Kategoria: Kokoomus

Emiliasta, Kestävä kehitys, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Yhteiset asiat

Epäasiallinen vaikuttaminen on rakenteellisen korruption muoto

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Suur-Keuruun verkossa 11.3.2026

Kunnallisen päätöksenteon valmistelun tulee olla riippumatonta ja objektiivista. Kun intressipiirit osallistuvat valmisteluun ja vaikuttavat päätösten perusteluihin, kyse on epäasiallisesta vaikuttamisesta – rakenteellisen korruption muodosta.

Toimitin 15.11.25 tässä kirjoituksessa kuvatut seikat kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä kaupunginhallituksen toiselle varapuheenjohtajalle perehdyttyäni kaupunginhallituksen 17.11.2025 esityslistan pykälään §318. Kyse oli hallinto-oikeuden lausuntopyynnöstä kunnallisvalituksiin, jotka koskivat Keuruun kaupunginvaltuuston päätöstä hyväksyä Lehmikorven tuulivoimaosayleiskaava.

Valituksia kaavasta tehtiin neljä. Ne koskivat kaavan lainmukaisuutta kokonaisuudessaan, menettelytapavirheitä ja puutteellisiksi koettuja selvityksiä, esteellisyyksiä päätöksenteossa (valitus 3) sekä kaavan mahdollista ristiriitaa luonnonsuojelu- ja maankäyttölainsäädännön kanssa.

LISÄYS: Seuraava kuva on lisäys mielipidekirjoitukseeni. Olen oheisen kuvan koostanut marraskuussa havainnollistaakseni tilannetta.

Pykälän valmistelusta ilmeni, että hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa käsittelevän pykälän valmisteluun osallistui hanketoimijan edustajia, vaikka hanketoimija ei ole hallintovalitusten asianosainen.

Oikeusministeriön julkaisussa Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – askelmerkkejä hyvään hallintoon kuvataan valmisteluun kohdistuvaa epäasiallista vaikuttamista seuraavasti:

“Viranhaltijoihin kohdistuvan vaikutusvallan väärinkäytön tarkoituksena on saada valmistelija ja esittelijä perustelemaan ja tekemään päätösehdotus, joka on poliittisen ohjauksen, verkoston tai intressipiiriin kuuluvien toimijoiden jo ratkaisema ja määrittämä. Piilossa tapahtuvan vaikuttamisen tarkoituksena on asian ratkaiseminen näennäisesti laillisesti, riippumattomaan ja objektiiviseen valmisteluun perustuen.”
(Oikeusministeriö 2022: Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – askelmerkkejä hyvään hallintoon, s. 34)

Nyt kyseessä olevan pykälän valmistelu tapahtui intressipiirin vaikutuksesta ja valmistelusta, päätösperusteluita myöten. Hanketoimijalta ja/tai kaavoituskonsultilta olisi voitu kysyä valituksissa esitettyihin väitteisiin valmistelun tai selvitysten puutteista, onko heillä jotain lisättävää aiempiin materiaaleihin.

Esteellisyyden arviointi ei kuitenkaan kuulu hanketoimijalle. Tässä oli kyse vakavasta menettelytapavirheestä. Se, onko virhe tapahtunut tiedostamatta, ei muuta sen luonnetta. Sen sijaan se paljastaa osaamisvajeen, johon on syytä puuttua. Lainmukaisuuden tarkastelun vastuuta päätösperusteluissa on syytä terävöittää. Tähän osaamisvajeeseen kaupungin organisaatiossa on sittemmin puututtu kehittämällä prosesseja ja lisäämällä koulutusta.

Päätösperustelut alkuperäisessä pykälätekstissä eivät täyttäneet lain vaatimuksia. Kun itseoikaisua perusteltiin esteellisyyden kumoamisella, toimielimen olisi tullut yksilöidä ja perustella esteellisyys lainmukaisesti. Näitä perusteluja ei esitetty, mikä olisi voinut muodostaa uuden muotovirheen päätöksen perusteluissa. Lisäksi pykälätekstissä viitattiin intressijääviyteen, mikä oli virheellinen jääviysperuste. Kyse voisi olla ainoastaan yhteisöjääviydestä, kuten valituksessakin esitettiin. 

