Luottamus viranomaistoimintaan syntyy vastuullisuudesta – ei epäselvyyksien sivuuttamisesta

Luottamus syntyy siitä, että asiat selvitetään

Keuruun rakennuslautakunta päätti 28.10.2026 yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle selvitettäväksi kaupunginhallituksen edustajan julkisuudessa esittämät rakennusvalvonnan toimintaa koskevat väitteet.

Päätös on tärkeä rakennusvalvonnan työrauhan, viranomaistoiminnan luotettavuuden ja vastuullisen kunnallisen päätöksenteon kannalta.

Lautakunta ei ottanut kantaa väitteiden paikkansapitävyyteen tai kenenkään menettelyn moitittavuuteen. Se katsoi yksimielisesti, että asia on syytä selvittää.

Viranomaisia saa arvostella – mutta huolellisuutta voidaan odottaa

Sananvapauteen kuuluu oikeus arvostella viranomaisia ja nostaa esiin epäkohtia. Samalla luottamushenkilöiltä on kohtuullista odottaa huolellisuutta julkisten tosiasiaväitteiden esittämisessä.

Erityisesti johtavassa luottamustehtävässä toimivan henkilön sanoilla on painoarvoa. Ne vaikuttavat siihen, miten kuntalaiset suhtautuvat kaupungin toimintaan ja sen viranomaisiin.

Disinformaatio murentaa luottamusta instituutioihin. Siksi paikallistasollakin on olennaista, että ristiriitaiset väitteet selvitetään puolueettomasti. Johtopäätösten tekeminen kuuluu toimivaltaiselle taholle, joka tässä tapauksessa on kaupunginhallitus.

Sekä kuntalaisten että viranhaltijoiden on voitava luottaa luottamushenkilöiden vastuulliseen toimintaan.

Viranomaisille kuuluu työrauha

Rakennusvalvonnan henkilöstöllä on oltava työrauha hoitaa tehtävänsä lainsäädännön mukaisesti ja ammattitaitoonsa nojaten. Julkisuudessa esitetyt ristiriitaiset väitteet on tärkeää selvittää, jotta luottamus viranomaistoimintaan ei tarpeettomasti horju.

Rakennusvalvonta on kirjallisessa selvityksessään kiistänyt useita julkisuudessa esitettyjä väitteitä. Selvitys antaa perusteen asian jatkokäsittelylle.

Myös mahdolliset vaikutukset henkilöstön työskentelyedellytyksiin on syytä arvioida. Viranomaistoiminnan arvostelu ei sellaisenaan ole epäasiallista kohtelua, mutta kaupungin on työnantajana tarvittaessa selvitettävä henkilöstön esiin tuomat huolet. Kaupunginhallituksella on velvollisuus puuttua luottamushenkilöiden epäasialliseen, kaupungin henkilöstöön kohdistuvaan toimintaan ja siksi asia on ollut perusteltua saattaa kaupunginhallituksen arvioitavaksi.

Sananvapaus ei ole vapautta vastuusta

Julkisten väitteiden selvittämistä on keskustelussa kuvattu sananvapauden rajoittamiseksi.

Tulkinta on erikoinen. Kenenkään oikeutta arvostella viranomaisia ei ole pyritty estämään. Kyse on julkisten tosiasiaväitteiden asianmukaisesta selvittämisestä.

Sananvapaus antaa oikeuden arvostella, mutta ei vapauta kaikesta vastuusta omista sanomisista.

Yksimielinen päätös ei ole tuomio

Rakennuslautakunnan yksimielinen päätös koskee selvittämisen tarpeellisuutta, ei yksittäisen luottamushenkilön syyllisyyttä tai menettelyn moitittavuutta.

Rakennusvalvonnan kirjallinen selvitys ei myöskään korvaa asianomaisen mahdollista kuulemista. Kaupunginhallituksen tehtävänä on nyt arvioida asia toimivaltansa puitteissa ja huolehtia tarvittavista jatkotoimista. Selvitys on toiminut perusteena asian käsittelyyn saattamiseksi.

