Kategoria: Parasta Keuruulla

Emiliasta, Keski-Suomi, Parasta Keuruulla, Vaalit2021, Yhteiset asiat

Strategiselle johtamiselle uutta suuntaa

Keuruun johtaminen kaipaa laajaa uudistamista. Kaupungin strateginen johtaminen tarvitsee lakisääteisen kuntastrategian lisäksi myös laaja-alaisempaa ja dynaamisempaa poliittista valmistelua sekä kuntastrategiaan synkronoidut kehittämisohjelmat tai toimenpidesuunnitelmat, millä nimellä noita ohjelmapapereita haluaakaan kutsua. Eri hallintokunnilla on omia suunnitelmiaa, osa lakisääteisiä, osaa omaa perua. Esimerkiksi Lasten, nuorten ja perheiden Keuruu kehittämisohjelma ja perusturvan toimintaa ohjaavat 6 ohjelmaa. Nämä eri kehittämisohjelmat rullaavat omaa aikatauluaan ja osa on jo hyväksytty vuosiksi eteenpäin. Samaan aikaan merkittävin suunnitelma – kuntastrategia vetelee viimeisiään valtuustokauden lopussa, eikä uuden valmistelua ole aloitettu. 

Missä strategisen johtamisen puute näkyy?
Se näkyy nykivänä päätöksentekona ja päättämättömyytenä.

Missä strategisen johtamisen puute näkyy? Se näkyy nykivänä päätöksentekona ja päättämättömyytenä. Organisaatiouudistusta ei ole kuluvalla valtuustokaudella saatu maaliin, eikä talouden tasapainottamisohjelmaa. Tasapainottamisohjelman periaatteet ja prosessi on hyväksytty 29.6.2020, mutta kaupunginjohtamisessa ei ole kyetty prosessia läpiviemään. Valtuustoseminaari on vanhalle valtuustolle pidetty toukokuussa 2021 , mutta päätöksiä ei ole haluttu tehdä. Keuruu on väistämättömän edessä ja päätöksiä on kyettävä tekemään. Hankalat kysymykset ja vaikeat päätökset on jätetty edestä löydettäväksi. 

Tytäryhtiöiden johtamisessa ja ohjaamisessa olisi kyettävä hyvän hallintotavan mukaiseen johtamiseen, jossa yhtiöiden hallituksesta löytyy riittävä osaaminen toiminnan kehittämiseksi ja toimitusjohtajien tukemiseksi. Kokonaisuudessaan kaivataan myös selkeää omistamisen strategiaa, jossa avataan, missä yhtiöissä kunta on mukana ja mitä lisäarvoa omistajuudella tavoitellaan. Sopii myös kysyä riittääkö kuntavaaliehdokkuus pätevöittämään omistamisen lisäarvon kasvattamiseksi ja yhtiöiden kehittämiseksi? Mielestäni ei. Kuntayhtiöissä tarvitaan substanssiosaamista ja sitouneisuutta yhtiön asioiden perehtymiseen. Valtuutetun rooli on plussaa. Omistajan tehtävä on tukea yhtiöitään konserniohjeistuksilla ja avoimella vuoropuhelulla. 

Poliittinen johtaminen kaipaa myös selkeitä käytäntöjä ja keskustelua. Valtuustolle ja kaupunginhallitukselle on nimetty varapuheenjohtajia, jotka yhdessä puheenjohtajien kanssa muodostavat puheenjohtajiston, jonka tulisi tehdä poliittista valmistelua. Puheenjohtajisto on tainnut kokoontua valtuustokaudella 2 kertaa ensimmäisinä vuosina. Poliittinen valmistelu ei voi olla yhden tai kahden ryhmän tai henkilön käsissä. Tarvitaan kulttuurinmuutos, jossa osallistaminen nousee uuteen arvoon. Osallistaminen palvelee kaikkia puolueita, sillä demokratia tarvitsee myös tulevaisuudessa motivoituneita valtuutettuja. 

Maakunnallisesta edunvalvonnasta todettakoon, että Keuruun edunvalvonta ja tavoitteet tulee määrittää myös maakunnalliselle tasolle yhteistyöelimiin. Nyt näin ei ole ja olemme vaikuttamisessa liian usein jälkijunassa ja maksajan roolissa. 

Keuruu saa uuden kaupunginjohtajan elokuussa. Uutta johtajaa odottaa melkoinen savotta, mutta onneksi meillä tehtävään tulossa tuoreet jalat ja nopea pää.

Keuruun potentiaali tarvitsee enemmän tahtoa ja taitoa systemaattiseen kehittämiseen ja tarkkuutta strategiseen johtamiseen.

