Julkaistu Suur-Keuruun verkkojulkaisussa 7.10.20206 Keuruun palveluverkkoa on uskallettava kehittää rakenteellisesti. Kyse on reagoimisesta vähenevään lapsimäärään ja yhdenvertaisen, laadukkaan perusopetuksen tarjoamista kaikille keuruulaisille lapsille.
Keuruun perusopetuksen oppilasmäärä laskee voimakkaasti: 782 oppilaasta 495 oppilaaseen lukuvuoteen 2032–2033 mennessä. Muutos edellyttää rakenteiden muuttamista. Valtuustokauden loppuun mennessä, eli 2030, oppilasennuste on 628 oppilasta. Kun syntyvyys on 50 lasta/vuosi, on päivänselvää, ettemme tarvitse 5 alakoulua tai kahta yläkoulua.
Pienissä kouluissa huomattavasti suurempi oppilaskohtainen resursointi on tarkoittaa käytännössä pienten yksiköiden yliresurssointia suhteessa muihin kouluihin. Suoraan sanoen – keskustan ja Haapamäen alakoulun lapset maksavat pienten kyläkoulujen resurssoinnin omassa opetuksessaan. Yhdenvertainen perusopetus edellyttää myös resurssien yhdenvertaisempaa jakamista.
Yhdenvertaisuus ei tarkoita vain euroja. Koulun tehtävä on opetuksen lisäksi tukea lasten sosiaalista kasvua. Lapset tarvitsevat riittävän kokoisen ikäistensä vertaisryhmän, jossa opitaan ystävyyttä, ryhmässä toimimista, erilaisuuden kohtaamista ja oman paikan löytämistä.
Kuntaliitto arvioi kaksisarjaisuuden, eli 120 oppilasta, järkeväksi yläkoulun minimikooksi. Haapamäen yläkoulussa on noin 50 oppilasta. Yläkoulujen yhdistämistä onkin perusteltua tarkastella paitsi talouden myös oppilaiden opetustarjonnan ja kasvuympäristön näkökulmasta. Yläkoulujen yhdistäminen toisi n. 700 000 euron rakenteellisen säästövaikutuksen 2030 mennessä, kun kokonaissopeutustarve on n. 3,1 M€.
Kouluverkkoa ei voida rakentaa voimakkaan muuttovoiton oletukselle. Keuruulle muuttaa vuosittain noin 32 alle 10-vuotiasta, nettomuuton ollessa noin -1. Nykyisen noin 480 alakoululaisen määrän säilyttäminen edellyttäisi, että lasten vuosittainen tulomuutto kasvaisi nykyisestä n. 30 lapsesta yli kaksinkertaiseksi. (Lähde: Tilastokeskuksen muuttotilastot)
Rakenteellinen kehittäminen tarkoittaa valintoja. Samalla se antaa mahdollisuuden turvata ne palvelut, joita lapset ja lapsiperheet tulevaisuudessakin tarvitsevat.
Rakenteellisissa muutoksissa on kyse siitä, millainen palveluverkko rakennetaan tilalle ja miten se turvaa jokaiselle keuruulaiselle lapselle yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia, kasvaa ja saada laadukasta opetusta.
Kunnallisen päätöksenteon valmistelun tulee olla riippumatonta ja objektiivista. Kun intressipiirit osallistuvat valmisteluun ja vaikuttavat päätösten perusteluihin, kyse on epäasiallisesta vaikuttamisesta – rakenteellisen korruption muodosta.
Toimitin 15.11.25 tässä kirjoituksessa kuvatut seikat kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä kaupunginhallituksen toiselle varapuheenjohtajalle perehdyttyäni kaupunginhallituksen 17.11.2025 esityslistan pykälään §318. Kyse oli hallinto-oikeuden lausuntopyynnöstä kunnallisvalituksiin, jotka koskivat Keuruun kaupunginvaltuuston päätöstä hyväksyä Lehmikorven tuulivoimaosayleiskaava.
Valituksia kaavasta tehtiin neljä. Ne koskivat kaavan lainmukaisuutta kokonaisuudessaan, menettelytapavirheitä ja puutteellisiksi koettuja selvityksiä, esteellisyyksiä päätöksenteossa (valitus 3) sekä kaavan mahdollista ristiriitaa luonnonsuojelu- ja maankäyttölainsäädännön kanssa.