Luottamusta rakennetaan avoimuudella

Kaupungin maineen kannalta ratkaisevaa ei ole vain se, millaisia väitteitä sen toiminnasta esitetään, vaan myös se, miten ristiriitaisiin tietoihin reagoidaan.

Kaupungin mainetta ei suojella jättämällä vaikeita asioita käsittelemättä. Luottamusta rakennetaan selvittämällä ne oikeudenmukaisesti.

Toivon, että asian jatkokäsittelyssä keskitytään tosiasioihin, kaikkien osapuolten oikeusturvaan ja rakennusvalvonnan työrauhan turvaamiseen.

Tavoitteena on vahvistaa luottamusta ja päästä jatkamaan kaupungin yhteisten asioiden hoitamista.

”Pitikö tästä tehdä julkista?”

Miksi saatoin asian rakennuslautakunnan käsittelyyn?

Rakennuslautakunnan 28.10.2026 tekemän yksimielisen päätöksen jälkeen haluan avata, miksi otin asian lautakunnan esityslistalle ja miten asia eteni.

Olen saanut toimintaani koskevaa arvostelua, joten pidän tärkeänä kertoa tapahtumien kulusta ja oman toimintani perusteista.

Rakennusvalvonta toi huolensa tietooni

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, joka toimii myös kaupunginhallituksen rakennuslautakuntaan nimeämänä edustajana, julkaisi 16.10.2026 sosiaalisessa mediassa rakennusvalvonnan toimintaa koskevia väitteitä.

Sain samana päivänä rakennusvalvonnalta tiedon julkaisuista ja niihin liittyvästä huolesta. Pyysin asiasta kirjallisen selvityksen, jotta väitteitä voitaisiin käsitellä tosiasioiden pohjalta.

Rakennusvalvonta toimitti 19.10. selvityksen, jossa se kiisti useita väitteitä ja täsmensi vireillä olevan lupamenettelyn sisältöä. Selvitys toimitettiin myös kaupungin johdolle.

Pyrin ensin ottamaan asian esille kaupunginhallituksessa

Asiaa ei käsitelty 19.10. olleessa kaupunginhallituksen kokouksessa sisällöllisesti. Tämän jälkeenkään ei tullut mitään indikaatiota, että esittämääni vakavaa huolta oltaisiin käsittelemässä. En kaupunginhallituksen kokouksessa tiennyt, että rakennusvalvonnan selvitys oli jo toimitettu kaupunginhallituksen puheenjohtajalle.

Selvitin asianmukaisen menettelytavan

Kun asia ei edennyt kaupunginhallituksen kokouksessa, selvitin asian käsittelymahdollisuuksia lautakunnassa.

Päätöksen esityslistalle ottamisesta tein itsenäisesti puntaroituani tilannetta ja käytyäni mm läpi luottamushenkilötyöhön liittyviä ohjeistuksia ja säädöksiä. Sain viranhaltijalta hallinnollista menettelyä koskevia ohjeita, jotta asian käsittely menisi hallinnollisesti oikein. Vastuu asian esille nostamisesta on ollut yksin minulla puheenjohtajana.

Valmistelin asian selvitys- ja arviointipyynnöksi lautakunnan toimivallan mukaisesti.

Miksi asia kuului rakennuslautakunnan arvioitavaksi?

Asia liittyi suoraan lautakunnan toimialaan kuuluvaan rakennusvalvontaan, sen henkilöstön työskentelyedellytyksiin ja kaupunginhallituksen lautakuntaan nimeämän edustajan asemaan. Koska kyseessä on luottamushenkilöorganisaatiota koskeva asia, eivät asiaa voi ratkaista tai valmistella muut kuin luottamushenkilöt.

Rakennuslautakunnan tehtävänä ei ollut ratkaista väitteiden paikkansapitävyyttä tai kaupunginhallituksen edustajan asemaa. Se arvioi vain, onko asia perusteltua saattaa kaupunginhallituksen selvitettäväksi.

Rakennuslautakunta päätti 28.10. yksimielisesti esittää asian kaupunginhallituksen selvitettäväksi.