Olen erittäin pettynyt Pohjan Voiman toimitusjohtajan lausuntoihin, joissa epäasiallisen vaikuttamisen kriteerit täyttävää toimintaa kuvattiin “maan tavaksi”. Toisaalta lausunto alleviivaa, miksi ilmiötä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi. Intressiryhmien ei tule osallistua hallinnollisiin prosesseihin. Keskusteltuani muiden tuulivoimakuntien päättäjien kanssa en ole onneksi törmännyt vastaavaan käytäntöön – päinvastoin, intressiristiriita tunnistetaan selkeästi.

Toimitusjohtajan puheet heikentävät tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä ja vähättelevät demokraattista päätöksentekoa.

Kunnan päätöksenteon uskottavuus perustuu riippumattomaan valmisteluun ja avoimuuteen. Siksi valtuuston on kaavoituksen periaatteiden päivitystyössä syytä edellyttää toimijoilta korruptiontorjunnan ohjeistuksia ja käytäntöjä. Mitä suuremmat intressit, sitä tarkempi syyni. Suhtaudun uusiutuvaan energiaan erittäin myönteisesti, mutta esitetyt lausunnot hanketoimijalta ovat käsittämättömiä.

Kaupunginhallitus toimi jämerästi edellytettyään kaupunginjohtajalta selvitystä asiasta ja kaupunginjohtaja toimi suoraselkäisesti antaessaan rehellisen kuvauksen tapahtuneesta, virheet ja korjaustoimenpiteet mukaanlukien.

Emilia Koikkalainen
Valtuuston 1. varapuheenjohtaja (kok)

LÄHTEET tapauksesta löytyvät:
Kaupunginhallitus: Pöytäkirja 16.02.2026/Pykälä 49
Kaupunginhallitus: Pöytäkirja 17.11.2025/Pykälä 318

Suur-Keuruu: Pohjan Voiman toimitusjohtajan vastine Eveliina Kangasniemen kirjoitukseen
Oikeusministeriö: Korruptiontorjunta.fi -sivusto

Emiliasta, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Vaalit2025, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Ajankohtainen Koikkalainen: Kuka Koikkalainen

Me tehdään Saaran, Nina ja Nooran kanssa nykyään myös Maalaismimmit-podcasteja. Eilen aamulla istuttiin vielä Saaran kanssa alas juttelemaan kampanjoinnista. (Ninni ja Noora oli nuorkauppakamareiden kansallisessa kokouksessa, eikä päässeet mukaan kotistudioon.)

Tästä pääset tuon puolituntisen jakson pariin: Maalaismimmit LIVE: Vaaliextra

Keski-Suomi, Kokoomus, Parasta Keuruulla, Suomi, Vaalit2025, Yhteiset asiat

Kouluverkosta – faktoihin perustuvia päätöksiä toivoen

Mielipiteeni, julkaistu Suur-Keuruussa 1.4.2025.

Kouluverkkopäätökset herättävät tunteita – hätää ja surua muutoksista. On tärkeää jatkaa keskustelua faktoihin pohjautuen.

Kuten Saara Kässi-Jokinen toi esiin, kouluverkon arvioinnissa keskeisiä tekijöitä ovat oppilasennusteet sekä syntyvyyden ja väestön vähenemisen trendit. Taloudellisen ja palveluverkkosuunnittelun tulee perustua näihin ennustettaviin faktoihin.

Oppilasmäärän lisäksi on arvioitava myös mahdollisia rakenteellisista muutoksista johtuvia kustannussäästöjä. Yksi merkittävä säästö liittyy tilakustannuksiin, kuten lämmitykseen tai siihen, että mikäli kiinteistö vapautuu koulukäytöstä, löytyykö sille jatkokäyttöä. Tai olisiko kouluun mahdollista keskittää muita palveluita, jotta toisaalta saada tiloja uuteen käyttöön. 

