Kategoria: Emiliasta

Emiliasta, Kestävä kehitys, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Yhteiset asiat

Epäasiallinen vaikuttaminen on rakenteellisen korruption muoto

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Suur-Keuruun verkossa 11.3.2026

Kunnallisen päätöksenteon valmistelun tulee olla riippumatonta ja objektiivista. Kun intressipiirit osallistuvat valmisteluun ja vaikuttavat päätösten perusteluihin, kyse on epäasiallisesta vaikuttamisesta – rakenteellisen korruption muodosta.

Toimitin 15.11.25 tässä kirjoituksessa kuvatut seikat kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä kaupunginhallituksen toiselle varapuheenjohtajalle perehdyttyäni kaupunginhallituksen 17.11.2025 esityslistan pykälään §318. Kyse oli hallinto-oikeuden lausuntopyynnöstä kunnallisvalituksiin, jotka koskivat Keuruun kaupunginvaltuuston päätöstä hyväksyä Lehmikorven tuulivoimaosayleiskaava.

Valituksia kaavasta tehtiin neljä. Ne koskivat kaavan lainmukaisuutta kokonaisuudessaan, menettelytapavirheitä ja puutteellisiksi koettuja selvityksiä, esteellisyyksiä päätöksenteossa (valitus 3) sekä kaavan mahdollista ristiriitaa luonnonsuojelu- ja maankäyttölainsäädännön kanssa.

LISÄYS: Seuraava kuva on lisäys mielipidekirjoitukseeni. Olen oheisen kuvan koostanut marraskuussa havainnollistaakseni tilannetta.

Pykälän valmistelusta ilmeni, että hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa käsittelevän pykälän valmisteluun osallistui hanketoimijan edustajia, vaikka hanketoimija ei ole hallintovalitusten asianosainen.

Oikeusministeriön julkaisussa Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – askelmerkkejä hyvään hallintoon kuvataan valmisteluun kohdistuvaa epäasiallista vaikuttamista seuraavasti:

“Viranhaltijoihin kohdistuvan vaikutusvallan väärinkäytön tarkoituksena on saada valmistelija ja esittelijä perustelemaan ja tekemään päätösehdotus, joka on poliittisen ohjauksen, verkoston tai intressipiiriin kuuluvien toimijoiden jo ratkaisema ja määrittämä. Piilossa tapahtuvan vaikuttamisen tarkoituksena on asian ratkaiseminen näennäisesti laillisesti, riippumattomaan ja objektiiviseen valmisteluun perustuen.”
(Oikeusministeriö 2022: Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – askelmerkkejä hyvään hallintoon, s. 34)

Nyt kyseessä olevan pykälän valmistelu tapahtui intressipiirin vaikutuksesta ja valmistelusta, päätösperusteluita myöten. Hanketoimijalta ja/tai kaavoituskonsultilta olisi voitu kysyä valituksissa esitettyihin väitteisiin valmistelun tai selvitysten puutteista, onko heillä jotain lisättävää aiempiin materiaaleihin.

Esteellisyyden arviointi ei kuitenkaan kuulu hanketoimijalle. Tässä oli kyse vakavasta menettelytapavirheestä. Se, onko virhe tapahtunut tiedostamatta, ei muuta sen luonnetta. Sen sijaan se paljastaa osaamisvajeen, johon on syytä puuttua. Lainmukaisuuden tarkastelun vastuuta päätösperusteluissa on syytä terävöittää. Tähän osaamisvajeeseen kaupungin organisaatiossa on sittemmin puututtu kehittämällä prosesseja ja lisäämällä koulutusta.

Päätösperustelut alkuperäisessä pykälätekstissä eivät täyttäneet lain vaatimuksia. Kun itseoikaisua perusteltiin esteellisyyden kumoamisella, toimielimen olisi tullut yksilöidä ja perustella esteellisyys lainmukaisesti. Näitä perusteluja ei esitetty, mikä olisi voinut muodostaa uuden muotovirheen päätöksen perusteluissa. Lisäksi pykälätekstissä viitattiin intressijääviyteen, mikä oli virheellinen jääviysperuste. Kyse voisi olla ainoastaan yhteisöjääviydestä, kuten valituksessakin esitettiin. 

