästi. ” Nyt on viimeistään tuo hetki, jolloin sairaanhoitopiirin tulee noudattaa annettua valtuutusta ja keskeyttää hankinta. Sairaanhoitopiirin hallituksen tulee ryhtyä selvittämään vaihtoehtoisia järjestelmiä. Keuruun valtuuston tulee uusia viestinsä sairaanhoitopiirin johdolle: avointa valtakirjaa kustannusten nousulle ei ole annettu, eikä anneta.

Valtuusto 8.11.21 – Veroprosentin korotus

Tässä pitämäni kokoomusryhmän puheenvuoro veroprosentin nostosta:

Arvon valtuutetut,
Kokoomus hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen 0,25 % korotuksesta.
Sen lisäksi Kokoomus edellyttää, että rakentellisiin uudistukseen on ryhdyttävä kiireesti. Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Automaattikorotusten sijaan tulee aidosti selvittää palveluiden kustannusrakenne.
– Investointivaraukset tulee käydä läpi ja tarkistaa voidaanko jostain luopua tai siiirtää toteutuksia
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan ostaa palveluita markkinoilta.
Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation. Vain hölmö odottaa uusia tuloksia samoilla lääkkeillä.

Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset,
tämä korotusehdotus on maltillinen, mutta tällä päätöksellä on myös aloitettava surutyö. Meillä on edessämme vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Viranhaltijoiden on kyettävä tekemään hankalia esityksiä ja meidän valtuutettujen on kyettävä tekemään päätöksiä. Koulujen lakkauttamisia on luvassa ja palvelutasojen heikennyksiä on tiedossa. Lienee selvää, ettei uutta kaupungintaloa tulla rakentamaan. On osattava myös luopua.

Samaan hengenvetoon on myös todettava, että elinvoiman rakentamiseen panostettava. Meillä on näidenkin päätösten jälkeen edelleen valtavan hyvät palvelut ja hienoa infraa. Yhteistyössä kaupunki, yritykset ja järjestökenttä luovat elinvoimaa monipuolisella tapahtumatarjonnalla. Tätä ilosanomaa meidän kannattaa kertoa maailmalle. Keuruu on maailman paras paikkaa elää.

Arvoisat valtuutetut, kokoomusryhmä arvostaa maltillisia veronkorotuksia, sillä haluamme välttää korkean verotuksen negatiivisiset ja ostovoimaa heikentävät vaikutukset.

Kokoomusryhmä haluaa lähettää vahvan viestin siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee valmistua alkuvuoden aikana siten että tasapainottamistoimenpiteitä tulee jo vuoden 2023 budjettiin. Rakenteelliset ehdotukset toivotaan myös lautakuntiin työstettäväksi aikaisessa vaiheessa. Käytetään sitä monipuolista osaamista, jota lautakunnissa on.

Kokoomusryhmä kannattaa kaupunginhallituksen kompromissiesitystä tuloveroprosentin nostosta.

Miksi olen lähtenyt politiikkaan?

Minulla on kaksi vahvaa, sisäistä ajuria:
vastuuntunto ja kotiseuturakkaus.

”Jotta Keuruu on olemassa minunkin jälkeeni”

Minulla on halu parantaa maailmaa, sisäinen motivaatio ja tunteen palo. Keski-Suomi on ollut minulle aikanaan lähtöpiste vaikuttamisen polulle. Paluumuutettuani Keuruulle minua pyydettiin mukaan Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjien hankkeen ”Yritysten Taitava Keski-Suomi” ohjausryhmään. Tuossa ohryssä tajusin, mikä voima ja vahvuus Keski-Suomella on koko maakunnassa. Ei siis vain maakuntakeskuksen menestys, joka luo maakunnan muihin kuntiin imua, vaan nimeomaisesti MAAKUNNAN vahvuus. Symbioosi kulkee molempiin suuntiin. Kuulin tässä juuri mainion analogian maakuntakeskus-maakunta keskinäiseen symbioosiin: ”Juna tarvitsee veturin kulkeakseen. Veturi voi kyllä ajella yksikseen, mutta ei siinä mitään järkeä ole.”