Entä sananvapaus ja väitetty mainehaitta?

Olen saanut arvostelua sekä sananvapauden rajoittamisesta että kaupungille mahdollisesti aiheutuneesta mainehaitasta.

En ole vaatinut kenenkään vaientamista. Minun on vaikea nähdä, miten julkisten tosiasiaväitteiden selvittämistä koskeva pyyntö voisi sellaisenaan rajoittaa kenenkään sananvapautta. Luottamushenkilöillä on kuitenkin lakisääteinen vastuu toimintansa arvokkuudesta, kaupungin edusta ja virkavastuu toiminnassaan.

Myös mainehaittaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Julkiset väitteet esitettiin jo ennen asian ottamista lautakunnan käsittelyyn. Kaupungin luottamusta voi heikentää myös se, jos perusteltuja epäselvyyksiä ei selvitetä.

Asian selvittäminen ei ole hyökkäys ketään vastaan, vaan osa vastuullista hallintoa.

Puheenjohtajana katsoin velvollisuudekseni toimia

Kun rakennusvalvonta toi huolensa tietooni, en pitänyt perusteltuna jättää asiaa sikseen.

Pyrin ensin ottamaan asian esille kaupunginhallituksessa, selvitin sen jälkeen asianmukaisen menettelytavan ja saatoin asian lautakunnan arvioitavaksi.

Lautakunta teki asiasta yksimielisen päätöksen.

Tavoitteeni ei ole ollut henkilöiden välinen vastakkainasettelu, vaan rakennusvalvonnan työrauhan, viranomaistoiminnan luotettavuuden ja vastuullisen päätöksenteon turvaaminen. Vastuullista päätöksentekoa sekä hyvää hallintoa olen puolustanut aiemminkin, samoin kuin edellyttänyt luottamushenkilöiden vastuunkantoa. Näin tulen toimimaan jatkossakin.

Mitä vaan saa sanoa, mutta sanomisistaan on myös kannettava vastuu.

Nyt on kaupunginhallituksen vuoro selvittää asia ja arvioida mahdolliset jatkotoimet.

Amerikanmeininkiä – SAVE Act

Juuri, kun luulin, ettei amerikanmeininki voi enää hullummaksi mennä, törmäsin SAVE Actiin, joka on republikaanien lakialoite äänestäjien rekisteröintikäytäntöjen tiukentamisesta.

Aloitteella pyritään estämään maahanmuuttajien rekisteröityminen äänestäjiksi. Se edellyttää, että osavaltiot hyväksyvät ja käsittelevät äänestäjärekisteröintihakemuksia vain, jos hakija toimittaa todisteen kansalaisuudestaan, kuten syntymätodistuksen tai passin. (Lähde: congress.gov)

Mikä tästä tekee hullun? No esimerkiksi se, että nyt osavaltioiden käytännöt voivat johtaa nimensä vaihtaneiden mahdottomuuteen rekisteröityä äänestäjiksi. Heitä ovat muun muassa sukupuolensa vaihtaneet tai avioliitossa puolison nimensä ottaneet.

Kysyin aloitteesta myös ChatGPT:ltä, joka osasi kertoa, että aloitetta kritisoitu esimerkiksi siitä syystä, tutkimusten mukaan jopa 34 % äänestysikäisistä naisista ei välttämättä omaa asiakirjoja, jotka todistavat kansalaisuuden heidän nykyisellä laillisella nimellään, mikä voi johtua esimerkiksi nimenmuutoksista avioliiton myötä.

(Lähde: https://www.nbcwashington.com/news/national-international/gop-save-act-hr-22-strict-proof-citizenship-requirement-voting/3844246/)

Eläköön amerikkalainen unelma!


Vaalikoneet kootusti

Haluatko lukea vaalikonevastauksiani?
Tässä linkit:

Ylen vaalikonen Emilia Koikkalainen

Suur-Keuruun ja Aamulehden vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikone on sama kuin Surkkarin, (Sanomaa molemmat), jotta jotain kysymyksiä on extraa.