Olen erittäin pettynyt Pohjan Voiman toimitusjohtajan lausuntoihin, joissa epäasiallisen vaikuttamisen kriteerit täyttävää toimintaa kuvattiin “maan tavaksi”. Toisaalta lausunto alleviivaa, miksi ilmiötä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi. Intressiryhmien ei tule osallistua hallinnollisiin prosesseihin. Keskusteltuani muiden tuulivoimakuntien päättäjien kanssa en ole onneksi törmännyt vastaavaan käytäntöön – päinvastoin, intressiristiriita tunnistetaan selkeästi.

Toimitusjohtajan puheet heikentävät tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä ja vähättelevät demokraattista päätöksentekoa.

Kunnan päätöksenteon uskottavuus perustuu riippumattomaan valmisteluun ja avoimuuteen. Siksi valtuuston on kaavoituksen periaatteiden päivitystyössä syytä edellyttää toimijoilta korruptiontorjunnan ohjeistuksia ja käytäntöjä. Mitä suuremmat intressit, sitä tarkempi syyni. Suhtaudun uusiutuvaan energiaan erittäin myönteisesti, mutta esitetyt lausunnot hanketoimijalta ovat käsittämättömiä.

Kaupunginhallitus toimi jämerästi edellytettyään kaupunginjohtajalta selvitystä asiasta ja kaupunginjohtaja toimi suoraselkäisesti antaessaan rehellisen kuvauksen tapahtuneesta, virheet ja korjaustoimenpiteet mukaanlukien.

Emilia Koikkalainen
Valtuuston 1. varapuheenjohtaja (kok)

LÄHTEET tapauksesta löytyvät:
Kaupunginhallitus: Pöytäkirja 16.02.2026/Pykälä 49
Kaupunginhallitus: Pöytäkirja 17.11.2025/Pykälä 318

Suur-Keuruu: Pohjan Voiman toimitusjohtajan vastine Eveliina Kangasniemen kirjoitukseen
Oikeusministeriö: Korruptiontorjunta.fi -sivusto

Emiliasta, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Vaalit2025, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Ajankohtainen Koikkalainen: Kuka Koikkalainen

Me tehdään Saaran, Nina ja Nooran kanssa nykyään myös Maalaismimmit-podcasteja. Eilen aamulla istuttiin vielä Saaran kanssa alas juttelemaan kampanjoinnista. (Ninni ja Noora oli nuorkauppakamareiden kansallisessa kokouksessa, eikä päässeet mukaan kotistudioon.)

Tästä pääset tuon puolituntisen jakson pariin: Maalaismimmit LIVE: Vaaliextra

Emiliasta, Keski-Suomi, Parasta Keuruulla, Vaalit2025, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Keuruun elinvoima ansaitsee strategista kehittämistä

Mielipiteeni, julkaistu Suur-Keuruussa 7.4.2025

Kaupunkistrategian ohella Keuruulla on myös matkailustrategia, joka pureutuu matkailutoimialan kehittämiseen. Nähdäkseni oppivan yrityskaupungin elinvoima kokonaisuudessaan ansaitsee oman strategisen kehittämissuunnnitelmansa. Idea ei suinkaan ole uusi, mutta nyt uuden valtuustokauden alussa, kun kaupunkistrategia tulee tarkasteluun, kannattaisi keskiöön ottaa elinvoima ja luoda työtä tukemaan kehittämissuunnitelma.

Kaupungissamme on koko ajan haluttu kehittää yhteistyötä yritysten, yrittäjien ja kaupunkikonsernin välillä. Keulinkin yrityspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja operatiivista kehittämistä on suunnattua yrityslähtöisesti – mm. matkailustrategian linjausten mukaisesti. Iso ekosysteemikehitys on käynnissä yksityisen ja julkisen yhteistyössä Lielahden Autokeskuksen ja sähköisten hyötyajoneuvojen kehittämisen kanssa. Teolliset kivijalat metalli-, metsä- ja painoteollisuuden aloilla kehittäneet omaehtoisesti ja itsenäisesti toimintaansa. Olisiko meillä kuitenkin vielä jotain, miten voisimme yritystemme kehitystä vauhdittaa tai toisaalta oppia toisiltamme vuoropuhelussa? 

