#kokoomus – Sivu 2

Keski-Suomi, Suomi, Vaalit2022, Yhteiset asiat

Älykäs hallinto – osa 2: mielummin näin

Jos tuossa ensimmäisessä osassa nostin esiin epäkohtia, niin pohditaan seuraavaksi mihin pitäisi kiinnittää huomiota, tässä vain muutamia nostoja:

Hallintosäännössä on otettava huomioon KSSHP:n selvityksissä esiinnostettuja heikkouksia: valvonta- ja riskienhallinta. Johtajien vastuunjako. Nimeämistapa (”yksi yli yhden” -periaate)
Projektien erilliset ohjausryhmät, joissa tulee olla riittävä asiantuntemus, myös organisaation ulkopuolelta.
Valtuustolle tuottava tietoa vaihtoehdoista valmistelun aikana. Tietoa on oltava saatavilla myös julkisesti.
Talousseuranta on oltava ennakoivaa

Uudessa organisaatiossa hallintosäännön rakentaminen tulee olemaan haastava tehtävä. Hallintosäännön kehittämisen on oltava systemaattista ja toiminnan arvioinnissa tarkastuslautakunnalla tulee olemaan luonnollisesti merkittävä rooli. Näin suuressa organisaatiouudistuksessa on myös hyväksyttävä, ettei hommat tule menemään ensimmäisellä putkeen. Nyt tullaan luomaan jotain aivan uutta, joten korjauksia ja säätöä hallinnon prosesseissa on siedettävä. Sen vuoksi seuranta ja arviointi on tärkeää.

Emiliasta, Keski-Suomi, Suomi, Vaalit2022, Yhteiset asiat

Älykäs hallinto – osa 1: Ei näin

Mainitsen esitteissäni ja mainoksessa, että Keski-Suomen hyvinvontialueelle tarvitaan tehokas ja älykäs hallinto. Mitä tällä tarkoitan? Käydäänpä hieman läpi Aster-hanketta ja raapaistaan myös Sairaala Novan ylityksiä. Virheistä on otettava opiksi.

Älykäs hallinto edellyttää ennen kaikkea toimivia järjestelmiä. Aster-hanke kaatui omaan mahdottomuuteensa – ei tavoitteiden vastustukseen, vaan heikkoon hallintoon ja huonoon johtamiseen. Vuoropuhelu valitettavasti oli täysin riittämätöntä hallinnon ja maksajien (eli omistajakuntien) välillä. Olen itse ollut alusta lähtien sosiaali- ja terveystietoja yhdistävän asiakas- ja potilastietojärjestelmän kannalla. Koko hanke oli alusta lähtien vastatuulessa ja tietojen ristituli oli melkoista. Nyt jälkiviisaasti voi todeta, että koko hankkeen viestintä oli epäonnistunutta. Yleensä luottamusmiehenä pitää voida luottaa virkamiesvalmisteluun. Tässä projektissa luottamus oli koetuksella alusta lähtien. Luvut, tavoitteet, esitellyt keinot ja toimintavat olivat vaikeaselkoisia ja epämääräisiä. Koko homma oli kaatua alkumetreillä vuonna 2018, koska summat olivat niin epäselviä. Tuolloin kuitenkin kunnissa päättäjät ymmärsivät, että järjestelmä tarvitaan ja rakentaminen tulee vaatimaan vuosia. Hanke polkaistiin kuntien siunauksella, mutta talousvarauksilla, käyntiin. Asiasta voi lukea vaikkapa Keuruun valtuuston pöytäkirjasta: http://www.keuruu.fi/ptk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20213259-4

Poliittinen päätöksenteossa on aina maallikkoja (tämä on osa demokratiaa) ja siksi asiat on kyettävä selittämään auki ja vääntämämään rautalankaa ja ratakiskoa. Sairanhoitopiirin johdolle tämä kävi ylivoimaiseksi ja tästä syystä kolme vuotta hankkeen aloituksesta kunnat kokosivat näkemyksensä ja osoittivat epäluottamuksensa sairaanhoitopiirin johtoon ja johtajaan. Tästä syystä Kinnunen joutuu ulos ja Leila Lindelliä ei spekuloinneista huolimatta valittu maakuntahallituksen puheenjohtajaksi, vaan tehtävän sai Tahvo Anttila. Kinnusen eroilmoituksesta ei ole ainakaan tähän päivään menessä (12.1.) annettua tietoa, vaikka hänen vuosilomansa on lehtitietojen mukaan päättynyt vuoden loppuun. https://yle.fi/uutiset/3-12219303

Sairaanhoitopiirin hallitus on esittänyt 13.12. kokouksessaan tilapäisen valiokunnan nimeämisestä valtuustolle. https://www.ksshp.fi/download/noname/%7BE858E6E8-A91D-4556-BC00-335015FE441E%7D/77268 Jos Kinnunen toimii samalla tavoin kuin muut egonsa loukanneet johtajat, emme näe eroilmoitusta kuin juuri ennen seuraavaa valtuuston kokousta (aikataulun mukaan 25.2.). Valtuusto päättää tilapäisen valiokunnan nimeämisestä, jos valiokunta nimetään, ei Kinnunen ole enää oikeutettu 12 kk:n palkkaan. Toivon todella olevani väärässä ja että eroilmoitus on jo jätetty.