(Tämä on mielipidekirjoitus, joka on lähetetty Suur-Keuruuseen 2.6.2021)

Jälkikirjoitus

Kuvamuisto 2019 vuodelta, jolloin olin Suomen nuorkauppakamareiden strategiaryhmässä senior advisor -roolissa. Tuon vuoden aikana tuli pureksittua ja kehitettyä omaakin strategista ajattelua aika lailla. Lähtökohdaksi otettiin, miltä maailma näyttää parinkymmen vuoden kuluttua – kerrattiin tulevaisuuden suuntaa, megatrendejä ja hyödynnettiin mm laajalti Sitran tulevaisuustyötä. Strategian luomisessa onkin musta keskeistä ottaa fokus riittävän kauaksi, tällöin löytyy myös usein helpommin se yhteinen suunta ja tulevaisuuskuva, jolle sitä tiekarttaa aletaan rakentamaan. Keuruullakin pitää uskaltaa laittaa rohkeasti tulevaisuuslasit päähän! Strategiset kehittämisohjelmat ovat operatiivisen kehittämisen työkaluja, jolla tavoitellaan sitä yhteistä visiota ja tehdään hallittua muutosta.

Eurooppa, Keski-Suomi, Kestävä kehitys, Parasta Keuruulla, Vaalit2021, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

SK 28.5.21 Vihreän siirtymän todelisuutta

Kirjoitin Suur-Keuruuseenkin tästä vihreästä siirtymästä. Juttu löytyy täältä.

Tässä vielä tekstinä:

Vihreän siirtymän todellisuutta

EU sääntely edellyttää Suomelta aktiivisia toimia CO₂-päästöjen vähentämiseksi. Suomi on asettanut tavoitteeksi puolittaa päästönsä 2030 mennessä (vuoden 2005 tasosta). Tämä tarkoittaa 12,7 megatonnin vähennystä, josta fossiilittoman liikenteen tiekartan osuus on n. 12% (1,55Mt). Tästä autokannan uudistaminen on n. 10% (0,16 Mt), josta raskaan liikenteen osuus on noin neljännes. Samaan autokannan uudistamiseen tähtää myös mm. verotuksella ohjaaminen. Julkisen tuen kotiuttaminen mm. elpymispaketin tulovirroista ja vihreästä siirtymästä on keskeistä, sillä voidaan vauhdittaa kehityskulkua ja alueellista innovaatiotoimintaa. Edunvalvonta on edelleen tärkeässä roolissa. 

Lielahden Autokeskus Oy ja yrittäjä Mikko Leppälahti ovat erinomainen esimerkki innovatiivisuudesta ja etunojasta muuttuvan toimintaympäristön hyödyntämiseen. Autojen ”ropaamisesta” yrittäjällä ja yrityksellä on kokemusta 40 vuoden ajalta ja edelleen ollaan kehityksen aallonharjalla. Yritys ja yrittäjä ovat tarkkaan arvioineet oman osaamisensa vahvuudet, markkinan, etsineet kumppanit, hyödyntäneet asiantuntijoita ja ovat ottamassa ison loikan ja uutta riskiä siirtyessään uudelle liiketoiminta-alueelle. Konversiotehdas tulee onnistuessaan murtamaan toimialansa kehityskulkuja ja tuo sähkökuorma-autot saavutettavaan, kilpailukykyiseen, hintaan jakeluauto-segmenttiin. Skenaariot autokannan kehityksestä  Suomessa vaihtelevat muutamista tuhansista aina 12 000 autoon vuoteen 2030 mennessä.

Yrityksellä on selkeä visio omasta liiketoiminnastaan, kohderyhmästään, yritys tunnistaa toiminnan käynnistämisen haasteet ja tulevaisuuden potentiaalin. Kyse ei ole vain muutaman kuorma-auton konvertoimisesta, vaan kokonaisen ekosysteemin käynnistämisestä. Tuotanto on aloitettava osaajien luomisesta. Verkostot, teknologiat ja materiaalit löytyvät, mutta tekijät puuttuvat. Toivon Mikko Leppälahdelle kumppaneineen menestystä rekrytointiin ja myötätuulta hankkeeseen! 

Tulevien kuntapäättäjien toivon nyt viimeistään havahtuvan siihen liiketoimintapotentiaaliin jota vastuullinen, kestävä liiketoiminta paikkakunnallekin tuottaa! Vihreä siirtymä kannattaa elää todeksi etukenossa! Itse olen ainakin asiasta erittäin innoissani, tältäköhän 80-luvun Keuruulta tuntui, kun lasertekniikkaan päätettiin panostaa?