Mutta takaisin vaikuttajan polkuun: kuten blogissakin olen kirjottanut, varsinainen vaikuttajakouluni on ollut nuorkauppakamari, tuon harrastuksen parissa vaalit ja vaalivalmennus ovat olleet henkilökohtaisia prässejä, jotka ovat valmistaneet minua politiikan tekemistä väistämättä seuraavaan julkiseen mankeliin.

Kamarimaailmassa ja yrittäjäjärjestössä olen aina ollut tekijä, ruohonjuuritason vaikuttaja. Ja tosiasiahan on, että muutos tapahtuu aina vasta käytännön tekoina. Voimme rakentaa suunnitelmia ja tiekarttoja, mutta vasta aktiiviset teot ratkaisevat muutoksen suunnan.

Kysymys, jota olen pohtinut on: tarvitsenko onnistumisia, isoja voittoja motivaation ylläpitämiseen? Vastaus on: en. Jos siis ajatellaan, että voisin paukutella henkseeitä jostain yksittäisistä asioista tai ideoista, että minäminäminäminiä sain aikaan. Minunminunminun idea. On selvää, että olen ollut antamassa syötteitä muutokseen tai kehittämässä asioita, mutta lopputulokset ovat usein osiensa summa – yhteistyössä syntyy paras lopputulos. Olennaisempaa on siis se, että miten asioita tehdään ja suunta, johon asioita viedään. Ei se, saanko minä niistä sulan hattuun.

Etsikkoaikoja?

NYT. Tällä hetkellä, kun vaalit ovat tulossa on tietysti aina hyvä varmistaa omat lähtökohdat. Käyn sisäistä pohdintaa prioriteeteista ja arvoista. MItä annettavaa minulla on? Millä vaikuttamisen tasolla ja tavalla voin parhaiten antaa? Yksi pohdinta, johon palaan aina aika ajoin on, että pitääkö vaikuttaminen tehdä omalla naamalla? Tällä tarkoitan pohdintaa siitä, että olisinko vahvempi pelaaja jossain toisessa roolissa kuin näkyvänä päättäjänä? Koen meinaan välillä, että asiat luiskahtavat aivan sivuraiteille, kun mennään poliittiseen julkisuuteen. Toistaiseksi olen kuitenkin kokenut, että ehkäpä poliitikassa on nimenomaan hyvä olla päättäjänä, joka ei välittäisi olla itse julkisuudessa.

Mihin haluaa vaikuttaa?

  • Keuruun tulevaisuus. Koko Keski-Suomen maakunnan tulevaisuus.
  • Kilpailuneutraliteettikysymykset.
  • Hyvä hallinto, vastuullinen verorahojen käyttö

Näihin. Miksi? Koska vastuuntunto ja kotiseuturakkaus.

Osallisuudesta elinvoiman valttikortti

Mielipidekirjoitus, julkaistu Suur-Keuruussa 11.6.2021

Keuruun kaupunkiorganisaatio on muutosten edessä. Valtuuston koko pienenee ja lautakuntarakennettakin on syytä tarkastella. Uhkana lautakuntien vähenemisessä nähdään demokratian kaventuminen ja kuntalaisten vaikutusvallan väheneminen. Koen itse asian päinvastoin. Poliittisten päättäjien on muodollisessa valmistelussa hyvä keskittyä strategisiin näkökulmiin, talouden seurantaan ja kokonaisuuden hallintaan. 

