Kuskiksi EU-junaan

Seuraavan hallituksen työpöydälle siirtyy Suomelle elintärkeitä kysymyksiä EU-edunvalvonnassa:
Ennallistamisasetus. Keskusta puhuu vahvasti metsien puolesta, mutta istuvassa hallituksessa se on epäonnistunut totaalisesti metsäkysymysten ratkaisujen tarjoamisessa. Seuraavan hallituksen on korjattava tämä edunvalvonnan reikä.
Maankäyttösektori ja LULUCF-asetuksen (Land use, land use change and forestry) lopullinen muotoilu tulee määrittämään Suomelle elintärkeää hiilinielu-tulkintaa. Siinä, missä muilla aloilla lasketaan ilmastoa rasittavia päästöjä, on metsäisellä Suomella mahdollisuus kontribuoida positiivisesti EU:n hiilidioksiditasapainoon. LULUCF on sektori, jolla Suomella on mahdollisuus vähentää Suomen yhteenlaskettuja velvoitteita päästöjen alentamiseksi. Suomessa on korjattava valuvika: metsänomistaja omistaa hiilinielun, ei valtio.
Hiilitullit. Komissio on tuonut esityksen hiilirajamekanismista, josta puuttuvat mm. jäsenmaakohtaiset arvioinnit. TEM on havainnut, että esitys on rajun puutteellinen ja uhkaa luoda byrokraattisen ikiliikkujan, mutta missä on ennakoiva vaikuttaminen? Hyväkin aie on onnistuttu rakentamaan niin vinoon, että se uhkaa eurooppalaista teollisuutta ilmastoneutraalin kilpailun edistämisen sijaan.
Energiatehokkuusdirektiivi. Jo aiemmin edennyt julkisen rakentamisen energiatehokkuusdirektiivi tulee aiheuttamaan valtavia paineita korjausrakentamiseen ja purkamiseen pienille kunnille. Nyt jatkoneuvotteluihin edennyt kotitalouksia koskeva vastaava sääntely puolestaan vaatii erittäin tiukan kannan Suomelta.
Valtiontukisääntely. Suunnitelmat valtiontuen lisäyksistä EU:ssa uhkaavat Suomen kilpailukykyä ja kiihdyttävät asetelmia kauppasotaan. Kehitys on pysäytettävä.
Pienet ensin -periaate yrityssääntelyssä. Viimeaikaiset suunnitelmat EU-sääntelystä ovat toden totta osoitus epäonnistuneesta periaatteen noudattamisesta. Suomen yrityskanta nojaa vahvasti pienyrittäjyyteen ja siksi Suomen on myös vaadittava komissiolta entistä vahvemmin periaatteen toteutumista vaikuttavuusarvioinneissa. 

Mielestäni Suomi ansaitsee painokkaampaa EU-vaikuttamista, parempaa sääntelyä ja pääministeripuolueen, joka osaa EU-politiikan ja haluaa kehittää yrityksille toimintaympäristön, jossa Suomen kilpailukyky kehittyy. Ennen kaikkea Keski-Suomi tarvitsee EU-politiikkaa, jossa metsätalouden erityispiirteet on huomioitu ja kasvukeskusten ulkopuolella kiinteistöjen omistajia suojellaan epärealistisilta tavoitteilta ja tarpeettomilta kustannuksilta.

Politiikka on joukkuelaji

Loppiaisen rauhallinen aloitus herätti summaamaan mennyttä ja pohtimaan tulevaa politiikan kevättä.

Politiikka on toden totta joukkuelaji. Mitä pidempään on mukana, sen vahvemmaksi kokemus joukkuepelaamisesta muodostuu.

Lähtökohta on, että kukaan ei tule valituksi yksin. Olet pelaaja joukkueessa, jonka kokonaistulos ratkaisee myös yksilöiden menestymisen. Siispä kannusta kaveria ja auta äänestäjiä löytämään hänet, koska ääni hänelle on ääni joukkueelle.