Emilia Koikkalainen
kuntavaaliehdokas, KOK
Keurusseudun Yrittäjien pj
Suomen Yrittäjien Energia- ja ympäristövaliokunnan pj

Kestävä kehitys, Parasta Keuruulla, Suomi, Vaalit2021, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Lielahden Autokeskus Oy – vihreän siirtymän pioneeri Keurusseudulla!

Ai että tänään oli makoisa päivä! Sain Keurusseudun Yrittäjien puheenjohtaja kutsun Lielahden Autokeskuksen sähkökuorma-autojen konversiotehtaan tiedotustilaisuuteen. Pääsin tutustumaan yrittäjä Mikko Leppälahteen, joka on melkoinen pioneeri ja työmyyrä. Ja mikä elämasenne. Ollapa itsekin seitsemänkymppisenä yhtä eteenpäin katsova riskinottaja! Takana on 40 vuotta autojen ”ropaamista” ja mm. kaasukuorma-autojen maahantuontia. Ja maailmalla kulkiessaan Mikko oli havainnoinut, että suurkaupunkien jakeluautot eivät täytä tiukkenevia normeja. Hän ryhtyi asiaa tutkimaan ja selvittämään. Muutaman yhteydenoton ja olemassa olevan verkoston kautta syntyi laajempi osaamisverkosto ja sähkökuorma-autojen konversiotehtaan ideointi lähti käyntiin.

Voit lukea asiasta vaikkapa: https://koneporssi.com/kuljetuskalusto/sahkokuorma-autojen-konversiotehdas-keuruulle/

Nyt ollaan tässä päivässä. Lielahden Autokeskus starttaa yhteistyössä Ely-keskuksen, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Gradian kanssa rekrytoinnin, jossa etsitään 10 uutta osaajaa yrityksen tarpeisiin. Kun luo uutta, on luotava uutta alusta lähtien. Osaajia ei löydy, vaan ne on tehtävä. Koulutustarve kuvastaa hyvin kokonaiskuvaa. Tässä on syntymässä uusi ekosysteemi. Systeemi myös disruptoi olevassa olevaa markkinaa, kustannusoptimointi käyttökulujen suhteen edellyttää myös uudenlaisia toimintamalleja kuorma-autojen ostajille. Oli kiinnostavaa kuulla TAMK:n projektipäällikön Jukka Pellisen kokemuksia kuorma-autojen kehitystyöstä ja käyttökokemuksia Italiasta.

Suurin syvyys tässä hankkeessa tulee tästä ekosysteeminen alkupamauksesta. Se, että yrittäjä Leppälahti saa tehtaan käynnistymään ja ensimmäisen rekryporukan sisään ja ensimmäisen auton hihnalle on jäävuoren huippu. Ympärille syntyy eittämättä ekosysteemi, sillä ammattiliikenteen sähköistyminen on monen asian yhteistulos:

  • Kuorma-autojen RAKENTAMINEN
  • OhjelmistoTEKNOLOGIA
  • HUOLTO
  • Edellä mainittujen toimintojen kouluttaminen ja kehitys OSAAMISKESKUKSESSA
  • LATAUSINFRA (e-terminaalit)
  • Elinkaarenhallinta ja kiertotalous (millä tavoin purettavat hyödynnetään ja elinkaaren päätöksessä olevat auton materiaalit uudelleen hyödynnetään)

Näiden lisäksi on vielä muutakin liiketoimintapotentiaalia, kuten palvelut kuorma-auton valintaan. Millaisen auton kuljetusliike tarvitsee, miten kuljettajat koulutetaan optimoidaan energiankäyttöä? Nykyteknologioilla autojen seuraaminen on helppoja. Reittejä määrittämällä päästään pohtimaan, millaiset ratkaisut yhtiölle olisivat parhaita.

Puuh. Olen aika innoissani tästä! Tässä on helppo nähdä saavutettavissa oleva markkina! Yrityksellä ja yrittäjällä on paketti kasassa: pää pilvissä, mutta jalat tukevasti maassa.

Palaan asiaan vielä päästövähennysten kautta, jotka tulevat vauhdittamaan kysyntää. Mutta ai että. Tämä on sitä kestävän, vastuullisen liiketoiminnan potentiaalia, mistä olen niin useassa yhteydessä pauhannut. Ja vielä Keuruulla. Ai että.

Emiliasta, Parasta Keuruulla, Vaalit2021, Yhteiset asiat

Kuka olen?