Muun muassa näitä seikkoja suunnitelmassa kannattaisi pohtia. Suunnitelma tulee tietysti luoda tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yrittäjien kanssa. Näkökulmia tarvitaan niin seudullisesti kuin työllisyysalueeltakin. Tavoitteena tulee olla kehittämiskärjet, joilla saadaan suuntaa koko kaupunkikonsernin kehittämiseen sekä valtuuston energian suuntaamiseen. 

Uskon, että suunnitelmasta saadaan myös vahvistettua askelmerkit kaupungin edunvalvontaan, niin maakunnallisesti kuin kansallisestikin. 

Keuruu pysyy houkuttelevana asuinpaikkana meille kaikille, kun vahvistamme sen elinvoiman kovaa ydintä – työtä ja yrittäjyyttä. Ei kuntaa ilman yrityksiä.

Emilia Koikkalainen
kaupunginhallituksen 1.vpj
alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)

Emiliasta, Keski-Suomi, Kestävä kehitys, Kokoomus, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Laajempi kuvaus: Selkeä sidosyksikkösääntely avaa markkinoita ja purkaa sosialisointia

Onko kiire? Lue tiiviimpi kirjoitukseni asiasta täältä.
Kunnat ovat sekoittaneet oman etunsa ja markkinoiden toiminnan. Ne ovat ryhtyneet palvelutuottajiksi aloilla, joilla toimii myös yksityisiä yrityksiä, ottaen samalla tietoisia liiketoimintariskejä. Markkinoilla sääntely-ympäristö tuo toimijoille aina haasteita, nyt kuntien on myös nämä haasteet kohdattava.

Kuntien tulisi keskittyä palveluiden kustannustehokkaaseen järjestämiseen ilman, että ne vääristävät kilpailua tai rikkovat elinkeinovapautta. Terve markkina hyödyttää veronmaksajia.

Kuntayhtiöt ovat laajentaneet toimintaansa aggressiivisesti ja tulkinneet sidosyksikköasemaa vastoin lakien periaatteita. Niiden riskinotto on tapahtunut ilman kattavia analyysejä, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa kuntayhtiöiden ja kuntien edut eivät enää kohtaa.

Jätetoimiala esimerkkinä epäonnistumisesta
Jätetoimialan sosialisointi on ollut nopeaa ja aggressiivista. Kuntayhtiöt ovat lobanneet voimakkaasti ja saaneet aikaan käytännön, jossa vain kuntayhtiömalli on nähty hyväksyttävänä jätehuollon järjestämisessä. Tämä on johtanut kilpailun kaventumiseen ja markkinoiden sulkeutumiseen.

Jätetoimiala kytkeytyy vahvasti myös energiantuotantoon, sillä kaukolämpöä tuotetaan jätettä polttamalla. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa jätteenpolttoa on käytetty perusteena uusille polttolaitosinvestoinneille, vaikka EU:n jätehierarkia on jo vuodesta 2008 lähtien korostanut, että jätteenpolttoa tulisi vähentää ja kierrätystä lisätä.

Hyvä esimerkki tästä on Vantaan Energian polttolaitoslaajennus, joka valmistui vuonna 2022. Jo investointia suunniteltaessa oli selvää, että poltettavan jätteen määrä on vähenemässä kiertotalouden ja sääntelyn kehittyessä. Tästä huolimatta investointi toteutettiin, ja nyt laitokseen tuodaan jätettä poltettavaksi jopa Italiasta. Tämä lisää Suomen päästöjä ja hidastaa siirtymistä vähäpäästöisempiin energiantuotantomuotoihin.

Jätelautakuntien, kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätteenpolttolaitosten kiinteä yhteys on osa ongelmaa. Lautakunnat toimivat viranomaisina, mutta niiden päätökset tukevat usein kuntayhtiöiden intressejä. Kunnalliset jäteyhtiöt ovat myös perustaneet tytäryhtiöitä, jotka kilpailevat markkinoilla, emoyhtiön resurssoimana. Tämä on suoraa kilpailuvääristymää: markkinayhtiöt käyttävät samoja toimitiloja, ympäristölupia ja resursseja kuin sidosyksikkönä toimivat emoyhtiöt. Kuntayhtiöt ovat halunneet laajentaa reviiriään ilman markkinoiden reunaehtoja ja riskinottoa.