Älykäs hallinto myös panostaa johtamiseen. Ihmisten johtamiseen. Järjestelmät ovat osa hallinnollisia prosesseja ja tuottavat dataa päätöksenteon tueksi ja ohjaavat toimintaa, antaen arvoja valituille mittareille. Mutta ne eivät korvaa johtamisosaamista. Organisaatiot kehittyvät vain, jos ihmiset organisaatiossa kehittyvät. Aster-keissistä tehty EY:n selvitys ja Novan budjettiylityskohua seurannut KPMG:n selvitys kertovat molemmat karua kieltään huonosta johtamisesta.

EY:n selvitys on ollut julkisesti saatavilla shp:n hallituksen kokouksen 7.12.2021 esityslistassa. Pöytäkirjasta selvitystä ei enää löydä. (Avoimuus olisi yksi osa älykästä hallintoa ja demokraattista päätöksentekoa.) Tässä pari huomiota:

Valtuuston mahdollisuudet kyseenalaistaa valmistelua ovat olleet heikot. Valtuustolle asiat esittelee hallitus.

2. Hallituksen vastuu. EY:n selvityksestä käy kirkkaasti ilmi, että hallitus on epäonnistunut tehtävässään valvoa Aster-projektia.

Selvitys vain vahvistaa sitä, että kuntien osoittama epäluottamus johtoa kohtaan on ollut täysin perusteltua. Hankkeen keskeyttämisen takana ei ole ollut mitään impivaaralaisia voimia tai aluevaalipolitikointia, vaan yksiselitteisesti huonoa johtamista, epäonnistunutta viestintää ja heikkoa hallintoa. Sairaanhoitopiiriä on johtanut Juha Kinnunen ja hallitusta Leila Lindell (kesk.).

Nämä samat ongelmat nousevat esiin jo KPMG:n tekemässä selvityksessä Novan budjettiylityksistä. KPMG:n raportti on valtuuston pöytäkirjan 1/2021 liittenä: Avaa pöytäkirja.

Tässä muutama kuvakaappaus:

Talousseuranta Novan ylitysten osalta on ollut erittäin heikkoa:

Hanketta ei ole johdettu lainkaan ohjausryhmissä, vaan niissä on keskitytty (hankkeen mittakaavassa) kapeisiin substanssikysymyksiin.

Erityisen harmillista on, että tässä tammikuussa 2021 julkaistussa selvityksessä annetaan suora kehitysehdotus Aster-hankkeen hallinnointiin. Kehitysehdotusta ei kuitenkaan ole noudatettu.

Ei siis ihme, että Aster-hankkeesta vedettiin töpseli ja sairaanhoitopiirin johtajan alta kaatui jakkara. Ei näin.

Parasta Keuruulla, Yhteiset asiat

Valtuusto 13.12.21 – Budjetti

Kokoomusryhmän puheenvuoroni valtuustossa:

Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset.

Tarjolla oleva budjettiesitys herättää vakavan huolen taloutemme tilasta. Nyt viimeistään meidän ryhdyttävä toimeen. Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.

Kokoomus hyväksyy budjettiesityksen, mutta samaan hengenvetoon toistamme jo veronkorotuskeskustelussa esiinnostamamme toimenpidelistan:
– Rakenteellisiin uudistuksiin on ryhdyttävä kiireesti.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Palveluiden kustannusrakenne tulee selvittää.
– Investointivaraukset tulee käydä läpi ja tarkistaa voidaanko jostain luopua tai siirtää toteutuksia
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan ostaa palveluita markkinoilta.
Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation.

Arvon valtuutetut ja luottamushenkilöt,
meidän on edellytettävä muutoksia. Meidän on myös hyväksyttävä palvelujen tasoheikennykset. Suunnitelmavuosille on osoitettu investointeja, mutta meidän tulee uudelleenarvioida kaikki esitetyt investoinnit ja kyettävä myös tekemään uusia päätöksiä, joita heikentyvä talousennuste edellyttää. Myönnetty budjetti ei tarkoita, että kaikki menot on synnytettävä.

Hyvät toimialajohtajat, kokoomus odottaa teiltä leikkauslistoja ja prosessikehittämistä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Seuraavina vuosina on elettävä suu säkkiä myöten. Edellytämme johtoryhmältä kykyä vaikeisiin keskusteluihin ja toimialarakenteiden ravistelua. Olemme tilanteessa, jossa jokaisen penkin pitää vähän täristä. Valitettavasti. On uskallettava katsoa isoa kuvaa, ohi omien pelkojen.

Toistan aiemmin sanomaani: Meillä on edessämme vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Viranhaltijoiden on kyettävä tekemään hankalia esityksiä ja meidän valtuutettujen on kyettävä tekemään päätöksiä.