Ari Kakkuri esitti kirjoituksessaan ettäkö perusopetuksen järjestäminen maksaisi vain noin 5000 euroa per oppilas. En tiedä millä ilarinmatikalla tämä on laskettu. 

Kuriositeettina mainittakoon, että oppilasmäärä vähenee siten, että nyt keskustan ala-asteilla on 385 oppilasta ja 2030 kaikki ala-asteiden lapset yhteensä ovat 345 lasta. 

Talousarvio vuodelle 2025 kertoo perusopetuksen kuluiksi n. 12 M€. Valtionosuuksia kaupunki saa kokonaisuudessaan arviolta n. 8 miljoonaa. Oppilaskohtainen perusopetuksen valtionosuus on hieman yli 8 300 €. Oppilaita perusopetuksessa Keuruulla on 2025 n. 820 oppilasta. Talousarviosta johdettu perusopetuksen kustannus on koko kaupungissa on siis n. 14 600 €/oppilas. 

OPH:n kustannusvertailua vuodelta 2022: Keuruu 13 330 €/oppilas;  Mänttä-Vilppula 10 835 €/oppilas; Saarijärvi 10 236 €/oppilas; Jyväskylä 9794 €/oppilas.

Keuruun taloudellinen hyöty vieraspaikkakuntalaisista lapsista on siis melkoisen ohut. On totta, että nämä oppilaat kasvattavat tuloja. Yhtä totta on, että jokaisen oppilaan koulunkäyntiä subventoidaan keuruulaisin verovaroin tuhansilla euroilla per oppilas. 

Emilia Koikkalainen
kaupunginhallituksen 1.vpj
alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)

Keski-Suomi, Kestävä kehitys, Kokoomus, Vaalit2025, Yrittäjyys

Selkeärajainen sidosyksikkösääntely purkaa sosialisointia ja avaa suljetut markkinat

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 25.3.2025. Linkki

Kunnat ovat laajentaneet toimintaansa markkinaehtoisille aloille palveluntuottajiksi, vaikka niiden tehtävänä tulisi olla lakisääteisten palveluiden järjestäminen, ei markkinakilpailu. Tämä on johtanut kilpailuneutraliteettiongelmiin, joissa kuntayhtiöt ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan siirtämällä omistusta vastoin sidosyksikkösääntelyn henkeä ja ilman riskianalyysejä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kuntayhtiöiden ja kuntien edut erkanevat.

Jätetoimiala on esimerkki tästä kehityksestä. Kuntayhtiöt ovat lobanneet onnistuneesti jätehuollon keskittämistä itselleen ja samalla jätteenpoltosta eli energiantuotannosta on tullut keskeinen osa jätejärjestelmää. Tämä on ollut ristiriidassa EU:n jätehierarkian kanssa, jonka mukaan polttoa tulee vähentää. Esimerkiksi Vantaan Energian polttolaitoslaajennus valmistui vuonna 2022, vaikka jo vuosia aiemmin tiedettiin kiertotalouden vähentävän poltettavan jätteen määrää. Nyt laitoksella poltetaan jätettä Italiasta, mikä kasvattaa Suomen päästöjä ja vähentää insentiiviä vähäpäästöisempään energiantuotantoon.

Jätelautakuntien kytkös polttolaitoksiin korostaa ongelmaa. Lautakunnat toimivat viranomaisina, mutta tukevat kuntayhtiöiden (jäteyhtiöt sekä polttolaitokset) intressejä. Lisäksi kunnalliset jäteyhtiöt ovat perustaneet tytäryhtiöitä, jotka kilpailevat markkinoilla hyödyntäen suorahankintoihin oikeutettujen yhtiöiden resursseja. Tämä vääristää kilpailua ja sotkee elinkeinovapauden ilman liiketoimintaan kuuluvaa riskinottoa.