Julkisesti omistetut kaukolämpölaitokset voivat hidastaa energiatransitiota. Kuntien on harkittava tarkkaan, millä markkinoilla niiden kannattaa toimia. Tärkeää olisi keskittyä luonnollisten monopolien, kuten vesihuollon ja verkkoyhtiöiden, hallintaan.

Markkinoiden tervehdyttäminen on välttämätöntä
Sidosyksikkösääntelyn selkeyttäminen tukee terveiden markkinoiden kehittymistä: jätealalla kiertotaloutta ja päästövähennyksiä. Veronmaksajien ei tule subventoida investointeja, jotka voidaan toteuttaa yksityisellä rahoituksella. Jätetoimiala on hyvä esimerkki siitä, kuinka sääntelyn muutokset on jätetty huomiotta ja markkinoita on pyritty sulkemaan.

Kuntayhtiöt vastustavat hallituksen sääntelysuunnitelmaa pelottelutaktiikalla, mutta lähtökohtaisesi lakimuutos ei romuta toimintaa – se vain pakottaa kilpailuttamaan hankinnat. Jätelainsäädäntöä tarkastellaan parhaillaan. Omistuksen hajautuminen edistää markkinoiden avautumista. Veronmaksajien etu on, että palvelut hankitaan kustannustehokkaasti, eikä yksittäisten yhtiöiden etujen ehdoilla.

Emiliasta, Keski-Suomi, Kokoomus, Maailma, Parasta Keuruulla, Vaalit2025

Yhteistyötä ei voida tehdä yksipuolisesti

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu KSML tiistaina 25.2.2025 ja verkkojulkaisuna 21.2.2025.

Teimme kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saara Kässi-Jokisen kanssa yhdessä kirjoituksen, kun Keskisuomalaisessa julkaistiin 19.2. artikkeli kolholaisten lasten koulunkäynnistä Kolhon koulun sulkemisen jälkeen.

Näkökulma koulukeskusteluun

KSML kirjoitti 19.2. Kolhon koululaisten tilanteesta. Artikkelissa käytiin läpi Keuruun päätöksentekomenettelyä kolholaisten oppilaaksi ottamiseen Haapamäen kouluun ja siitä noussutta kritiikkiä. Tässä taustoitamme päätöksentekoa:

Keuruun kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan päätökseen, jossa lautakunta päätti pohjaesityksen (oppilaspaikan myöntäminen) ohella  myöntää oppilaille myös koulukuljetuksen omavastuuosuudella.

Kaupunginhallitukselle lautakunnan päätös oli ongelmallinen. Lautakunnan tulee päätöksissään noudattaa ohjeistuksia sekä valtuuston päättämää budjettia. Lautakunnan päätöksen mukaisen poikkeuksen salliminen olisi rikkonut kuntalaisten yhdenvertaisuutta: Keuruulla koulua käyvät ulkopaikkakuntalaiset sekä Keuruun sisällä toissijaisessa koulussa kulkevat oppilaat maksavat koulukyytinsä itse.

Perusopetuslaissa todetaan koulukuljetuksen olevan maksutonta. Laki tai opetushallinon ohjeet eivät tunne omavastuuosuuksia tai kuljetusavustuksia toissijaisiin kouluihin. Koulukuljetuksen järjestämisestä ulkopaikkakuntalaisille on kaksi vaihtoehtoa: se joko järjestetään kunnan puolesta tai vanhemmat vastaavat kuljetuksesta. Keuruun kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan kuljetusperiaatteissa todetaan yksiselitteisesti, että ulkopaikkakuntalaisen oppilaan vanhemmat vastaavat kuljetuksen järjestämisestä.