Meillä on edessämme uusi strategiakausi, on aika uudistaa ja terävöittää strategista johtamista, tavoiteasetantaa ja mittaamista. Arvon kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kokoomus toivoo, että Keuruun strateginen johtaminen uudistuu osaamisenne kautta.

Tiukka talouskuri ja investointitahdin hidastaminen ei tarkoita kuitenkaan minkään kylän valojen sammuttamista. Se tarkoittaa vain korjausliikettä, jolla hallinnon ja palveluiden taso sopeutetaan kestävälle tasolle. Lapsilla on edelleen erinomaiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Meillä on edelleen vahva yhteisö, joka haluaa jatkaa työtään Keuruun kehittämiseksi. Uskomme edelleen turvalliseen ja kehittyvään Keuruuseen. Yksityisellä sektorilla on vetovoimaa ja kasvun edellytykset, meidän on vain kyettävä tuomaan julkisen sektorin menot järkevälle tasolle. Keuruu on edelleen maailman paras paikkaa elää ja yrittää!

Toistan: Kokoomusryhmä haluaa lähettää vahvan viestin siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee valmistua alkuvuoden aikana siten että tasapainottamistoimenpiteitä tulee jo vuoden 2023 budjettiin. Rakenteelliset ehdotukset toivotaan myös lautakuntiin työstettäväksi aikaisessa vaiheessa. Käytetään sitä monipuolista osaamista, jota lautakunnissa on.

Arvoisat valtuutetut ja kuntalaiset, toinen poikkeusvuosi tulee päätökseensä ja kolmas poikkeusvuosi alkaa. Onko kyseessä siis enää poikkeus vai puhuisimmeko jo uudesta normaalista?

Kiitämme kaikkia, niin henkilöstöä, luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin tehdystä työstä vuonna 2021. Yhdessä olemme enemmän. Hyvää joulunodotusta ja menestystä meille kaikille vuodelle 2022.

Parasta Keuruulla, Yhteiset asiat

Valtuusto 27.9.21 – Aster-hanke

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa, asiakohdassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnasta sopiminen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä kunnianhimoinen tavoite, se on kuitenkin tavoite, joka on tehty ratkaistavaksi. Erityisesti sosiaalipalveluinen puolella tarve järjestelmän uudistamiselle alkaa olla akuutti. Tilanne ja paine järjestelmän uudistamiselle on ymmärrettävä.

Tilanteesta johtuen on sitäkin hämmentävämpää, millä tavoin sairaanhoitopiirin johto on kriisiytynyttä tilannetta hoitanut. Julkinen painostus, uusien MAHDOLLISTEN työpaikkojen luominen, lisäaika, shp:n valtuuston roolin korostaminen ja omistajakuntien valtuutusten väheksyntä.

Sairaala Novan budjettiylitysten jälkeen SHP:n hallitus päätti teettää ulkopuolisen selvityksen: Ulkopuolisen selvityksen laati KPMG Oy Ab. Selvityksessä on käyty läpi Sairaala Nova -hanke. Selvitystyön tavoitteena oli löytää vastaukset siihen, miksi hankkeen kustannukset ovat ylittyneet sekä lisäksi ”selvittää päätöksentekoon, tiedottamiseen ja projektinjohtoon liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä keskitytään erityisesti hankkeen hallintoon, johtamiseen raportointiin ja tiedonkulkuun sekä kustannusten seurantaan ja niiden ohjaukseen.” Sen sijaan, että Sairaanhoitopiirin johto tilaa jälleen uuden ulkopuolisen selvityksen päätöksentekoon, tiedottamiseen ja projektinjohtoon liittyvistä kysymyksistä, kannattaisi sen ottaa opiksi edellisestä selvityksestä ja kuntakierroksella saaduista palautteista. Novan ylitykset, Kukkula-hankkeen läpiveto ja nyt ”systeeminen virhe” laskennassa, nämä eivät ole enää yksittäisiä, sattumanvaraisia virheitä, vaan kyseenalaistavat koko SHP:n johtamisen ja johtamiskulttuurin. On peiliin katsomisen paikka.

Verovarojen vastuullinen käyttö edellyttää erityistä tarkkuutta. ”Keuruun kaupunginvaltuusto on 10.6.2019 antamassaan valtuutuksessa todennut, että se edellyttää KSSHP:n keskeyttämään hankintamenettelyn, mikäli hankinnan kustannukset nousevat merkittävästi. ” Nyt on viimeistään tuo hetki, jolloin sairaanhoitopiirin tulee noudattaa annettua valtuutusta ja keskeyttää hankinta. Sairaanhoitopiirin hallituksen tulee ryhtyä selvittämään vaihtoehtoisia järjestelmiä. Keuruun valtuuston tulee uusia viestinsä sairaanhoitopiirin johdolle: avointa valtakirjaa kustannusten nousulle ei ole annettu, eikä anneta.