LISÄYS: Seuraava kuva on lisäys mielipidekirjoitukseeni. Olen oheisen kuvan koostanut marraskuussa havainnollistaakseni tilannetta.
Pykälän valmistelusta ilmeni, että hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa käsittelevän pykälän valmisteluun osallistui hanketoimijan edustajia, vaikka hanketoimija ei ole hallintovalitusten asianosainen.
“Viranhaltijoihin kohdistuvan vaikutusvallan väärinkäytön tarkoituksena on saada valmistelija ja esittelijä perustelemaan ja tekemään päätösehdotus, joka on poliittisen ohjauksen, verkoston tai intressipiiriin kuuluvien toimijoiden jo ratkaisema ja määrittämä. Piilossa tapahtuvan vaikuttamisen tarkoituksena on asian ratkaiseminen näennäisesti laillisesti, riippumattomaan ja objektiiviseen valmisteluun perustuen.” (Oikeusministeriö 2022: Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – askelmerkkejä hyvään hallintoon, s. 34)
Nyt kyseessä olevan pykälän valmistelu tapahtui intressipiirin vaikutuksesta ja valmistelusta, päätösperusteluita myöten. Hanketoimijalta ja/tai kaavoituskonsultilta olisi voitu kysyä valituksissa esitettyihin väitteisiin valmistelun tai selvitysten puutteista, onko heillä jotain lisättävää aiempiin materiaaleihin.
Esteellisyyden arviointi ei kuitenkaan kuulu hanketoimijalle. Tässä oli kyse vakavasta menettelytapavirheestä. Se, onko virhe tapahtunut tiedostamatta, ei muuta sen luonnetta. Sen sijaan se paljastaa osaamisvajeen, johon on syytä puuttua. Lainmukaisuuden tarkastelun vastuuta päätösperusteluissa on syytä terävöittää. Tähän osaamisvajeeseen kaupungin organisaatiossa on sittemmin puututtu kehittämällä prosesseja ja lisäämällä koulutusta.
Päätösperustelut alkuperäisessä pykälätekstissä eivät täyttäneet lain vaatimuksia. Kun itseoikaisua perusteltiin esteellisyyden kumoamisella, toimielimen olisi tullut yksilöidä ja perustella esteellisyys lainmukaisesti. Näitä perusteluja ei esitetty, mikä olisi voinut muodostaa uuden muotovirheen päätöksen perusteluissa. Lisäksi pykälätekstissä viitattiin intressijääviyteen, mikä oli virheellinen jääviysperuste. Kyse voisi olla ainoastaan yhteisöjääviydestä, kuten valituksessakin esitettiin.
Olen erittäin pettynyt Pohjan Voiman toimitusjohtajan lausuntoihin, joissa epäasiallisen vaikuttamisen kriteerit täyttävää toimintaa kuvattiin “maan tavaksi”. Toisaalta lausunto alleviivaa, miksi ilmiötä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi. Intressiryhmien ei tule osallistua hallinnollisiin prosesseihin. Keskusteltuani muiden tuulivoimakuntien päättäjien kanssa en ole onneksi törmännyt vastaavaan käytäntöön – päinvastoin, intressiristiriita tunnistetaan selkeästi.
Toimitusjohtajan puheet heikentävät tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä ja vähättelevät demokraattista päätöksentekoa.
Kunnan päätöksenteon uskottavuus perustuu riippumattomaan valmisteluun ja avoimuuteen. Siksi valtuuston on kaavoituksen periaatteiden päivitystyössä syytä edellyttää toimijoilta korruptiontorjunnan ohjeistuksia ja käytäntöjä. Mitä suuremmat intressit, sitä tarkempi syyni. Suhtaudun uusiutuvaan energiaan erittäin myönteisesti, mutta esitetyt lausunnot hanketoimijalta ovat käsittämättömiä.
Kaupunginhallitus toimi jämerästi edellytettyään kaupunginjohtajalta selvitystä asiasta ja kaupunginjohtaja toimi suoraselkäisesti antaessaan rehellisen kuvauksen tapahtuneesta, virheet ja korjaustoimenpiteet mukaanlukien.