Kuntayhteistyön tärkeys perusopetuksessa korostuu jatkuvasti, niin paikallisesti, Kuntaliiton taholta kuin kuntaministerin suunnalta. Ongelmana on, ettei yhteistyöhön ole kannusteita. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät kuntien väliset vapaaehtoiset neuvottelut. Keuruu on tunnustellut Mänttä-Vilppulan kiinnostusta yhteistyöhön syyskaudella 2024. Virallinen neuvottelupyyntö lähetettiin tammikuussa 2025. Mänttä-Vilppula ei tällä hetkellä näe tarpeellisena neuvotella kolholaisten oppilaiden perusopetuksesta tai koulukuljetuksesta aiheutuvien kulujen jakamisesta. Yhteistyötä ei voi tehdä yksipuolisesti, sen varmasti ymmärtävät kaikki. Osaoptimoinnin sijaan tarvitaan molempia hyödyttäviä ratkaisuja. 

Väestön väheneminen on seutukuntamme ja koko Suomen yhteinen ongelma. Syntyvyyden raju pudotus näkyy jo päivähoidossa ja alakouluissa. Pahimmassa tapauksessa kunnat eivät selviä tästä haasteesta ilman voimakasta palveluiden keskittämistä, ainakaan ilman yhteistyötä. Tarvitaan yhteinen näkemys palveluiden järjestämisestä alueellisesti, ylikunnallisesti. Tavoitteena on kaikilla kuntalaisten palveleminen parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön syntymiseen kaivataan kipeästi luvattuja porkkanoita ja lainsäädännön kehittymistä.

Saara Kässi-Jokinen (kesk), Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Emilia Koikkalainen (kok), Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Keuruu

Emiliasta, Keski-Suomi, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Suomi, Vaalit2024, Yhteiset asiat

Demokratian tuska ja ahdistus

Puoluepoliittisena toimijana koen tuskaa ja ahdistusta demokratiasta. Välillä tuo maailmantuska johtuu taloudesta, globaaleista trendeistä, vaikuttamisyrityksistä itsenäisten valtioiden vaaleihin ja niin edelleen. 

Akuutisti koen tuskaa kuntavaaleista ja ehdokasasettelusta. Suurin tuska liittyy moniäänisyyteen: jotta demokraattinen päätöksenteko on valistunutta, tulee siinä löytyä äänenpainoja mahdollisimman laajasti yhteiskunnasta.Ilman moniäänisyyttä valinnat eivät edusta koko yhteiskuntaa. Puolueiden moninaisuus on yksi osa tätä, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että puolueiden sisällä on ehdokkaita eri osaamisalueilta, elämänvaiheista ja sukupuolista. Tällä hetkellä naisten aliedustus valtuustotyössä on erityisen räikeää.

Yleisesti ottaen meillä on myös liian vähän miehiä ehdokkaina.Demokratia kaipaa kaikkinensa lisää äänenvoimakkuutta, jota laaja ehdokasasettelu tuo.

Naisten osallisuuden kehittyminen poliittisessa päätöksenteossa on hidasta, etenkin paikallishallinnon osalta. Keuruulla kehitys on ollut takaperoista: kaudella 2017-2021 naisten osuus valtuutetuista oli 31% (11/35). Kuluvalla kaudella naisten osuus on ollut 26% (8/31), mikä surullisen alhainen arvo.

Kuluvalla kaudella naisten osuus on ollut 26% (8/31), mikä surullisen alhainen arvo.

Demokratia ei voi olla yhden ikäryhmän tai sukupuolen varassa. Alle 30-vuotiaiden edustus on surullisen matala. Tällä valtuustokaudella vain yksi henkilö on aloittanut uransa kuntapäättäjänä alle 30-vuotiaana. Samaan aikaan 50–64-vuotiaiden miesten osuus on 32 % (10/31) ja yli 65-vuotiaiden miesten peräti 35 % (11/31). Aktiivisten senioreiden mukanaolo tuo tarpeellista perspektiiviä päätöksentekoon, mutta jos 68 % valtuutetuista on yli 50-vuotiaita miehiä, moniäänisyys ja osallisuus eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Niinpä viestini on: tarvitsemme moniäänisyyttä, joten nainen ja nuori kuntalainen, mieti vielä, jospa lähtisit ehdolle. Päätökset tulevaisuudestasi tehdään joka tapauksessa. Vain ehdolle asettumalla voit tulla valituksi. Ja valittuna voit vaikuttaa. 

Päätökset tulevaisuudestasi tehdään joka tapauksessa.
Vain ehdolle asettumalla voit tulla valituksi.
Ja valittuna voit vaikuttaa. 