On varmasti ihan hyvä päivittää välillä, että kuka sitä oikeastaan onkaan. Vaalityö testaa ja prässää kyllä persoonaa aina. Se pakottaa pysähtymään ja sanoittamaan minuutta. Identiteettiä, eniten tietysti kuntapäättäjänä, mutta tuleehan tässä aina samalla hieman pohdittua, että millä tavoin minuus on muutaman vuoden aikana kehittynyt. Muutenkin kuin lukemien osalta (ennen vaalipäivää täyttyy 41 vuotta). Miten tiivistän sanottavani, osaamiseni tai näkemykseni.

Tässä on nyt tämän ajan hetken kuvaus siitä, kuka olen. Toivon ehtiväni vielä nostamaan monta asiaa esiin, vaikka tällä hetkellä aikapaine on kohtalaisen puristava. Toivoisin kyllä tapaavani ihmisiä kampanjoinnin aikana ihan ”kasvokkain” (eli maskien suojista) turuilla ja toreilla.

Mutta siihen esittelyyn. Tässähän tämä.

Keuruun tulevaisuuden tekijä

Olen maailmankansalainen ja paljasjalkainen keuruulainen. Haluan tehdä maailman parhaasta kotipaikastamme vieläkin paremman. Olen kaupunginhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa, koska vaikuttaminen ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Harrastukseni Keuruun Kokoomuksen, Keurusseudun Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien energia- ja ympäristövaliokunnan puheenjohtajina tyydyttävät kaipuutani maailman pelastamiseen. Uskon, että yrittäjyyden kautta voimme parhaiten edistää tasa-arvoista yhteiskuntaa, jolla on varaa arvokkaaseen hyvinvointiin.

Uskallan, tartun toimeen ja keskustelen. Päättäjänä perehdyn asioihin. Suhtaudun intohimoisesti kysymyksiin kilpailuneutraliteetista, tasa-arvosta ja elinkeinovapauden rajoittamisesta. Luotan säänneltyyn markkinatalouteen. Olen arvoiltani hyvin liberaali.  Suhtaudun vastuullisuuden teemoihin erittäin intohimoisesti. Olen kehittämisessä toiminnan nainen ja minulla on strategista näkemystä. 

Nautin suunnattomasti elämisestä Keuruulla, vaikka teininä pitikin karistaa pikkukylän pölyt jaloista. Maailma opetti ja kotiseuturakkaus voitti kaikki esteet. Tasapainoinen kuntatalous on tärkeä tavoite. Samaan aikaan meidän on kuitenkin myös uskallettava investoida tulevaisuuteen, lumovoimaan. Lumovoiman avulla myös yrityksemme voivat investoida Keuruuseen, olemme houkutteleva paikkakunta työskennellä ja elää sujuvaa arkea.

Minulla on tunnetusti mielipide kaikkeen – mutta päätöksenteko pitää perustaa faktoille ja yhteiselle tulevaisuuskuvalle. Piirrä 78, jos haluat päättäjän, joka perehtyy asioihin, niihinkin, jotka sinua eivät kiinnosta. Keuruu on perheeni ja monien mahdollisuuksien koti, joka ansaitsee kukoistuksen tulevaisuudessakin!

Emiliasta, Keski-Suomi, Parasta Keuruulla, Suomi, Vaalit2019

Video: Särmä valinta.

Viikonloppuna moni halusi tietää miksi lähdin ehdolle, miksi politiikka minua kiinnostaa ja miksi Keski-Suomi on minulle tärkeä. Autoillessa tuli pohdittua asiaa ja tässä tulos:

Maaliskuun viimeisen viikonlopun ajelua vaalikentillä.

Videoleikkauspöydältä, Aleksi Graf, kommentteja:

Materiaalia oli noin tunnin verran, joten ymmärrettävän ja tiiviin kokonaisuuden tekeminen oli mukava pähkinä purtavaksi. Täysi taiteellinen vapaus antoi mahdollisuuden kuvastaa Emman joskus poukkoilevaa ajatuksen juoksua ja monipuolista kiinnostusta maakuntamme asioihin.

Raakavideolla pohdittiin todella kipeitäkin asioita, jotka ovat muovanneet Emmasta nyt näkyvän ja rohkean ehdokkaan. Kiiltokuvia on netti pullollaan. Emma näyttäytyy videolla omana itsenään: rohkea pohdiskelija, sanavalmis ja hakeutuu aina kehittäviin keskusteluihin – myös itsensä kanssa.

Olisin halunnut tuoda vielä enemmän Emman palavaa intohimoa politiikkaan, mutta se voisi tuntua ensikosketuksella omituiselta… joten myöhemmillä videoilla homma syvenee ja avautuu uudella tavalla. Emma on minun valinta. Hän haluaa tehdä töitä Suomelle ja Euroopan yhteistyölle. Trumpiin hän ei luota, joten jenkit eivät valitettavasti pääse osallisiksi Emman erinomaisesta tietotaidosta.