Iltalehden vaalikone. En aivan tajua tuota logiikkaa ja missä avoimet vastaukset näkyvät….

Keskisuomalainen

Näin, ole hyvä!

Suomen nainen

Kokoomusnaisten julkaisussa nostin esiin kasvupolkuani vaikuttajana. Järjestöt ovat merkittävä väylä vaikuttaa ja tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa.
(Koko julkaisun löydät täältä.)

Huomaan myös poliittisessa toiminnassa selvästi sen, että tulen vaikuttamistyöhön poliittisen järjestelmän ulkopuolelta. Toki olen tällä hetkellä osa järjestelmää, puolueen jäsen ja paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

Näen kuitenkin selvästi, että toimintamallini ovat vähemmän luutuneita ja mieleltäni olen voimakkaan uudistuhaluinen. Minulla on vahva usko monipuoluejärjestelmään, vaikkakin näen puolueiden uudistumistarpeen. Uudistusta tulee tapahtumaan, joko se tapahtuu puolueista käsin sisältä tai ulkoisen paineen kautta. Itse toivon ja uskon sisäiseen muutokseen ja siksi olenkin valinnut olla tässä pelissä mukana.

Minulle verkostoni ovat luottamuspääomaa. Olen nuorkauppakamari- ja yrittäjyysverkoista vuosien aikana rakentanut itselleni ystäväpiirin, joka toimii luottamuksella ja käy vastavuoroisuudella. Vierastan itse ajatusta, että verkostoja käytetään kertakäyttöisenä kauppatavarana. Tähänkin poliitikassa törmää valitettavasti. Uskon kuitenkin muutokseen ja elän vahvasti arvojeni mukaisesti. Siksi olen myös pyrkimässä vahvemmin mukaan politiikkaan, sillä luotan meidän toisinajattelijoiden raikastavan ja suoraselkäistävän politiikantekoa. Politiikkojen tehtävänä on rakentaa demokratian pelisäännöillä parempaa maailmaa ja siinä rakennustyössä minäkin haluan olla mukana.

Vastuunkanto & vanhemmuus – katoava kansanperinne?

Eilen osallistuin Kauppakamarien ja Taloudellisen Tiedotustoimiston vaalikiertueelle ”Tykkää hyvinvoinnista!”. Kiertueella nostetaan esiin asiaa erityisesti taloudesta, nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan.

Puheenvuoroissa sivuttiin työelämän ja koulutuksen murrosta, vastuullisuutta liiketoiminnassa sekä sukupuolten tasa-arvoa. Päällimäisenä ajatuksena – tai pitäisikö sanoa tunteena – jäi päähäni pyörimään vanhemmuuden rooli. Koen yhteiskuntamme hukanneen vanhemmuuden roolin ja vastuun. Tai korjaan – koen vanhempien hukanneen vanhemmuutensa ja vastuunsa. En tiedä, mikä yhteiskunnassamme on mennyt rikki ja missä kohtaa hyvinvointiyhteiskunta on tehnyt itselleen karhunpalveluksen.

Meillä on asiat mukama niin pirun huonosti, että pahoinvointi sen kuin lisääntyy. Nuoret ovat erityisen hukassa, vanhukset laitostetaan ja työelämä on muka niin hektistä ja heikosti palkattua, että harva selviää täyspäisenä viikosta toiseen.

Samaan aikaan meillä on enemmän taloudellisia mahdollisuuksia kuin koskaan aikaisemmin. Maailma alkaa kännykän ruudulta. Mikä meitä siis traumatisoi? Oma näkemykseni on, että vastuun ja yhteisöllisyyden puute. Uskon, että meillä on kaikilla samanlaiset mahdollisuudet onnistua elämässämme, jos vain saamme edes jonkinlaisen vastuunkannon mallin kotoamme. Jos meihin uskotaan ja luotetaan – sekä annetaan mahdollisuus yrittää ja epäonnistua – sillä samalla annetaan myös mahdollisuus onnistua. Velttous ja tekemättömyys synnyttävät uskonpuutetta. Uskonpuutteessa etsimme ulkopuolelta syitä omaan epätyydyttävään tilaamme, vaikka tosiasiassa meillä on kaikilla avaimet onneen omissa käsissämme. Onni ei tarkoita kylän komeinta autoa tai paksuinta lompsaa, vaan sisäistä rauhaa, tyytyväisyyttä omaan elämäämme, kokemusta merkityksellisyydestä ja siitä, että olemme itse ohjaksissa.