Emiliasta, Keski-Suomi, Kokoomus, Parasta Keuruulla

Yhtiöittämisen ja yksityistämisen vissi ero

Julkaistu Suur-Keuruussa 27.1.2022 (verkkolehti tilaajille: https://www.suurkeuruu.fi/puheenvuoro/art-2000009350978.html)

Kaupunginhallitus käynnistää selvityksen kaupungin vesiliiketoiminnan järjestämisen eri vaihtoehdoista. Tämä on se päätös, joka tehtiin. Kenenkään en missään, koskaan, ole kuullut viittaavan vesiliiketoiminnan yksityistämiseen. Meillähän on eduskuntaan annettu lakialoitekin, jossa yksityistäminen halutaan kieltää. Tästä meillä on nähdäkseni yhteisymmärrys yli puoluerajojen.

Keuruun Vesi -liikelaitoksen ja Keuruun Sähkö Oy:n yhdistämisestä ei ole tehty päätöksiä suuntaan tai toiseen. Toimintojen yhdistäminen, eli käytännössä vesiliiketoimnnan yhtiöittäminen ja siirtäminen osaksi Keuruun Sähkö Oy -konsernia on kuitenkin järkevää selvittää. Vesiliiketoiminnan hallintaan voitaisiin tuolloin asettaa myös erilaisia sopimuksia, kuten etuosto-oikeus, jolla estettäisiin yksityistämishaaveet myös tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti meidän tulee olla avoimia toimintojen uudelleen järjestämiselle. Keuruun kaupunkiorganisaatiossa useat asiat ovat harvojen harteilla. Tämä tekee toiminnoista herkästi haavoittuvia ja kehittämisvastuu jää liian vähille resursseille. 

Strategisesti tarkasteltuna infratoiminnoissa on paljonkin yhteistä: kehittämisprojektit ja niiden edellyttämä projekti- ja johtamisosaaminen, järjestelmäosaaminen, infrarakentamisen suunnittelu- ja investointilaskelmien tuottaminen, hankintojen kilpailutukset, kunnossapidon organisointi, valvonta- ja automaatiotehtävät. Kirjanpidon eriyttäminen ei ole mitään salatiedettä ja vaatii vain soveltuvan ohjelmiston, jossa eri yhtiöt erotetaan. Nämä näin strategisesti tarkasteltuna. Jokainen kaupunkikonsernin yhtiö vaatii kuitenkin yhä edelleen myös vahvaa substanssiosaamista ja erityistehtävien ja -lakien tuntemusta. Tarvitaan selvitys, jotta voimme löytää kehittävän ratkaisun.

Meille kaupunkilaisille on ollut etu, että kriittisen infran omistaminen on omissa käsissämme. Tuota hallintaa ja omistamista vahvistettiin myös Keuruun Sähkön osalta, kun vähemmistöosakas Fortum ostettiin ulos. Keuruulaiset omistavat omat vesi- ja sähköjohtonsa ja näin sen soisi olevan jatkossakin. 

Ymmärrän, että kuntalainen Tuomas Heinonen haluaa nostaa esiin epäselviä asioita, mutta toivoisin, että valtuutettu Tuomas Heinonen pidättäytyy väärien mielikuvien vahvistamisesta ja uutena Veden johtokunnan puheenjohtajana ottaa asiakseen perehtyä kaupunginhallituksen päätöksiin ja osaltaan edistää oikeiden tietojen välittymistä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.

Emiliasta, Eurooppa, Keski-Suomi, Kokoomus, Suomi, Vaalit2023, Yhteiset asiat

Politiikka on joukkuelaji

Loppiaisen rauhallinen aloitus herätti summaamaan mennyttä ja pohtimaan tulevaa politiikan kevättä.

Politiikka on toden totta joukkuelaji. Mitä pidempään on mukana, sen vahvemmaksi kokemus joukkuepelaamisesta muodostuu.

Lähtökohta on, että kukaan ei tule valituksi yksin. Olet pelaaja joukkueessa, jonka kokonaistulos ratkaisee myös yksilöiden menestymisen. Siispä kannusta kaveria ja auta äänestäjiä löytämään hänet, koska ääni hänelle on ääni joukkueelle.