Parasta Keuruulla, Yhteiset asiat

Valtuustoaloite 11.3.2019:

Keuruun kaupungin markkinointikokonaisuuksien toiminnallinen ja vastuunjaollinen selkeyttäminen

Keuruun kaupunkikonsernin tehtävänkuvia ja toimintoja tulee selkeyttää. Strategian mukaisesti tavoitteena on kaupunkikonsernin selkeät vastuualueet ja toiminnot, joissa ei ole toiminnallisia päällekkäisyyksiä. Aloitteella tavoitellaan Keuruun kaupungin markkinointikokonaisuuksien toiminnallista ja vastuunjaollista selkeyttämistä. Kaupungin sisällä kaupunkimarkinoinnin kokonaisuus ei kuulu selkeästi kenenkään vastuulle, vaan suoritettavia toimenpiteitä käydään läpi markkinoinnin työryhmässä, johon kuuluvat mm. kaupunginjohtaja, Keulinkin toimitusjohtaja, kaavoitusjohtaja ja vapaa-aikasihteeri. Työryhmän tuntihinta on melkoisen korkea.

Matkailumarkkinointi on matkailusihteerin toimenkuvassa ja vapaa-aikalautakunnan alaisuudessa.

Tehtävien selkeyttämiseksi ja monipuolisen toiminnallisen tuen varmistamiseksi matkailusihteerin tehtävään Keuruun matkailupalvelujen sijoittumista kaupunkikonsernissa tulisi uudelleenarvioida.Toimintojen siirtäminen osaksi kehittämisyhtiö Keulink OY:n toimintaa tulee selvittää. Yhtiössä vastataan muidenkin elinkeinopalvelujen kehittämistuesta ja hanketoiminnasta ja tälläkin hetkellä menossa on matkailuun keskeisesti liittyvä kehittämishanke.

Keulinkin tehtäviin kuuluu osakassopimuksen mukaisesti operatiivinen elinkeinoelämän kehittämistyö. Tämä on pitänyt aina sisällään myös sijoittumismarkkinointia, joka on osa kaupunkimarkkinointia. Keulink toimii myös mm Keulink Kiinteistöt Oy:n tilojen markkinoijana. Kaupunkimarkkinoinnin palvelujentuottamisen keskittämisen Keulinkille voi nähdä oleva elinvoiman kehittämisen näkökulmasta luonteva jatkumo Keulinkin nykyisille kehittämistehtäville.

Mänttä-Vilppulassa toiminnot onkin järjestetty kehittämisyhtiöön:
“MW-Kehitys tuottaa Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan matkailu- ja markkinointipalvelut. MW-Kehitys osallistuu kaupunkikehittämisen hankkeisiin, jotka koskevat kaupunkikuvan ja viihtyvyyden parantamista. Kehittämisen keskiössä ovat parhaillaan kaupunkiopastus, kulttuurireitit ja keskustapalveluiden kehittäminen. MW-Kehitys koordinoi myös Mänttä-Vilppulan matkailu- ja palveluyritysten yhteistyötä ja liiketoiminnan kehittämistä.”

Vastaava järjestely tulisi selvittää myös Keuruulla.

Keuruulla 11.3.2019

Emilia Koikkalainen
Kaupunginvaltuutettu

Aloite on kirjattu tiedoksi:

Valtuustoaloitteet
82/00.01.02/2019, 80/02.02.02/2019
VALT 11.03.2019 § 6
Valtuuston kokouksessa 11.3.2019 jätettiin seuraavat aloitteet:
….
2) Emilia Koikkalaisen ja usean muun valtuutetun allekirjoittamassa aloitteessa toivotaan Keuruun kaupungin markkinoint kokonaisuuksien toiminnallista ja vastuunjaollista selkeyttämistä. Markkinoinnin kokonaisuus ei kuulu selkeästi kenenkään vastuulle. Matkailu- ja markkinointipalvelujen sijoittamista osaksi Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n toimintaa tulee selvittää.
Päätös: Aloitteet merkittiin tiedoksi.