Parasta Keuruulla, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Valtuusto 8.11.21 – Veroprosentin korotus

Tässä pitämäni kokoomusryhmän puheenvuoro veroprosentin nostosta:

Arvon valtuutetut,
Kokoomus hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen 0,25 % korotuksesta.
Sen lisäksi Kokoomus edellyttää, että rakentellisiin uudistukseen on ryhdyttävä kiireesti. Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Automaattikorotusten sijaan tulee aidosti selvittää palveluiden kustannusrakenne.
– Investointivaraukset tulee käydä läpi ja tarkistaa voidaanko jostain luopua tai siiirtää toteutuksia
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan ostaa palveluita markkinoilta.
Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation. Vain hölmö odottaa uusia tuloksia samoilla lääkkeillä.

Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset,
tämä korotusehdotus on maltillinen, mutta tällä päätöksellä on myös aloitettava surutyö. Meillä on edessämme vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Viranhaltijoiden on kyettävä tekemään hankalia esityksiä ja meidän valtuutettujen on kyettävä tekemään päätöksiä. Koulujen lakkauttamisia on luvassa ja palvelutasojen heikennyksiä on tiedossa. Lienee selvää, ettei uutta kaupungintaloa tulla rakentamaan. On osattava myös luopua.

Samaan hengenvetoon on myös todettava, että elinvoiman rakentamiseen panostettava. Meillä on näidenkin päätösten jälkeen edelleen valtavan hyvät palvelut ja hienoa infraa. Yhteistyössä kaupunki, yritykset ja järjestökenttä luovat elinvoimaa monipuolisella tapahtumatarjonnalla. Tätä ilosanomaa meidän kannattaa kertoa maailmalle. Keuruu on maailman paras paikkaa elää.

Arvoisat valtuutetut, kokoomusryhmä arvostaa maltillisia veronkorotuksia, sillä haluamme välttää korkean verotuksen negatiivisiset ja ostovoimaa heikentävät vaikutukset.

Kokoomusryhmä haluaa lähettää vahvan viestin siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee valmistua alkuvuoden aikana siten että tasapainottamistoimenpiteitä tulee jo vuoden 2023 budjettiin. Rakenteelliset ehdotukset toivotaan myös lautakuntiin työstettäväksi aikaisessa vaiheessa. Käytetään sitä monipuolista osaamista, jota lautakunnissa on.

Kokoomusryhmä kannattaa kaupunginhallituksen kompromissiesitystä tuloveroprosentin nostosta.

Emiliasta, Keski-Suomi, Parasta Keuruulla, Vaalit2022, Yhteiset asiat

Miksi olen lähtenyt politiikkaan?

Minulla on kaksi vahvaa, sisäistä ajuria:
vastuuntunto ja kotiseuturakkaus.

”Jotta Keuruu on olemassa minunkin jälkeeni”

Minulla on halu parantaa maailmaa, sisäinen motivaatio ja tunteen palo. Keski-Suomi on ollut minulle aikanaan lähtöpiste vaikuttamisen polulle. Paluumuutettuani Keuruulle minua pyydettiin mukaan Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjien hankkeen ”Yritysten Taitava Keski-Suomi” ohjausryhmään. Tuossa ohryssä tajusin, mikä voima ja vahvuus Keski-Suomella on koko maakunnassa. Ei siis vain maakuntakeskuksen menestys, joka luo maakunnan muihin kuntiin imua, vaan nimeomaisesti MAAKUNNAN vahvuus. Symbioosi kulkee molempiin suuntiin. Kuulin tässä juuri mainion analogian maakuntakeskus-maakunta keskinäiseen symbioosiin: ”Juna tarvitsee veturin kulkeakseen. Veturi voi kyllä ajella yksikseen, mutta ei siinä mitään järkeä ole.”

Mutta takaisin vaikuttajan polkuun: kuten blogissakin olen kirjottanut, varsinainen vaikuttajakouluni on ollut nuorkauppakamari, tuon harrastuksen parissa vaalit ja vaalivalmennus ovat olleet henkilökohtaisia prässejä, jotka ovat valmistaneet minua politiikan tekemistä väistämättä seuraavaan julkiseen mankeliin.

Kamarimaailmassa ja yrittäjäjärjestössä olen aina ollut tekijä, ruohonjuuritason vaikuttaja. Ja tosiasiahan on, että muutos tapahtuu aina vasta käytännön tekoina. Voimme rakentaa suunnitelmia ja tiekarttoja, mutta vasta aktiiviset teot ratkaisevat muutoksen suunnan.

Kysymys, jota olen pohtinut on: tarvitsenko onnistumisia, isoja voittoja motivaation ylläpitämiseen? Vastaus on: en. Jos siis ajatellaan, että voisin paukutella henkseeitä jostain yksittäisistä asioista tai ideoista, että minäminäminäminiä sain aikaan. Minunminunminun idea. On selvää, että olen ollut antamassa syötteitä muutokseen tai kehittämässä asioita, mutta lopputulokset ovat usein osiensa summa – yhteistyössä syntyy paras lopputulos. Olennaisempaa on siis se, että miten asioita tehdään ja suunta, johon asioita viedään. Ei se, saanko minä niistä sulan hattuun.