Hallitus aikoo tiukentaa sidosyksikkösääntelyä, mutta kuntayhtiöiden edunvalvonta vastustaa sitä väittäen sen romuttavan palvelut. Todellisuudessa lähtökohtaisesti lakimuutos ei pakota hajottamaan yhtiöitä, vaan ainoastaan edellyttää hankintojen kilpailuttamista. Jos kuntayhtiöt todella ovat tehokkaimpia, miksi ne eivät pärjäisi kilpailutuksissa? Kilpailu varmistaa, että veronmaksajien varoja käytetään järkevästi eikä tarpeettomiin investointeihin.

Jälkikirjoitus: Tämä kooste tekstistä. Jos aihe kiinnostaa sinua enemmän, voit lukea myös pidemmän version täältä.

Emiliasta, Keski-Suomi, Kestävä kehitys, Kokoomus, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Laajempi kuvaus: Selkeä sidosyksikkösääntely avaa markkinoita ja purkaa sosialisointia

Onko kiire? Lue tiiviimpi kirjoitukseni asiasta täältä.
Kunnat ovat sekoittaneet oman etunsa ja markkinoiden toiminnan. Ne ovat ryhtyneet palvelutuottajiksi aloilla, joilla toimii myös yksityisiä yrityksiä, ottaen samalla tietoisia liiketoimintariskejä. Markkinoilla sääntely-ympäristö tuo toimijoille aina haasteita, nyt kuntien on myös nämä haasteet kohdattava.

Kuntien tulisi keskittyä palveluiden kustannustehokkaaseen järjestämiseen ilman, että ne vääristävät kilpailua tai rikkovat elinkeinovapautta. Terve markkina hyödyttää veronmaksajia.

Kuntayhtiöt ovat laajentaneet toimintaansa aggressiivisesti ja tulkinneet sidosyksikköasemaa vastoin lakien periaatteita. Niiden riskinotto on tapahtunut ilman kattavia analyysejä, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa kuntayhtiöiden ja kuntien edut eivät enää kohtaa.

Jätetoimiala esimerkkinä epäonnistumisesta
Jätetoimialan sosialisointi on ollut nopeaa ja aggressiivista. Kuntayhtiöt ovat lobanneet voimakkaasti ja saaneet aikaan käytännön, jossa vain kuntayhtiömalli on nähty hyväksyttävänä jätehuollon järjestämisessä. Tämä on johtanut kilpailun kaventumiseen ja markkinoiden sulkeutumiseen.

Jätetoimiala kytkeytyy vahvasti myös energiantuotantoon, sillä kaukolämpöä tuotetaan jätettä polttamalla. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa jätteenpolttoa on käytetty perusteena uusille polttolaitosinvestoinneille, vaikka EU:n jätehierarkia on jo vuodesta 2008 lähtien korostanut, että jätteenpolttoa tulisi vähentää ja kierrätystä lisätä.

Hyvä esimerkki tästä on Vantaan Energian polttolaitoslaajennus, joka valmistui vuonna 2022. Jo investointia suunniteltaessa oli selvää, että poltettavan jätteen määrä on vähenemässä kiertotalouden ja sääntelyn kehittyessä. Tästä huolimatta investointi toteutettiin, ja nyt laitokseen tuodaan jätettä poltettavaksi jopa Italiasta. Tämä lisää Suomen päästöjä ja hidastaa siirtymistä vähäpäästöisempiin energiantuotantomuotoihin.

Jätelautakuntien, kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätteenpolttolaitosten kiinteä yhteys on osa ongelmaa. Lautakunnat toimivat viranomaisina, mutta niiden päätökset tukevat usein kuntayhtiöiden intressejä. Kunnalliset jäteyhtiöt ovat myös perustaneet tytäryhtiöitä, jotka kilpailevat markkinoilla, emoyhtiön resurssoimana. Tämä on suoraa kilpailuvääristymää: markkinayhtiöt käyttävät samoja toimitiloja, ympäristölupia ja resursseja kuin sidosyksikkönä toimivat emoyhtiöt. Kuntayhtiöt ovat halunneet laajentaa reviiriään ilman markkinoiden reunaehtoja ja riskinottoa.