Emiliasta, Parasta Keuruulla, Yhteiset asiat

Avoimen yhteiskunnan ihanne

Kokoomus tekee parhaillaan aatteellista ohjelmatyötä. Kuntapäättäjänä haluan korostaa puolueettoman median sekä avoimen ja osallistavan päätöksenteon merkitystä. Olen useisssa yhteyksissä nostanut esiin tunnustettua ja tunnistettua megatrendiä – demokratian murrosta.
Keuruullakin asia kirjattiin kaupunkistrategiaan. Ainakin taustoihin. Nähtäväksi jää, löytyykö kiinnostusta luoda uusia toimintamalleja, joilla osallistamista saadaan oikeasti lisättyä. Itse olen asiaa parhaani mukaan pitänyt esillä luottamushenkilönä. Keuruun kokoomusnaisethan myös käynnisti ”Pullaa ja pulinaa – koko Keuruun keskustelutilaisuudet”, jolla toivomme saavamme uudenlaista areenaa kaikkia meitä kuntalaisia koskeviin asioihin.

Tässä vielä aateohjelman luonnoksesta ote, joka minun on helppo allekirjoittaa:

Kokoomus puolustaa Suomea avoimena yhteiskuntana. Avointa yhteiskuntaa ei ole ilman vapaata tiedonvälitystä.

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea maana, jossa toteutuvat jokaisen mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Paikallinen ja alueellinen demokratia sekä elävä kansalaisyhteiskunta muodostavat kansanvallan lujan kivijalan.

Parasta Keuruulla, Sekametelisoppa, Yhteiset asiat

Paljon melua tyhjästä – etenkin Keupasta ja jäähallista

Julkinen keskustelu joulukuussa Keuruun jäähallista kävi paikoitellen melko lämminhenkisenä paikallislehden palstoilla.
Asetelma oli klassinen: yksi sanoo yhtä, toinen toista ja viitataan kolmannen osapuolen ehdottomiin vaatimuksiin, kuitenkaan asiaa tarkastamatta.
Päätöksenteon lähtökohtana on faktan tarkistus, johon kuuluu myös tahtotilan selvittäminen.

Valtuustossa 18.12. talousarvion käsittelyn yhteydessä asia nousi myös esiin ja kaupunginhallitus sai toimeksiannon.
Valtuusto – Pöytäkirja 18.12.2017/Pykälä 74
”Keuruun jäähalliasiasta tehdään selvitys, jossa kaupungin johto kuulee kaikkia asianosaisia. Kuulemisen perusteella laaditaan suunnitelma ja neuvotellaan Mestiksen kanssa, miten jäähalliolosuhteet saadaan vastaamaan yhteisiä vaatimuksia ja tukemaan tulevaisuudessa myös muita hallin käyttäjiä kuten koululaisia. Aikataulusta sekä rahoitus- ja toteutustavasta valtuusto
tekee päätöksen 31.3.2018 mennessä.”

Asiasta voidaan nyt saatujen tietojen valossa todeta yksiselitteisesti, että jos kaupunginjohto olisi ottanut ensi töikseen tilanteesta tiedon saatuaan, ennen valtuustoa, huhumyllyn härkää sarvista ja soittanut Mestikseen ja aloittanut neuvottelun ja selvitykset, niin koko julkinen mylläys medioissa radiohaastatteluineen ja kirjoitteluun olisi jäänyt välistä. Samalla olisi voitu itse vaikuttaa, miten asiasta uutisoidaan. Olisi voitu oma-aloitteisesti tuoda esiin suunniteltavat uudistukset positiivisessa valossa, samoin mm. PK-seutua korkeampi keskimääräinen katsojamäärä. Nyt saadaan keskittyä maineenhallintaan ja badwillin korjaamiseen, kun oma-aloitteisuus olisi tuottanut goodwilliä. Paljon saatiin melua tyhjästä, melua, joka ei edes edistä asian eteenpäin viemistä, paikkakunnan maineesta puhumattamaan.

Suur-Keuruu 12.1.2018: Jäähalli saneerataan  
Suunniteltava saneeraus on positiivinen asia, jolla toivottavasti saadaan igluun entistä enemmän katsojia ja tunnelma pidettyä katossa ja Keupa HT sarjataulukon kärjessä jatkossakin. Unohtamatta taitoluistelijoiden menestyksen eväitä tai junioreiden liikunnan ja oppimisen riemua!

Nähtäväksi jää, millainen julkinen keskustelu seuraavasta keskeneräisestä asiasta sikiää.

Parasta Keuruulla, Yhteiset asiat

Valtuusto 9.10. – puheenvuoro jätehuollon järjestämisestä

Tässä puheenvuoroni valtuustossa. Siinä toistuvat pitkälti samat argumentit kuin aiemmissani kirjoituksissa aiheesta. Muutama valtuustonkäsittelyssä tullut lisä löytyy:

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Ymmärrän operatiivisen tason näkemyksen palveluiden järjestämisen mutkattomuudesta kuntayhtiön ja yhteisen jätelautakunnan kanssa.