Valmistelussa ja suunnitteluissa tulisi puolestaan hyödyntää runsaammin kuntalaisia ja kolmatta sektoria osallistavia foorumeita. Keurusseudun Yrittäjien Lapset seutukunnan tulevaisuus -hanke teki kartoituksen Keuruun kaupungin yhdessä tekemisen toimintamalleista. Kuntalain edellyttämiä ryhmiä on kolme (nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto). Lisäksi LAPE-työryhmä tekee viranomaistason yhteistyötä ja Lasten Parlamentti on vakiinnuttanut toimintansa. Muita sidosryhmäyhteistyön foorumeita on viisi: seuraparlamentti, Iso-N, Lasten kulttuurin ohjausryhmä, kyläparlamentti, kumppanuuspöytä. Näiden ryhmien kokoonpanojen ja toiminnan tarkastelu  on hyvä paikka aloittaa osallistaminen kulttuurin vahvistaminen. Huomattavaa on myös, että yksi keskeinen sidosryhmä on jäänyt kokonaan muodollisten yhteistyöryhmien ulkopuolelle: yrittäjät ja elinkeinoelämän edustajat. Uskon täysin, että foorumeiden tavoiteasetannan tarkastaminen ja vuoropuhelun lisääminen eri toimijoiden kesken vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luo yhteistä tekemisen meininkiä Keuruun kehittämiseksi. 

Keurusseudun Yrittäjien Lapset Seutukunnan Tulevaisuus -hankkeen koosteesta ote.

Yhteinen vuoropuhelu on omiaan pienentämään vastakkainasettelua eri intressiryhmien välillä. Yhteistyössä syntyvät myös luovimmat ratkaisut ja rohkeimmat kokeilut. Maailma monimutkaistuu yhä nopeammin ja kehittämisessä kokeilut ovat oikeastaan ainoa toimiva malli. Oppiaksemme ja löytääksemme ratkaisuja tarvitaan päätöksenteossa yhä useammin yhteistyötä virallisten toimijoiden, kolmannen ja neljännen sektorin välillä. 

Meidän ei pidä myöskään unohtaa, että me haluamme vaikuttaa omaan elinympäristöömme ja olemme valmiit tekemään paljon yhteiseen hyvään, kunhan vain ääntämme kuullaan ja meille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Haapamäen siivoustalkoot olkoo meille kaikille yhtenä esimerkkinä siitä, mihin kuntalaiset nopeallakin aikataululla pystyvät, jos vain mahdollisuus annetaan. 

Tehdään osallisuudesta Keuruulle elinvoiman valttikortti!

Strategiselle johtamiselle uutta suuntaa

Keuruun johtaminen kaipaa laajaa uudistamista. Kaupungin strateginen johtaminen tarvitsee lakisääteisen kuntastrategian lisäksi myös laaja-alaisempaa ja dynaamisempaa poliittista valmistelua sekä kuntastrategiaan synkronoidut kehittämisohjelmat tai toimenpidesuunnitelmat, millä nimellä noita ohjelmapapereita haluaakaan kutsua. Eri hallintokunnilla on omia suunnitelmiaa, osa lakisääteisiä, osaa omaa perua. Esimerkiksi Lasten, nuorten ja perheiden Keuruu kehittämisohjelma ja perusturvan toimintaa ohjaavat 6 ohjelmaa. Nämä eri kehittämisohjelmat rullaavat omaa aikatauluaan ja osa on jo hyväksytty vuosiksi eteenpäin. Samaan aikaan merkittävin suunnitelma – kuntastrategia vetelee viimeisiään valtuustokauden lopussa, eikä uuden valmistelua ole aloitettu. 

Missä strategisen johtamisen puute näkyy?
Se näkyy nykivänä päätöksentekona ja päättämättömyytenä.

Missä strategisen johtamisen puute näkyy? Se näkyy nykivänä päätöksentekona ja päättämättömyytenä. Organisaatiouudistusta ei ole kuluvalla valtuustokaudella saatu maaliin, eikä talouden tasapainottamisohjelmaa. Tasapainottamisohjelman periaatteet ja prosessi on hyväksytty 29.6.2020, mutta kaupunginjohtamisessa ei ole kyetty prosessia läpiviemään. Valtuustoseminaari on vanhalle valtuustolle pidetty toukokuussa 2021 , mutta päätöksiä ei ole haluttu tehdä. Keuruu on väistämättömän edessä ja päätöksiä on kyettävä tekemään. Hankalat kysymykset ja vaikeat päätökset on jätetty edestä löydettäväksi. 