Julkisesti omistetut kaukolämpölaitokset voivat hidastaa energiatransitiota. Kuntien on harkittava tarkkaan, millä markkinoilla niiden kannattaa toimia. Tärkeää olisi keskittyä luonnollisten monopolien, kuten vesihuollon ja verkkoyhtiöiden, hallintaan.

Markkinoiden tervehdyttäminen on välttämätöntä
Sidosyksikkösääntelyn selkeyttäminen tukee terveiden markkinoiden kehittymistä: jätealalla kiertotaloutta ja päästövähennyksiä. Veronmaksajien ei tule subventoida investointeja, jotka voidaan toteuttaa yksityisellä rahoituksella. Jätetoimiala on hyvä esimerkki siitä, kuinka sääntelyn muutokset on jätetty huomiotta ja markkinoita on pyritty sulkemaan.

Kuntayhtiöt vastustavat hallituksen sääntelysuunnitelmaa pelottelutaktiikalla, mutta lähtökohtaisesi lakimuutos ei romuta toimintaa – se vain pakottaa kilpailuttamaan hankinnat. Jätelainsäädäntöä tarkastellaan parhaillaan. Omistuksen hajautuminen edistää markkinoiden avautumista. Veronmaksajien etu on, että palvelut hankitaan kustannustehokkaasti, eikä yksittäisten yhtiöiden etujen ehdoilla.

Kokoomus, Vaalit2025, Yhteiset asiat

Case Simputus

Eilen nousi  esiin aluevaaliehdokas Karmalan oikeustapaus simputuksesta vuonna 2022 varusmiespalveluksen aikana. Virallisesti kyse on esimiesaseman väärinkäytöstä. Käräjäoikeuskäsittely on ollut eilen 11.3. ja tuomio luetaan maaliskuun 28. päivä. 

Oikeuskäsittelyn tiedot tapahtumista ja 8 alokkaan nöyryyttämisestä on karua luettavaa. Toiminta on ollut yksiselitteisesti tuomittavaa. Väärinkäytösten kohteena olevien asianomistajien lukumäärä yllätti minut täysin. Jos tiedot olisivat olleet käytössä ehdokkuutta arvioitaessa, en olisi missään nimessä tukenut ehdokkuutta näihin vaaleihin piirihallituksen jäsenenä. Ja jos Karmala olisi listalle noussut, en olisi itse ollut käytettävissä. Itselleni kokoomuksen arvoista totuudenmukaisuus ja rehellisyys ovat keskeisiä toiminnassa. Näitä olisin toivonut tässäkin tapauksessa noudettavan. Sillä, miten päätöksiä tehdään, on minulle valtava merkitys. Olen erittäin surullinen tapahtuneesta.

Puolustan tasa-arvoa ja tasavertaisuutta ja vallan väärinkäytökset tuleekin tuomita. Toiminta on ollut tuomittavaa ja oman moraalikäsitykseni vastaista. 

Kaikki eettiset ohjeistukset perustuvat ensisijaisesti moraalikäsityksiin, eivät rikosoikeudelliseen arviointiin. Oma arvioni tilanteen vakavuudesta perustuu myös tähän. Moraalinen arviointi on viime kädessä aina subjektiivista ja tapauskohtaista. Tässä tapauksessa on minulle kaksi suurta arvoristiriitaa, joita en voi hyväksyä: 

1) Syytteissä esitetty väärinkäytösten laajuus on toista kuin mitä piirihallituksen tietoon on saatettu. 

2) Teot ovat erittäin moitittavia. Puolustusvoimat on instituutio, jossa tapahtuvat vallan väärinkäytökset ovat aina heilautus puolustusvoimien toiminnan legitiimiydelle. Varusmiespalveluksen on tapahduttava turvallisessa ympäristössä. 

Kokoomus itse korostaa vapauden ja vastuun suhdetta: “kun ihminen toteuttaa vapauttaan, hän ottaa vastatakseen samalla valintojensa seuraukset, sekä kielteiset että myönteiset.”