Olen huolestunut valtuuston asemasta strategisia päätöksiä valmistelevana toimielimenä. Nyt valtuustolle on tuotu merkittävä strateginen päätös, mutta valmisteluun ei valtuustolla ole ollut mahdollista ottaa kantaa.

Tiedonanto on myös ollut ristiriitaista. On annettu ymmärtää, että jäteyhtiön osakkuus olisi voinut tarkoittaa, että jäteviranomaisen palvelutehtävistä voidaan ylikunnalliseen jätelautakuntaan siirtää vain osa. Nyt loppuvaiheessa on kuitenkin käynyt perin selväksi, että kunnalliseen jäteyhtiön osakkuus edellyttää kaikkien viranomaistehtävien ylikunnalliseen jätelautakuntaan siirtämistä.

Kaksi vuotta on ollut aikaa, mutta kysyn – onko valmisteluissa:
– vertailu eri kuntayhtiöiden kustannuksisia ja vaikutuksista kuntalaisille
– esitetty rahoituslaskelmia todellisista kokonaiskustannuksista
– tehty riskiarviointi vaihtoehdoista
– käsitelty tulevan jätelain muutoksia
– tehty yritysvaikutusten arviointia
– tehty hankintalain mukaista markkinaselvitystä?

Kyse on siis mitä suuremmissa määrin kunnallisesta itsehallinnosta luopumisesta. Teknisesti ei päätetä kuljetuksista, mutta faktisesti päätetään, halutaanko jatkossakaan päättää kuljetuksista itse. Jätelautakunta päättää kuljetusmuodosta. Asiasta viestiminen muusta näkökulmasta on yksiselitteisesti harhaanjohtamista.

Strategisesta näkökulmasta kolme isoa otsikkoa on valmistelussa vailla arviointia:
1) Ilmastonmuutos
2) Kiertotalous
3) Kilpailuneutraliteetti
Järjestys oikeastaan kuvaa myös ilmiöiden suuruusluokkaa. Nämä kolme asiaa ovat kuitenkin vankasti kiinni toisissaan.

Ilmastomuutoksen pysäyttäminen on ihan jokaisen asia. Kunnat ovat suuria yksiköitä, joiden tekemillä valinnoilla on suurempi merkitys ja ne myös rajaavat yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä. Miten jäteyhtiöön meneminen hidastaa ilmastomuutosta, kun kuntayhtiöiden pääasiallinen ratkaisu jätehuoltoon ovat jätteenpolttolaitokset? Polttolaitokset siis tuottavat pääosakkailleen mm kaukolämpöä. Investoinnit ovat n. 2-3 vuotta vanhoja, joten yhtiöiden taloudellinen intressi vähentää poltettavaa jätettä on heikko, eri asiantuntijoiden näkökulmasta jopa olematon. Kukin päätelköön itse.

Kiertotalouden edistäminen puolestaan edellyttää, että markkinoille tuotetaan erilliskerättyä jätemateriaalia kiertotalouden raaka-aineeksi. Nyt niin ei ole, ja edellä mainituista syistä ilman rankkoja ohjaavia toimenpiteitä, niin ei myöskään tule tapahtumaan. Miksi vähentää omaa polttoainettaan? Kuka keksii paremman bisneksen – saat rahaa siitä, että vastaanotat itsellesi polttoainetta, jonka myyt voitolla eteenpäin. Kuntayhtiöt toimivat taloudellisesta – eivät humanitäärisistä lähtökohdista.

Kilpailuneutraliteetti on kolmas asia. Se tarkoittaa siis, että meillä Suomessa on lailla säädelty sellainen asia kuin elinkeinovapaus. Elinkeinovapauteen kuuluu olennaisena asia investoinnit ja niihin liittyvät riskit. Kuntasektori, kun ryhtyy tuottamaan palvelua, jossa on markkinatoimijoita, saa kilpailua vääristävää etua verotusoikeudestaan ja verovaroin rakennetusta infrasta. Ja useimmiten myös kunnan tehtäviin kuuluvasta valmiista asiakasvirrasta.