Me tehdään Saaran, Nina ja Nooran kanssa nykyään myös Maalaismimmit-podcasteja. Eilen aamulla istuttiin vielä Saaran kanssa alas juttelemaan kampanjoinnista. (Ninni ja Noora oli nuorkauppakamareiden kansallisessa kokouksessa, eikä päässeet mukaan kotistudioon.)
Tässä kaksi videota yhdenvertaisuudesta ja koulukuljetuksista. Eka kiireemmille – pituus n. minuuttia. Pidempi versio on n. kolme minuuttia. Molemmat videot löytyvät youtube-kanavaltani.
Kouluverkkopäätökset herättävät tunteita – hätää ja surua muutoksista. On tärkeää jatkaa keskustelua faktoihin pohjautuen.
Kuten Saara Kässi-Jokinen toi esiin, kouluverkon arvioinnissa keskeisiä tekijöitä ovat oppilasennusteet sekä syntyvyyden ja väestön vähenemisen trendit. Taloudellisen ja palveluverkkosuunnittelun tulee perustua näihin ennustettaviin faktoihin.
Oppilasmäärän lisäksi on arvioitava myös mahdollisia rakenteellisista muutoksista johtuvia kustannussäästöjä. Yksi merkittävä säästö liittyy tilakustannuksiin, kuten lämmitykseen tai siihen, että mikäli kiinteistö vapautuu koulukäytöstä, löytyykö sille jatkokäyttöä. Tai olisiko kouluun mahdollista keskittää muita palveluita, jotta toisaalta saada tiloja uuteen käyttöön.
Ari Kakkuri esitti kirjoituksessaan ettäkö perusopetuksen järjestäminen maksaisi vain noin 5000 euroa per oppilas. En tiedä millä ilarinmatikalla tämä on laskettu.
Kuriositeettina mainittakoon, että oppilasmäärä vähenee siten, että nyt keskustan ala-asteilla on 385 oppilasta ja 2030 kaikki ala-asteiden lapset yhteensä ovat 345 lasta.
Talousarvio vuodelle 2025 kertoo perusopetuksen kuluiksi n. 12 M€. Valtionosuuksia kaupunki saa kokonaisuudessaan arviolta n. 8 miljoonaa. Oppilaskohtainen perusopetuksen valtionosuus on hieman yli 8 300 €. Oppilaita perusopetuksessa Keuruulla on 2025 n. 820 oppilasta. Talousarviosta johdettu perusopetuksen kustannus on koko kaupungissa on siis n. 14 600 €/oppilas.
Keuruun taloudellinen hyöty vieraspaikkakuntalaisista lapsista on siis melkoisen ohut. On totta, että nämä oppilaat kasvattavat tuloja. Yhtä totta on, että jokaisen oppilaan koulunkäyntiä subventoidaan keuruulaisin verovaroin tuhansilla euroilla per oppilas.
Emilia Koikkalainen kaupunginhallituksen 1.vpj alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)
Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 25.3.2025. Linkki
Kunnat ovat laajentaneet toimintaansa markkinaehtoisille aloille palveluntuottajiksi, vaikka niiden tehtävänä tulisi olla lakisääteisten palveluiden järjestäminen, ei markkinakilpailu. Tämä on johtanut kilpailuneutraliteettiongelmiin, joissa kuntayhtiöt ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan siirtämällä omistusta vastoin sidosyksikkösääntelyn henkeä ja ilman riskianalyysejä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kuntayhtiöiden ja kuntien edut erkanevat.
Jätetoimiala on esimerkki tästä kehityksestä. Kuntayhtiöt ovat lobanneet onnistuneesti jätehuollon keskittämistä itselleen ja samalla jätteenpoltosta eli energiantuotannosta on tullut keskeinen osa jätejärjestelmää. Tämä on ollut ristiriidassa EU:n jätehierarkian kanssa, jonka mukaan polttoa tulee vähentää. Esimerkiksi Vantaan Energian polttolaitoslaajennus valmistui vuonna 2022, vaikka jo vuosia aiemmin tiedettiin kiertotalouden vähentävän poltettavan jätteen määrää. Nyt laitoksella poltetaan jätettä Italiasta, mikä kasvattaa Suomen päästöjä ja vähentää insentiiviä vähäpäästöisempään energiantuotantoon.