Tytäryhtiöiden johtamisessa ja ohjaamisessa olisi kyettävä hyvän hallintotavan mukaiseen johtamiseen, jossa yhtiöiden hallituksesta löytyy riittävä osaaminen toiminnan kehittämiseksi ja toimitusjohtajien tukemiseksi. Kokonaisuudessaan kaivataan myös selkeää omistamisen strategiaa, jossa avataan, missä yhtiöissä kunta on mukana ja mitä lisäarvoa omistajuudella tavoitellaan. Sopii myös kysyä riittääkö kuntavaaliehdokkuus pätevöittämään omistamisen lisäarvon kasvattamiseksi ja yhtiöiden kehittämiseksi? Mielestäni ei. Kuntayhtiöissä tarvitaan substanssiosaamista ja sitouneisuutta yhtiön asioiden perehtymiseen. Valtuutetun rooli on plussaa. Omistajan tehtävä on tukea yhtiöitään konserniohjeistuksilla ja avoimella vuoropuhelulla. 

Poliittinen johtaminen kaipaa myös selkeitä käytäntöjä ja keskustelua. Valtuustolle ja kaupunginhallitukselle on nimetty varapuheenjohtajia, jotka yhdessä puheenjohtajien kanssa muodostavat puheenjohtajiston, jonka tulisi tehdä poliittista valmistelua. Puheenjohtajisto on tainnut kokoontua valtuustokaudella 2 kertaa ensimmäisinä vuosina. Poliittinen valmistelu ei voi olla yhden tai kahden ryhmän tai henkilön käsissä. Tarvitaan kulttuurinmuutos, jossa osallistaminen nousee uuteen arvoon. Osallistaminen palvelee kaikkia puolueita, sillä demokratia tarvitsee myös tulevaisuudessa motivoituneita valtuutettuja. 

Maakunnallisesta edunvalvonnasta todettakoon, että Keuruun edunvalvonta ja tavoitteet tulee määrittää myös maakunnalliselle tasolle yhteistyöelimiin. Nyt näin ei ole ja olemme vaikuttamisessa liian usein jälkijunassa ja maksajan roolissa. 

Keuruu saa uuden kaupunginjohtajan elokuussa. Uutta johtajaa odottaa melkoinen savotta, mutta onneksi meillä tehtävään tulossa tuoreet jalat ja nopea pää.

Keuruun potentiaali tarvitsee enemmän tahtoa ja taitoa systemaattiseen kehittämiseen ja tarkkuutta strategiseen johtamiseen.

(Tämä on mielipidekirjoitus, joka on lähetetty Suur-Keuruuseen 2.6.2021)


Jälkikirjoitus

Kuvamuisto 2019 vuodelta, jolloin olin Suomen nuorkauppakamareiden strategiaryhmässä senior advisor -roolissa. Tuon vuoden aikana tuli pureksittua ja kehitettyä omaakin strategista ajattelua aika lailla. Lähtökohdaksi otettiin, miltä maailma näyttää parinkymmen vuoden kuluttua – kerrattiin tulevaisuuden suuntaa, megatrendejä ja hyödynnettiin mm laajalti Sitran tulevaisuustyötä. Strategian luomisessa onkin musta keskeistä ottaa fokus riittävän kauaksi, tällöin löytyy myös usein helpommin se yhteinen suunta ja tulevaisuuskuva, jolle sitä tiekarttaa aletaan rakentamaan. Keuruullakin pitää uskaltaa laittaa rohkeasti tulevaisuuslasit päähän! Strategiset kehittämisohjelmat ovat operatiivisen kehittämisen työkaluja, jolla tavoitellaan sitä yhteistä visiota ja tehdään hallittua muutosta.