Kuuntele, kysele, opi ja toimi yhteisten asioiden eteen. Luottamus syntyy yhteisten asioiden hoitamisella, toisten tukemisesta ja kuuntelemisesta – yhteisten näkemysten löytämisellä. Nurkassa mököttämisellä tai yksinpakertamisella ei synny vaikuttavaa toimintaa.

Jotta voi tehdä vaikuttavaa politiikkaa, pitää ensin löytää yhteinen suunta omasta ryhmästä, sitten toisista ryhmistä ja muista viiteryhmistä. Tätä on se politiikan työ, jota ei korvata kokouspalkkioilla, vaan luottamuksella ja vaikuttamisen paikoilla. Vaaleissa mitataan, oletko onnistunut viestimään asioita äänestäjillesi ja paikkajaossa mitataan myös luottamusta ryhmien sisällä. Jotta voi olla vaikuttava poliitikko, pitää nauttia luottamusta kansan parissa, mutta myös oman puolueen sisällä ja eri puolueiden toimijoiden kesken. Politiikka on joukkuepelaamista, jossa ketjukokoonpanoissa vaihtuvat myös paidan värit. Yhteisesti muodostetut tavoitteet suuntaavat toimintaa.

Tämän vuoden aikana olen itse ollut erittäin kiitollinen saamastani luottamuksesta. Kokoomuksen menestyminen kuntavaaleissa Keski-Suomessa on mahdollistanut paikkani Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä. Kokoomuksen menestyminen valtakunnallisesti ja oma menestymiseni paikallisesti avasi myös paikan Kuntaliiton edustajana kv-tasolle. Toimin CEMR:n Policy Committeessa (https://www.ccre.org/en/article/introducing_cemr), joka globaalin UCLG (https://www.uclg.org/en/organisation/about) Euroopan jaosto. UCLG:n valtuustossa edustan myös, ainoana Suomesta. Mahdollisuudesta vaikuttaa ja oppia olen kiitollinen kaikille kuntavaaleissa Kokoomusta äänestäneille ja vaalityötä tehneille.

CEMR:n kokous joulukuussa Pariisissa oli silmiä avartava kokemus kv-vaikuttamisesta ja sen kehittämisestä. Meitä on Suomesta neljän hengen poliittinen delegaatio ja viidentenä Kuntaliiton viranhaltija. Kokous mahdollisti tutustumisen paitsi tietysti Suomen edustajiin (Lauraan Mikkelistä, Tiinaan Kuopiosta ja Juhanaan Kemijärveltä) myös mm Pohjoismaiden edustajiin Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

Viime vuonna kävimme myös historialliset aluevaalit ja 1. varasija ja uuden ryhmän järjestäytyminen ovat taanneet työntäyteisiä päiviä myös aluevaltuuston saralla. Näistä vaikuttamisen paikoista olen myös erittäin kiitollinen kaikille Kokoomusta äänestäneille. Aluevaltuustossa vaikuttamisessa korostuu joukkuepelaaminen mitä suuremmissa määrin.

Olen erityisen kiitollinen ja onnellinen minulle osoitetusta luottamuksesta puolueen sisällä. Puoluevaltuuston jäsenyydestä Keski-Suomen kokoomukselle ja puvan 1. varapj:n paikasta puoluevaltuustolle. Olen erittäin sitoutunut edistämään Kokoomuksen tavoitteita Suomen parhaaksi ja kehittämään tavoiteasentaa tuomalla pöytään maaseutukaupunkien ja yrittäjyyden ääntä.

Koen annetun luottamuksen myös velvoittavana: on näkökulmia, joihin haluan perehtyä entistä vahvemmin: erityisesti turvallisuuden ja sivistyksen teemat. Näissä etenen, kuten aiemminkin: kysymällä, kuuntelemalla ja lukemalla. Kysyn heiltä, jotka tuntevat asioiden tavoitteet ja todellisen laidan.

Tästä päästääkin kevään teemaan: eduskuntavaaleihin. Tulen tekemään vaalityötä selkeällä toiminnallisella kärjellä: asiallisella työotteella: kuuntelen, perehdyn ja vaikutan. Yhteistyöllä syntyy ratkaisuja Suomen ja Keski-Suomen parhaaksi.