Elämässä tulee aina tilanteita, jotka ovat epäoikeudenmukaisia tai vaikeuksia, jotka saapuvat pyytämättä ja yllättäen. Vaihtoehtoina on jäädä tuleen makaamaan ja etsimään syyllisiä tai nousta, hyväksyä tilanne ja elää tilanteen vaatimalla tavalla, sopeuttaa omat suunnitelmansa.

Muutamia kysymyksiä:

  • Kenen vastuulla on lasten & nuorten sosiaalisen median käyttö?
  • Kenen vastuulla on opettaa lapsille ja nuorille työelämätaitoja, kuten tervehtiminen, työaikojen noudattaminen, ystävällisyys kanssaihmisiä kohtaan, sosiaalisten tilanteiden taidot?
  • Kenen vastuulla on opettaa, että sääntöjä ja lakeja on kunnioitettava?
    Kenen vastuulla on opettaa, että sääntöjen, lakien ja sopimusten rikkomisesta on seurauksia?
  • Kenen vastuulla on opettaa kunnioittava käytös kaikkia kanssaihmisiä kohtaan?
  • Kenen vastuulla on opettaa lapselle, että vastoinkäymiset eivät kerro ihmisen arvosta ihmisenä?
  • Kenen vastuulla on opettaa, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja vaikka emme olisi samaa mieltä, tulee kaikkia kunnioittaa?
  • Kenen vastuulla on opettaa, että kukaan ihminen ei ole täydellinen, vaan arvokas ja rakastettava juuri sellaisena kuin on, eikä tekojensa tähden?

Jos meillä yhteiskunnassa vanhemmuus olisi raiteillaan, olisi moni muukin asia paremmalla tolalla.

Paljon melua tyhjästä – etenkin Keupasta ja jäähallista

Julkinen keskustelu joulukuussa Keuruun jäähallista kävi paikoitellen melko lämminhenkisenä paikallislehden palstoilla.
Asetelma oli klassinen: yksi sanoo yhtä, toinen toista ja viitataan kolmannen osapuolen ehdottomiin vaatimuksiin, kuitenkaan asiaa tarkastamatta.
Päätöksenteon lähtökohtana on faktan tarkistus, johon kuuluu myös tahtotilan selvittäminen.

Valtuustossa 18.12. talousarvion käsittelyn yhteydessä asia nousi myös esiin ja kaupunginhallitus sai toimeksiannon.
Valtuusto – Pöytäkirja 18.12.2017/Pykälä 74
”Keuruun jäähalliasiasta tehdään selvitys, jossa kaupungin johto kuulee kaikkia asianosaisia. Kuulemisen perusteella laaditaan suunnitelma ja neuvotellaan Mestiksen kanssa, miten jäähalliolosuhteet saadaan vastaamaan yhteisiä vaatimuksia ja tukemaan tulevaisuudessa myös muita hallin käyttäjiä kuten koululaisia. Aikataulusta sekä rahoitus- ja toteutustavasta valtuusto
tekee päätöksen 31.3.2018 mennessä.”

Asiasta voidaan nyt saatujen tietojen valossa todeta yksiselitteisesti, että jos kaupunginjohto olisi ottanut ensi töikseen tilanteesta tiedon saatuaan, ennen valtuustoa, huhumyllyn härkää sarvista ja soittanut Mestikseen ja aloittanut neuvottelun ja selvitykset, niin koko julkinen mylläys medioissa radiohaastatteluineen ja kirjoitteluun olisi jäänyt välistä. Samalla olisi voitu itse vaikuttaa, miten asiasta uutisoidaan. Olisi voitu oma-aloitteisesti tuoda esiin suunniteltavat uudistukset positiivisessa valossa, samoin mm. PK-seutua korkeampi keskimääräinen katsojamäärä. Nyt saadaan keskittyä maineenhallintaan ja badwillin korjaamiseen, kun oma-aloitteisuus olisi tuottanut goodwilliä. Paljon saatiin melua tyhjästä, melua, joka ei edes edistä asian eteenpäin viemistä, paikkakunnan maineesta puhumattamaan.