Etsikkoaikoja?

NYT. Tällä hetkellä, kun vaalit ovat tulossa on tietysti aina hyvä varmistaa omat lähtökohdat. Käyn sisäistä pohdintaa prioriteeteista ja arvoista. MItä annettavaa minulla on? Millä vaikuttamisen tasolla ja tavalla voin parhaiten antaa? Yksi pohdinta, johon palaan aina aika ajoin on, että pitääkö vaikuttaminen tehdä omalla naamalla? Tällä tarkoitan pohdintaa siitä, että olisinko vahvempi pelaaja jossain toisessa roolissa kuin näkyvänä päättäjänä? Koen meinaan välillä, että asiat luiskahtavat aivan sivuraiteille, kun mennään poliittiseen julkisuuteen. Toistaiseksi olen kuitenkin kokenut, että ehkäpä poliitikassa on nimenomaan hyvä olla päättäjänä, joka ei välittäisi olla itse julkisuudessa.

Mihin haluaa vaikuttaa?

Keuruun tulevaisuus. Koko Keski-Suomen maakunnan tulevaisuus.
Kilpailuneutraliteettikysymykset.
Hyvä hallinto, vastuullinen verorahojen käyttö

Näihin. Miksi? Koska vastuuntunto ja kotiseuturakkaus.

Emiliasta, Keski-Suomi, Vaalit2021, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Kunnat ja kilpailuneutraliteetti osa 1/2

Tänään 26.5. saimme Keskisuomalaisesta lukea Muuramen kaupungin maakauppojen tarkastelusta Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) toimesta. Muuramessa tilintarkastaja on huomauttanut kunnan menettelystä maakaupoissa. Hänen näkemyksensä mukaan kunnassa on rikottu hankintalakia, epäselvyydet ovat kokonaisarvoltaan 1,37 miljoonaa euroa.

Todetaanpa yksi asia näin alkuun. Hankintalain noudattaminen ei ole hankalaa. Esim. maa- tai kiinteistökaupat markkinoilla toimivien yritysten kanssa: kunnan tulee suorittaa joko huutokauppa markkinahinnan määrittämiseksi tehdä arvonmääritys ulkopuolisen asiantuntijoiden kanssa.

Kunta on paikallisilla kiinteistömarkkinoilla aina markkinavoima, joten jos se ei noudata lakia, aiheuttaa se markkinassa markkinahäirikkö ja rikkoo kilpailuneutraliteettia. Viime valtuustokaudellakin hotelli Keurusselän hankinta lainoittamalla Keuruun Toimitiloja oli keissi, jossa kyllä vedettiin mutkat suoriksi ja hyvä hallintotapa pöntöstä alas. Lehdestä olemme voineet lukea, kuka kauppojen agitaattorina oli.

Kunnan pitää antaa noudattaa kilpailuneutraliteettisäädöksiä myös silloin, kun se toimii markkinoilla toimivan tytäryhtiön kautta. Keuruun kaupungin tytäryhtiöt Keuruun Sähkö Oy, Keuruun Toimitilat Oy ja Keulink Oy ovat kaikki markkinoilla toimivia yhtiöitä. Kun Keuruun kaupunki antaa takauksia, lainoja tai pääomittaa yhtiöitä, sen tulee noudattaa kilpailuneutraliteettilakia. Laki edellyttää mm. pääomistusten markkinaehtoisuutta. Pääomittamisen ehtona on, että vastaavassa tilanteessa myös yksityinen toimija pääomittaisi yhtiötä. Lainanannon ja takausten ehtona on markkinaehtoinen hinnoittelu.

Kirjoitin asiasta myös Surkkariin asian ollessa ajankohtainen huhtikuussa 2020.

Kunta kiinteistömarkkinoilla
Keulink Kiinteistöt Oy on omistajansa vahvassa otteessa valmistellut kiinteistöosakeyhtiön osakekannan ostoa. Kunnan – ja kuntaomisteisten yhtiöiden toimiessa markkinoilla tulee kilpailuneutraliteettikysymyksiä tarkastella erityisen huolellisesti. Laillisuus- ja markkinaehtoisuustarkastelu pitäisi olla tavanomainen osa riskikartoitusta ja sille tulisi antaa painoarvoa valmistelussa. Nyt valmistelussa olevassa kiinteistökaupassa on pidetty sellaista kiirettä ja tekemisen painetta yllä, ettei edes kauppoja tekevä yhtiö meinaa pysyä perässä. Hyvä hallintotapa on saanut väistyä. Kunta ottaa aina riskiä elinvoimaan liittyvissä päätöksissä, mutta päätöstä tehtäessä pitää olla tiedossa, millainen riski on ollaan ottamassa. Lisäksi on huomioitava, että tosiasiallisen vastuun riskeistä päätösten laillisuudesta kantaa viime kädessä yhtiön hallitus. Tytäyhtiöiden johtamisessa tulisi siis kiinnittää erityistä huomioita omistajan ja operatiivisen toiminnan erottamiseen, jotta valta säilyy siellä, missä vastuukin kannetaan.