Jätelautakuntien kytkös polttolaitoksiin korostaa ongelmaa. Lautakunnat toimivat viranomaisina, mutta tukevat kuntayhtiöiden (jäteyhtiöt sekä polttolaitokset) intressejä. Lisäksi kunnalliset jäteyhtiöt ovat perustaneet tytäryhtiöitä, jotka kilpailevat markkinoilla hyödyntäen suorahankintoihin oikeutettujen yhtiöiden resursseja. Tämä vääristää kilpailua ja sotkee elinkeinovapauden ilman liiketoimintaan kuuluvaa riskinottoa.
Hallitus aikoo tiukentaa sidosyksikkösääntelyä, mutta kuntayhtiöiden edunvalvonta vastustaa sitä väittäen sen romuttavan palvelut. Todellisuudessa lähtökohtaisesti lakimuutos ei pakota hajottamaan yhtiöitä, vaan ainoastaan edellyttää hankintojen kilpailuttamista. Jos kuntayhtiöt todella ovat tehokkaimpia, miksi ne eivät pärjäisi kilpailutuksissa? Kilpailu varmistaa, että veronmaksajien varoja käytetään järkevästi eikä tarpeettomiin investointeihin.
Jälkikirjoitus: Tämä kooste tekstistä. Jos aihe kiinnostaa sinua enemmän, voit lukea myös pidemmän version täältä.
Onko kiire? Lue tiiviimpi kirjoitukseni asiasta täältä. Kunnat ovat sekoittaneet oman etunsa ja markkinoiden toiminnan. Ne ovat ryhtyneet palvelutuottajiksi aloilla, joilla toimii myös yksityisiä yrityksiä, ottaen samalla tietoisia liiketoimintariskejä. Markkinoilla sääntely-ympäristö tuo toimijoille aina haasteita, nyt kuntien on myös nämä haasteet kohdattava.
Kuntien tulisi keskittyä palveluiden kustannustehokkaaseen järjestämiseen ilman, että ne vääristävät kilpailua tai rikkovat elinkeinovapautta. Terve markkina hyödyttää veronmaksajia.
Kuntayhtiöt ovat laajentaneet toimintaansa aggressiivisesti ja tulkinneet sidosyksikköasemaa vastoin lakien periaatteita. Niiden riskinotto on tapahtunut ilman kattavia analyysejä, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa kuntayhtiöiden ja kuntien edut eivät enää kohtaa.
Jätetoimiala esimerkkinä epäonnistumisesta Jätetoimialan sosialisointi on ollut nopeaa ja aggressiivista. Kuntayhtiöt ovat lobanneet voimakkaasti ja saaneet aikaan käytännön, jossa vain kuntayhtiömalli on nähty hyväksyttävänä jätehuollon järjestämisessä. Tämä on johtanut kilpailun kaventumiseen ja markkinoiden sulkeutumiseen.
Jätetoimiala kytkeytyy vahvasti myös energiantuotantoon, sillä kaukolämpöä tuotetaan jätettä polttamalla. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa jätteenpolttoa on käytetty perusteena uusille polttolaitosinvestoinneille, vaikka EU:n jätehierarkia on jo vuodesta 2008 lähtien korostanut, että jätteenpolttoa tulisi vähentää ja kierrätystä lisätä.
Hyvä esimerkki tästä on Vantaan Energian polttolaitoslaajennus, joka valmistui vuonna 2022. Jo investointia suunniteltaessa oli selvää, että poltettavan jätteen määrä on vähenemässä kiertotalouden ja sääntelyn kehittyessä. Tästä huolimatta investointi toteutettiin, ja nyt laitokseen tuodaan jätettä poltettavaksi jopa Italiasta. Tämä lisää Suomen päästöjä ja hidastaa siirtymistä vähäpäästöisempiin energiantuotantomuotoihin.
Jätelautakuntien, kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätteenpolttolaitosten kiinteä yhteys on osa ongelmaa. Lautakunnat toimivat viranomaisina, mutta niiden päätökset tukevat usein kuntayhtiöiden intressejä. Kunnalliset jäteyhtiöt ovat myös perustaneet tytäryhtiöitä, jotka kilpailevat markkinoilla, emoyhtiön resurssoimana. Tämä on suoraa kilpailuvääristymää: markkinayhtiöt käyttävät samoja toimitiloja, ympäristölupia ja resursseja kuin sidosyksikkönä toimivat emoyhtiöt. Kuntayhtiöt ovat halunneet laajentaa reviiriään ilman markkinoiden reunaehtoja ja riskinottoa.