Suur-Keuruu 12.1.2018: Jäähalli saneerataan  
Suunniteltava saneeraus on positiivinen asia, jolla toivottavasti saadaan igluun entistä enemmän katsojia ja tunnelma pidettyä katossa ja Keupa HT sarjataulukon kärjessä jatkossakin. Unohtamatta taitoluistelijoiden menestyksen eväitä tai junioreiden liikunnan ja oppimisen riemua!

Nähtäväksi jää, millainen julkinen keskustelu seuraavasta keskeneräisestä asiasta sikiää.

Valtuustotyöskenetelystä ja vaikuttamisesta

Käytin tänään valtuustossa melkoisen pitkän puheenvuoron tässä jätehuollon asiassa. Monen mielestä varmaan liian pitkän, mutta se lienee perisyntini, heikko taito tiivistämisessä.

Valtuustoonhan täytyy mennä valmistautuneena. Täytyy käydä läpi, millaisia argumentteja on esitetty ja pohtia niiden loogisuutta ja arvotuksia. Vaikuttamistyö on analyyttisuutta, mutta kyllä esitettyjen näkemysten täytyy olla sellaisia, joiden takana pystyy itse seisomaan. Vilpittömyys on kaikessa vaikuttamisessa tärkeintä. Jos jokin asia vaikuttaa epäselvältä, kannattaa ennemmin perehtyä asiaan kuin vain jankuttaa samaa levyä. Huono perehtyminen kostautuu epäuskottavuutena, jos argumenttisi ammutaan alas heti seuraavassa puheenvuorossa.

Tällä hetkellä poliittinen päätöksenteko on kunnassamme hieman kummallisessa tilassa. Tässä taidetaan etsiä uusia toiminnanmuotoja. Maailma muuttuu ympärillämme, valtuutetuissa ja luottamushenkilöissä on monta sukupolvea edustettuina, samoin virkamiehissä. Työelämän ja demokratian muutos ja murros ovat läsnä – mutta osaammeko kääntää erilaisuuden ja näkökulmat vahvuudeksemme?

Loppurutistus!

Nyt mennään, eikä meinata! Viimeistä päivää vaalihulinoita! Kampanjointi on ollut uuden oppimista ja olemassa olevan tiedon jäsentämistä. Olen kiitollinen näistä viimeisistä vuosista erilaisissa järjestöissä.
Yrittäjäjärjestössä olen oppinut vaikuttamistyöstä ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamisesta todella paljon, olen päässyt katsomaan asioita Keuruu-vinkkelistä, koko maakunnan ja myös koko Suomen näkökulmasta. Yrittäjäjärjestö on ollut minulle tärkein vaikuttamisenkanava. Pidän etenkin Keski-Suomen Yrittäjien, eli aluejärjestön toimintaa erittäin merkittävänä ja tärkeänä. KSY:ssä tehdään aidosti toimintaa paremman Keski-Suomen puolesta. KSY on otettu harppauksia hallinnon kehittämisessä – olen ylpeä järjestöstämme, että meillä on ollut rohkeutta edistää muutoksia.
Keski-Suomen Kauppakamarissa olen nähnyt ja kokenut myös maakuntamme yhteishenkeä ja saanut tutustua johtajiin, joiden osaaminen ja taidot ovat monesti mykistäneet minut. He ovat tietämättään antaneet uskoa tulevaan ja tavoitetta omalle kehittymiselle. Keski-Suomen kauppakamari tarjoaa palveluja ja keskustelufoorumeita ja vaikuttamisen kanavan koko elinkeinosektorille. Kasvu Open on huikea tarina, josta meidän kaikkien keskisuomalaisten kuuluu olla ylpeä. Keski-Suomi – kasvumaakunta on erinomainen esimerkki ja johtotähti kaikkialle Suomeen. 
Nämä kaksi järjestöä ovat opettaneet minulle paljon. Olen päässyt osaksi sellaisia kohtaamisia, jotka ovat vaikuttaneet minuun ja luovat uskoa tulevaisuuteen – ja Keski-Suomeen. Menestyvät johtajat ovat muuntautumiskykyisiä ja kehittymishaluisia. He tunnistavat oman osaamisensa rajat ja ovat jatkuvalla kehittymisen polulla. Se on erittäin ihailtavaa. He tuntuvat olevan kotonaan ja mukavuusalueella alati muuttuvassa toimintaympäristössä – siellä, missä suurin osan meistä tuntee vähintäänkin jonkinsortin ahdistusta.
Nuorkauppakamarissa olen oppinut tiedon jäsentämistä, kokoustekniikkaa, esiintymistä ja saanut rohkeutta heittäytyä. Olen oppinut tekemään talkootöitä hartiavoimin paremman huomisen ja paremman minän vuoksi.
 