Kunnan kiinteistökehitysyhtiö Keulink Kiinteistöt Oy:n talous on tilassa, jossa sen tulovirta ei riitä kattamaan sen taloudellisia vastuita ja yhtiöön on kumuloitumassa tappioita hyvää tahtia. Virallinen omistajaohjaus on, että yhtiön tulisi tehdä nollatulosta. Nollatulos olisi myös yksi osoitus toiminnan markkinaehtoisuuden toteutumisesta minimitasolla. Nyt yhtiön tuottamat tappiot osoittavat osaltaan,että sen toiminta markkinoila ei ole kestävällä tasolla. Jos omistaja siirtää hinnoittelun riskit pois yhtiöstä pääomittamalla yhtiötä, se samalla vaarantaa kilpailuneutraliteetin markkinoilla.

Käsillä olevaa kauppaa on perusteltu halvalla hinnalla ja pienellä taloudellisella riskillä, koska kunnan oman arvion mukaan maa-alueineen kiinteistöyhtiö on huomattavasti arvokkaampi. Päätöksenteossa on useaan kertaan vakuuteltu taloudellisen riskin pienuutta. Kolikon toinen puoli on, että myönnämme monesta näkökulmasta, että uskomme itse myyvämme kiinteistöyhtiön alihintaan. Tässä ajassa puhumme enenevissä määrin kiiinteistöjen arvonlaskusta. Kunta ei voi olla vauhdittamassa tätä kehitystä omalla toiminnallaan, eikä se voi perustaa päätöksenteokoaan omille hiha-arvioilleen, vaan sen tulee toimia markkinoilla asianmukaisesti, oma roolinsa ja vaikuttavuutensa tunnustaen.
Itse en ole ottanut kantaa taloudellisiin riskeihin suuntaan taikka toiseen – vaikka molempiin suuntiin riskejä on nähtävissä.

Nämä mielipiteeni eivät ota kantaa kiinteistössä harjoitettavaan liiketoimintana tai siihen, kuka sitä pyörittää. Kyse on kuntakonsernin toiminnasta ja johtamisesta asianmukaisesti.

Emiliasta, Parasta Keuruulla, Vaalit2021, Yhteiset asiat

Kuka olen?

On varmasti ihan hyvä päivittää välillä, että kuka sitä oikeastaan onkaan. Vaalityö testaa ja prässää kyllä persoonaa aina. Se pakottaa pysähtymään ja sanoittamaan minuutta. Identiteettiä, eniten tietysti kuntapäättäjänä, mutta tuleehan tässä aina samalla hieman pohdittua, että millä tavoin minuus on muutaman vuoden aikana kehittynyt. Muutenkin kuin lukemien osalta (ennen vaalipäivää täyttyy 41 vuotta). Miten tiivistän sanottavani, osaamiseni tai näkemykseni.

Tässä on nyt tämän ajan hetken kuvaus siitä, kuka olen. Toivon ehtiväni vielä nostamaan monta asiaa esiin, vaikka tällä hetkellä aikapaine on kohtalaisen puristava. Toivoisin kyllä tapaavani ihmisiä kampanjoinnin aikana ihan ”kasvokkain” (eli maskien suojista) turuilla ja toreilla.

Mutta siihen esittelyyn. Tässähän tämä.

Keuruun tulevaisuuden tekijä

Olen maailmankansalainen ja paljasjalkainen keuruulainen. Haluan tehdä maailman parhaasta kotipaikastamme vieläkin paremman. Olen kaupunginhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa, koska vaikuttaminen ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Harrastukseni Keuruun Kokoomuksen, Keurusseudun Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien energia- ja ympäristövaliokunnan puheenjohtajina tyydyttävät kaipuutani maailman pelastamiseen. Uskon, että yrittäjyyden kautta voimme parhaiten edistää tasa-arvoista yhteiskuntaa, jolla on varaa arvokkaaseen hyvinvointiin.

Uskallan, tartun toimeen ja keskustelen. Päättäjänä perehdyn asioihin. Suhtaudun intohimoisesti kysymyksiin kilpailuneutraliteetista, tasa-arvosta ja elinkeinovapauden rajoittamisesta. Luotan säänneltyyn markkinatalouteen. Olen arvoiltani hyvin liberaali. Suhtaudun vastuullisuuden teemoihin erittäin intohimoisesti. Olen kehittämisessä toiminnan nainen ja minulla on strategista näkemystä.

Nautin suunnattomasti elämisestä Keuruulla, vaikka teininä pitikin karistaa pikkukylän pölyt jaloista. Maailma opetti ja kotiseuturakkaus voitti kaikki esteet. Tasapainoinen kuntatalous on tärkeä tavoite. Samaan aikaan meidän on kuitenkin myös uskallettava investoida tulevaisuuteen, lumovoimaan. Lumovoiman avulla myös yrityksemme voivat investoida Keuruuseen, olemme houkutteleva paikkakunta työskennellä ja elää sujuvaa arkea.