Julkisesti omistetut kaukolämpölaitokset voivat hidastaa energiatransitiota. Kuntien on harkittava tarkkaan, millä markkinoilla niiden kannattaa toimia. Tärkeää olisi keskittyä luonnollisten monopolien, kuten vesihuollon ja verkkoyhtiöiden, hallintaan.
Markkinoiden tervehdyttäminen on välttämätöntä Sidosyksikkösääntelyn selkeyttäminen tukee terveiden markkinoiden kehittymistä: jätealalla kiertotaloutta ja päästövähennyksiä. Veronmaksajien ei tule subventoida investointeja, jotka voidaan toteuttaa yksityisellä rahoituksella. Jätetoimiala on hyvä esimerkki siitä, kuinka sääntelyn muutokset on jätetty huomiotta ja markkinoita on pyritty sulkemaan.
Kuntayhtiöt vastustavat hallituksen sääntelysuunnitelmaa pelottelutaktiikalla, mutta lähtökohtaisesi lakimuutos ei romuta toimintaa – se vain pakottaa kilpailuttamaan hankinnat. Jätelainsäädäntöä tarkastellaan parhaillaan. Omistuksen hajautuminen edistää markkinoiden avautumista. Veronmaksajien etu on, että palvelut hankitaan kustannustehokkaasti, eikä yksittäisten yhtiöiden etujen ehdoilla.
Eilen nousi esiin aluevaaliehdokas Karmalan oikeustapaus simputuksesta vuonna 2022 varusmiespalveluksen aikana. Virallisesti kyse on esimiesaseman väärinkäytöstä. Käräjäoikeuskäsittely on ollut eilen 11.3. ja tuomio luetaan maaliskuun 28. päivä.
Oikeuskäsittelyn tiedot tapahtumista ja 8 alokkaan nöyryyttämisestä on karua luettavaa. Toiminta on ollut yksiselitteisesti tuomittavaa. Väärinkäytösten kohteena olevien asianomistajien lukumäärä yllätti minut täysin. Jos tiedot olisivat olleet käytössä ehdokkuutta arvioitaessa, en olisi missään nimessä tukenut ehdokkuutta näihin vaaleihin piirihallituksen jäsenenä. Ja jos Karmala olisi listalle noussut, en olisi itse ollut käytettävissä. Itselleni kokoomuksen arvoista totuudenmukaisuus ja rehellisyys ovat keskeisiä toiminnassa. Näitä olisin toivonut tässäkin tapauksessa noudettavan. Sillä, miten päätöksiä tehdään, on minulle valtava merkitys. Olen erittäin surullinen tapahtuneesta.
Puolustan tasa-arvoa ja tasavertaisuutta ja vallan väärinkäytökset tuleekin tuomita. Toiminta on ollut tuomittavaa ja oman moraalikäsitykseni vastaista.
Kaikki eettiset ohjeistukset perustuvat ensisijaisesti moraalikäsityksiin, eivät rikosoikeudelliseen arviointiin. Oma arvioni tilanteen vakavuudesta perustuu myös tähän. Moraalinen arviointi on viime kädessä aina subjektiivista ja tapauskohtaista. Tässä tapauksessa on minulle kaksi suurta arvoristiriitaa, joita en voi hyväksyä:
1) Syytteissä esitetty väärinkäytösten laajuus on toista kuin mitä piirihallituksen tietoon on saatettu.
2) Teot ovat erittäin moitittavia. Puolustusvoimat on instituutio, jossa tapahtuvat vallan väärinkäytökset ovat aina heilautus puolustusvoimien toiminnan legitiimiydelle. Varusmiespalveluksen on tapahduttava turvallisessa ympäristössä.
Kokoomus itse korostaa vapauden ja vastuun suhdetta: “kun ihminen toteuttaa vapauttaan, hän ottaa vastatakseen samalla valintojensa seuraukset, sekä kielteiset että myönteiset.”
Kuntavaaliehdokas Keuruu ja aluevaaliehdokas Keski-Suomi Emilia Koikkalainen