Kuntavaaliehdokas Keuruu ja aluevaaliehdokas Keski-Suomi
Emilia Koikkalainen

Emiliasta, Keski-Suomi, Kokoomus, Maailma, Parasta Keuruulla, Vaalit2025

Yhteistyötä ei voida tehdä yksipuolisesti

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu KSML tiistaina 25.2.2025 ja verkkojulkaisuna 21.2.2025.

Teimme kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saara Kässi-Jokisen kanssa yhdessä kirjoituksen, kun Keskisuomalaisessa julkaistiin 19.2. artikkeli kolholaisten lasten koulunkäynnistä Kolhon koulun sulkemisen jälkeen.

Näkökulma koulukeskusteluun

KSML kirjoitti 19.2. Kolhon koululaisten tilanteesta. Artikkelissa käytiin läpi Keuruun päätöksentekomenettelyä kolholaisten oppilaaksi ottamiseen Haapamäen kouluun ja siitä noussutta kritiikkiä. Tässä taustoitamme päätöksentekoa:

Keuruun kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan päätökseen, jossa lautakunta päätti pohjaesityksen (oppilaspaikan myöntäminen) ohella  myöntää oppilaille myös koulukuljetuksen omavastuuosuudella.

Kaupunginhallitukselle lautakunnan päätös oli ongelmallinen. Lautakunnan tulee päätöksissään noudattaa ohjeistuksia sekä valtuuston päättämää budjettia. Lautakunnan päätöksen mukaisen poikkeuksen salliminen olisi rikkonut kuntalaisten yhdenvertaisuutta: Keuruulla koulua käyvät ulkopaikkakuntalaiset sekä Keuruun sisällä toissijaisessa koulussa kulkevat oppilaat maksavat koulukyytinsä itse.

Perusopetuslaissa todetaan koulukuljetuksen olevan maksutonta. Laki tai opetushallinon ohjeet eivät tunne omavastuuosuuksia tai kuljetusavustuksia toissijaisiin kouluihin. Koulukuljetuksen järjestämisestä ulkopaikkakuntalaisille on kaksi vaihtoehtoa: se joko järjestetään kunnan puolesta tai vanhemmat vastaavat kuljetuksesta. Keuruun kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan kuljetusperiaatteissa todetaan yksiselitteisesti, että ulkopaikkakuntalaisen oppilaan vanhemmat vastaavat kuljetuksen järjestämisestä.

Kuntayhteistyön tärkeys perusopetuksessa korostuu jatkuvasti, niin paikallisesti, Kuntaliiton taholta kuin kuntaministerin suunnalta. Ongelmana on, ettei yhteistyöhön ole kannusteita. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät kuntien väliset vapaaehtoiset neuvottelut. Keuruu on tunnustellut Mänttä-Vilppulan kiinnostusta yhteistyöhön syyskaudella 2024. Virallinen neuvottelupyyntö lähetettiin tammikuussa 2025. Mänttä-Vilppula ei tällä hetkellä näe tarpeellisena neuvotella kolholaisten oppilaiden perusopetuksesta tai koulukuljetuksesta aiheutuvien kulujen jakamisesta. Yhteistyötä ei voi tehdä yksipuolisesti, sen varmasti ymmärtävät kaikki. Osaoptimoinnin sijaan tarvitaan molempia hyödyttäviä ratkaisuja. 

Väestön väheneminen on seutukuntamme ja koko Suomen yhteinen ongelma. Syntyvyyden raju pudotus näkyy jo päivähoidossa ja alakouluissa. Pahimmassa tapauksessa kunnat eivät selviä tästä haasteesta ilman voimakasta palveluiden keskittämistä, ainakaan ilman yhteistyötä. Tarvitaan yhteinen näkemys palveluiden järjestämisestä alueellisesti, ylikunnallisesti. Tavoitteena on kaikilla kuntalaisten palveleminen parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön syntymiseen kaivataan kipeästi luvattuja porkkanoita ja lainsäädännön kehittymistä.

Saara Kässi-Jokinen (kesk), Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Emilia Koikkalainen (kok), Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Keuruu