Minulla on tunnetusti mielipide kaikkeen – mutta päätöksenteko pitää perustaa faktoille ja yhteiselle tulevaisuuskuvalle. Piirrä 78, jos haluat päättäjän, joka perehtyy asioihin, niihinkin, jotka sinua eivät kiinnosta. Keuruu on perheeni ja monien mahdollisuuksien koti, joka ansaitsee kukoistuksen tulevaisuudessakin!

Keski-Suomi, Suomi, Vaalit2019, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

1-3 miljardia vai työtä ja yrittäjyyttä?

Sanotaan, että poliitikot vaalien alla lupaavat kaikenlaista hyvää, että saisivat ääniä. Jotkut antavatkin 1-3 miljardila lupauksia. Itse en ole antanut tyhjiä lupauksia, vaikka niitä on suorastaan intetty. ”Mitäs meille lupaat?” on usein kuultu kysymys. Otetaan hieman tarkastelua lupauksista ja taloudesta.

Kokoomus on luvannut siirtää verotuksen painotusta työn ja eläkkeen verotuksesta haittojen ja päästöjen verotukseen. Eli perusperiaate: Verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Kannustetaan työntekemiseen ja yrittämiseen!

Kokoomus on puhunut ”työmiljardista” – jolla viitataan kokonaisvaikutukseen kevennyksistä. Kokoomus on kuitenkin myös laskenut, millä kevennykset rahoitetaan:

Täydellinen lista löytyy eduskuntavaaliohjelman talous ja veropolitiikan liitteestä, tässä esimerkkejä, joita itse haluan korostaa:

Lämmityspolttoaineiden ja turpeen verotuksen kiristäminen 150 milj.
Fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautuksen asteittainen poisto 70 milj.
Tupakkaveron kiristys 200 milj. (tupakkatyöryhmän suosituksen mukaan)
Alkoholiveron kiristys 100 milj. (edellytyksenä viinien myynnin vapauttaminen ruokakauppaan)

Kokoomus on usein ollut ilonpilaajan maineessa, koska rahanjakaminen on huomattavasti helpompaa kuin sen tekeminen tai jakamisen estäminen. Kuitenkin kyse on vastuullisuudesta ja velanoton minimoimisesta.

Olen kuullut niin keskustan kuin vihreidenkin puhuvan ylisukupolvisesta politiikasta puolustaessaan omia menolisäyksiään tai veronkorotuksia tai uusia verolähteitä. Samaan aikaan olen kuitenkin hämmästellyt, että taloudessa ei ylisukupolvisuus kiinnosta. Jos luvataan jotakin, pitäisi vastuullisesta kertoa, millä se rahoitetaan – vai otetaanko vain ylisukupolvista velkaa?

Uusia miljardiluokan menolisäyksiä ei 75% työllisyysasteella tehdä.
Vaaliretoriikassa meillä on kaksi perusongelmaa:

75 % työllisyysastetta ei saavuteta ilman konkreettisia toimenpiteitä, joilla työnteon ja yrittämisen kannusteita lisätään.
75 % työllisyysasteella julkinen talous saavuttaisi tasapainon vain vaivoin.

Meillä on tiedossamme, että kasvuennusteet ovat taittuneet ja siirrymme tulevalla vaalikaudella laskusuhdanteeseen.

Itse uskon vakaasti, että Suomen Yrittäjien esittämässä Kasva Suomi -ohjelmassa tarjotaan työkaluja, joilla parannetaan kasvun edellytyksiä Suomessa. Ja nämä ovat myös työkaluja, joilla voidaan saavuttaa Kokoomuksen tavoittelema 80% asteen työllisyys.

Keskeisenä uudistustarpeena on edelleen paikallisen sopimisen lisääminen. Tarvitaan rohkeita rakenneuudistuksia, jossa toisinsopimisen mahdollistaminen on yksi elementti. Toinen elementti on oikeus lisien sopimiseen.

Meillä on Suomessa akuutti osaamisvaje, joka edellyttää työvoiman saatavuuden parantamista, tehokkaampia uudelleenkoulutuksen malleja ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mm saatavuusharkinnasta luopumisesta. Parantamalla työvoiman saatavuutta saamme lisättyä kasvun edellytyksiä yhä useammalle suomalaiselle yritykselle.

Suomen Yrittäjien ohjelmasta voisin nostaa myös esiin pointin sääntelyn kehittämisestä.

Keskeisenä ohjenuorana tulisi olla ”pienet ensin” periaate.

Uusi sääntely tulisi voida toteuttaa kuormittamatta tai liiketoimintaa haittaamatta pienessä yrityksessä. Jos kuormitus on kohtuuton, tulisi käytössä olla ”mikroyrityspoikkeus”: kaikkein pienimmät yritykset jätetään sääntelyn ulkopuolelle, jos siihen on olemassa perusteita. Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -ohjelmaan voi tutustua laajemmin täällä.