Tänään toivon vielä kohtaavani muutaman ihmisen ja tavoittavani jonkun kysyvän mielen. Sitten on aika istua alas ja katsoa maailmaa silmiin – mitenkähän muijan käy. Kokemusta rikkaampana ja entistä osaavampana.
Kiitollisna,
Koikkis

#Koikkisvaltuustoon

P.S. Tärkeimmät positiot löytyvät: https://www.linkedin.com/in/emilia-koikkalainen-1b469912/

Männikkömetsät ja rantojen raidat.

Ai, että! Tuli heitettyä keskustan alueella vaalilenkkiä puolue-esitteitä jaellessa. Oma lenkki käsitti Pappilanniemen, Melonsaaret, Varissaaren tienoota ja Mustasaaren. Ja ai jestas, olipahan kivaa ja mielenkiintoista kiertää! Oli ihan todella mielenkiintoista kävellä ja katsella, miten alueet on lähes parissa vuosikymmenessä kehittyneet. Ihania ja viehättäviä taloja pihapiireineen vieri vieressä! Aaettä, niin kun Murosen Kari sanois! Uusi ja vanha mahtuivat aivan sulassa sovussa vierekkäin, eikä ruutukaavan puute kyllä häirinnyt lain. Siellä lenkkikaverin kanssa ihasteltiin yhtä sun toista pihaa ja taloa. Että jos sellainen naiskaksikko ja yksi flexissä riekkuva mäyräkoira on herättänyt korttelissa kummastusta, niin huoli pois, oltiin ihan hyvällä asialla! 😀

Keuruun rantoja on kyllä onneksi osattu hyödyntää aina – ja taloja ja tontteja piharakennuksineen on moneen makuun ja tarpeeseen. Ja niitä rantojahan meillä riittää. On niemennotkoa ja saarelmaa! Samaan aikaan Keuruu on kuitenkin niin iso alue, että meillä riittää tiiviin keskustarakentamisen päälle vielä suuria maatiloja ja tiheämpään rakennettuja kyliä ja harvaan rakennettuja maisemaa. Noita Keuruun metsäisiä tienpätkiä ja mäenhuippuja tulee koluttua etenkin syksyisin. Siinä hiljaisuudessa mieli lepää ja ajatus rauhoittuu. Töihin mennessä ja tullessa saan ihastella kumpuilevaa maastoa ja vuodenaikojen vaihtumista Koskenpään tien maisemissa. Se on hienoa maastoa – kannattaa joskus ajella ihan vaikka kotiseutumatkailun nimissä!

Monimuotoisuus on kyllä rikkaus – parasta Keuruulla. Ja viihtyvyys – se on joskus ihan pienistäkin asioista kiinni.

Keuruu

Kiitos keuruulaiset, että olette tehneet kaupungista näköisenne!