Kuuntele, kysele, opi ja toimi yhteisten asioiden eteen. Luottamus syntyy yhteisten asioiden hoitamisella, toisten tukemisesta ja kuuntelemisesta – yhteisten näkemysten löytämisellä. Nurkassa mököttämisellä tai yksinpakertamisella ei synny vaikuttavaa toimintaa.

Jotta voi tehdä vaikuttavaa politiikkaa, pitää ensin löytää yhteinen suunta omasta ryhmästä, sitten toisista ryhmistä ja muista viiteryhmistä. Tätä on se politiikan työ, jota ei korvata kokouspalkkioilla, vaan luottamuksella ja vaikuttamisen paikoilla. Vaaleissa mitataan, oletko onnistunut viestimään asioita äänestäjillesi ja paikkajaossa mitataan myös luottamusta ryhmien sisällä. Jotta voi olla vaikuttava poliitikko, pitää nauttia luottamusta kansan parissa, mutta myös oman puolueen sisällä ja eri puolueiden toimijoiden kesken. Politiikka on joukkuepelaamista, jossa ketjukokoonpanoissa vaihtuvat myös paidan värit. Yhteisesti muodostetut tavoitteet suuntaavat toimintaa.

Tämän vuoden aikana olen itse ollut erittäin kiitollinen saamastani luottamuksesta. Kokoomuksen menestyminen kuntavaaleissa Keski-Suomessa on mahdollistanut paikkani Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä. Kokoomuksen menestyminen valtakunnallisesti ja oma menestymiseni paikallisesti avasi myös paikan Kuntaliiton edustajana kv-tasolle. Toimin CEMR:n Policy Committeessa (https://www.ccre.org/en/article/introducing_cemr), joka globaalin UCLG (https://www.uclg.org/en/organisation/about) Euroopan jaosto. UCLG:n valtuustossa edustan myös, ainoana Suomesta. Mahdollisuudesta vaikuttaa ja oppia olen kiitollinen kaikille kuntavaaleissa Kokoomusta äänestäneille ja vaalityötä tehneille.

CEMR:n kokous joulukuussa Pariisissa oli silmiä avartava kokemus kv-vaikuttamisesta ja sen kehittämisestä. Meitä on Suomesta neljän hengen poliittinen delegaatio ja viidentenä Kuntaliiton viranhaltija. Kokous mahdollisti tutustumisen paitsi tietysti Suomen edustajiin (Lauraan Mikkelistä, Tiinaan Kuopiosta ja Juhanaan Kemijärveltä) myös mm Pohjoismaiden edustajiin Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

Viime vuonna kävimme myös historialliset aluevaalit ja 1. varasija ja uuden ryhmän järjestäytyminen ovat taanneet työntäyteisiä päiviä myös aluevaltuuston saralla. Näistä vaikuttamisen paikoista olen myös erittäin kiitollinen kaikille Kokoomusta äänestäneille. Aluevaltuustossa vaikuttamisessa korostuu joukkuepelaaminen mitä suuremmissa määrin.

Olen erityisen kiitollinen ja onnellinen minulle osoitetusta luottamuksesta puolueen sisällä. Puoluevaltuuston jäsenyydestä Keski-Suomen kokoomukselle ja puvan 1. varapj:n paikasta puoluevaltuustolle. Olen erittäin sitoutunut edistämään Kokoomuksen tavoitteita Suomen parhaaksi ja kehittämään tavoiteasentaa tuomalla pöytään maaseutukaupunkien ja yrittäjyyden ääntä.

Koen annetun luottamuksen myös velvoittavana: on näkökulmia, joihin haluan perehtyä entistä vahvemmin: erityisesti turvallisuuden ja sivistyksen teemat. Näissä etenen, kuten aiemminkin: kysymällä, kuuntelemalla ja lukemalla. Kysyn heiltä, jotka tuntevat asioiden tavoitteet ja todellisen laidan.

Tästä päästääkin kevään teemaan: eduskuntavaaleihin. Tulen tekemään vaalityötä selkeällä toiminnallisella kärjellä: asiallisella työotteella: kuuntelen, perehdyn ja vaikutan. Yhteistyöllä syntyy ratkaisuja Suomen ja Keski-Suomen parhaaksi.