Esimerkiksi jätemarkkinoilla tämä tarkoittaa, että kaikki julkiset investoinnit tehdään kuntalaisilta kerätyillä jätetaksoilla (jätelaskun perus- tai ekomaksut). Tehdyt investoinnit kuntayhtiöissä ovat siis täysin riskivapaita, koska jos vaikka lainataso nousisikin tai lämpöenergiamarkkinoilla tapahtuisi muutoksia, jolloin tulopuoli ei toteudu suunnitellusti – niin aina voi nostaa jätetaksaa. Kuntayhtiöt perusmaksuineen on ollut kehityssuunta Suomessa. Kun Kuntaliitto ja kunnalliset jäteyhtiöt esittelevät Suomen karttaa, jossa yli 290 kuntaa kuuluu jonkinlaiseen jäteyhtiöorganisaatioon – se tulee samalla esitelleeksi karttaa, joka pitkälti kuvaa markkinahäiriöitä Suomen jätemarkkinassa. Oikeastaan ainoastaan todella harvaan asutuilla seuduilla olisi puutetta markkinatoimijoista, jolloin kunta ei toiminnallaan aiheuta markkinahäiriötä.

Kyse on siis n. 1,5 miljardin liiketoiminnasta, joten on sinisilmäistä väittää, etteikö kuntayhtiöille ole taustalla taloudelliset pyrkimykset niiden haaliessa osakkaita ja vapaita pelureita markkinasta pois.

Jätemarkkinan vääristymän nurja puoli on jätteenpoltto. Tehdyt investoinnit on katettava. Kilpailuviranomainen on puuttumassa myös tähän tunnistettuun problematiikkaan. Kuntayhtiöt eivät halua lisätä erilliskeräystä, koska jälleen kerran, miksi vähentää omaa polttoainetta. Polttolaitoksissa on hieman eroja tarpeessa muoviin sekajätteessä, riippuen siitä, millainen polttotekniikka niillä on käytössä. Riikinvoiman (Sammakkokangas) leijukattila on vikaherkempi teknologia, jolloin sekajätteessä on oltava puhtaasti palavaa materiaalia paljon mukana. Riikinvoima ei myöskään pysty käsittelemään kaikkea SOTE-jätettä. Öljypohjaisten muovien erilliskeräys ei olisi heille järkevää. Westenergyn (Millespakka) ja Tammervoiman (Mustankorkea sopimuskumppani) kattilat ovat arinakattiloita, jotka pystyvät polttamaan “huonompaakin” sekajätettä.

Mutta vielä takaisin kilpailuviranomaiseen. Uuden jätelain valmistelussa ja taustatyössä on otettu laajasti kantaa ja tehty selvityksiä kilpailuneutraliteetin problematiikassa. Siihen liittyvät jätelain hankintojen rajat sidosyksikkö-yhteydessä,sidosyksikkökohtelu, toissijaisen vastuun jätteen määrittely sekä infran avaamisen tavoite. Näistä seikoista johtuen uusi jätelaki tullee merkittäväĺlä tavalla määrittämään toimintaympäristöä.

Kiertotalouden edistäminen edellyttää erilliskerättyjen jätemateriaalivirtojen saamista vapaille markkinoille hyödynnettäväksi. Kilpailuviranomaisen asiantuntijan kanssa keskustellessani kävi ilmi, että virastossa oltaisiin erittäin kiinnostuneita ottamaan kaltaisiamme kuntia (jotka eivät ole mukana kuntayhtiössä) mukaan kehitystyöhön markkinapaikka-konseptiin, jossa pyritään saamaan jätevirrat markkinoille. Tämän kaltaiset erottavuustekijät voisivat nimenomaan nostaa Keuruun profiilia ja toimia kilpailuvaltteina – jos vain uskallamme tehdä erilaisen päätöksen kuin 290 muuta kuntaa.

Tai jos tehdäänkin päätös liittyä kuntayhtiöön, niin kyllähän meidän on tiedettävä, mistä luovumme ja perusteltava kuntalaisille, että miksi. On tehtävä strateginen valinta, jonka taustalla on laaja arviointi valinnan seurauksista.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan kirjoitusta lainaten:
Jos palvelut omalta paikkakunnalta häviävät, niin yksityiset kuin julkisetkin, syy on ainakin osaksi tehdyistä valinnoista. Ja silloin on turha enää valittaa.

Päätöksesi tuli siis oikeiston yhteinen vastesitys kaupunginhallituksen esitykseen:

Vuonna 2018 Keuruu järjestää kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon edelleen itsenäisesti ja jätehuollon viranomaisena jatkaa tekninen lautakunta.

Muuta kuin yhtiömuotoista kuntien välistä yhteistoimintaa voidaan järjestää. Keuruu ei hanki osakkuuksia kunnallisista jäteyhtiöistä vuosille 2017 tai 2018.

Valtuusto edellyttää, että vuoden 2018 aikana selvitetään pitkän tähtäimen vaihtoehtoja. Selvitysten tulee olla kattavia ja monipuolisia. Valtuusto käsittelee asiaa tarpeen mukaan erillisissä seminaareissa.