Keksin tuohon mikroyrityspoikkeukseen myös heti esimerkin. Ja vielä Kokoomuksen omasta ohjelmasta:
Verohallinnon ehdotus on online-kassajärjestelmien pakollisuus. En missään nimessä voi kannattaa ehdotusta, ilman mikroyrityspoikkeusta.

Yrittäjävähennys on noussut Rinteen Antin ansiosta otsikoihin. Olen todella huolissani, miten heikolla tolalla pääministeriehdokkaan ymmärrys henkilöyrityksistä on. Yrittäjävähennys on nimenomaisesti tasapainottanut eri yritysmuotojen verokohtelua ja kohdistunut määrällisesti kampaajiin apteekkareiden sijaan. Tässä pari juttulinkkiä: Suomen Yrittäjät marraskuulta 2018 ja Iltalehti parin päivän takaa. Miten sen nyt selkeästi sanoisi:

Yrittäjävähennys tulee ehdottomasti säilyttää.

Ja pari asiaa. Yrittäjän osingot. Muistetaan, että ne ovat palkkio riskinotosta, jos se riskinotto siis sattuu kannattamaan. Turha sitä on kadehtia, siitä vaan, jokainen yrittämään! Kannattaa myös muistaa, että osingot ovat jo kertaalleen verotettuja. Tästä voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta muistetaan nyt nämä pääpointit.

Tässä siis päällimmäiset talousterveiset, jotka kannattaa uurnille mennessä pitää mielessä. Ja käykääpä haastamassa ehdokkaita, vielä on aikaa!

Emiliasta, Eurooppa, Keski-Suomi, Kestävä kehitys, Suomi, Vaalit2019, Yhteiset asiat, Yrittäjyys

Kestävä kehitys – jäätävä menestys 2/2

Huh. Vaaliralli on yllättänyt ehdokkaan ja tämän kakkososan kirjoittaminen on venähtänyt. Tässä osassa halusin käsitellä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen edellyttämiä pääomia.

Agenda 2030 edellyttää innovaatioita laajalla skaalalla. Meidän on kyettävä ratkaisemaan ennätysvauhtia päästöjen aiheuttamat haitat, vesistönkuormitus, väestönkasvun ja kaupungistumisen aiheuttamat ruoka- ja ekologiset kriisit, infrarakentamisen haasteet, eriarvoistumisen pysäyttäminen… ja nämä kaikki erilaisissa yhteiskunnissa.

Kauppalehdessä julkaistiin 28.3.2019 mielipidekirjoitus ”Yksityistä pääomaa tarvitaan mukaan globaalien ongelmien ratkaisijaksi”. Kirjoittajina kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä sekä valtiosihteeri Matti Anttonen ulkoministeriöstä.

Kirjoituksen viesti on se sama, jonka olen vaalikentillä todennut:

Vastuullisuus vaatii pääomia.

Husu-Kallio ja Anttonen muistuttavat, että YK:n Agenda 2030 tavoitteiden edistäminen kehitysmaissa edellyttää yli 4 000 miljardia euroa vuositasolla. Kansainväliset julkiset kehitysyhteistyövarat ovat n. 130 miljardia euroa. On siis päivänselvää, ettei mikään julkistaloudellinen voima voi ratkaista ilmastonmuutosta.

Tarvitsemme politiikkaa, joka mahdollistaa innovaatiotoiminnan kaikilla mahdollisilla toimialoilla. Tarvitaan luovaa ajattelua, kekseliäisyyttä, kannustimia vastuulliseen sijoittamiseen ja valtavasti pääomia.

Sipilän hallitus on syksyllä 2018 käynnistänyt mm. kansallisen selvitystyön keke-tavoitteita tukevien rahoitusinstrumenttien kehittämiseksi. Tarvitaan uudenlaisia vastuullisen sijoitustoiminnan kannusteita, tietoa vaikuttavuudesta ja kannusteita sijoitustoiminnan lisäämiseen.

Yksityistaloudet ovat yksi ryhmä, joka voi myös lisätä sijoitustoimintaansa. Osakesäästötili on askel oikeaan suuntaan. Suomalaisessa yrittäjyydessä ja yritysverkostoissa on potentiaalia luoda globaaleja ratkaisuja maailmanmarkkinoille.

Suomalainen konepajateollisuus luo yhä energiatehokkaampia koneita ja laitteita maailmanmarkkinoille, prosessiosaaminen ja elinkaaripalveluiden tarjoaminen ovat yksi osa kiertotalousajattelua. Biotalous, jätteiden käsittely, vesiosaaminen – nämä kaikki ovat osa ratkaisua. Nämä kaikki vaativat myös perusyrittäjyyden kannusteita: toimivia rahoitusmarkkinoita, kilpailukykyistä yhteisöverotusta, joustavia työmarkkinoita ja kannusteita henkilökohtaiseen riskinottoon.

Kun siis puhumme yrittäjyyden edellytysten ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn lisäämisestä, puhumme myös kestävän kehityksen ratkaisuista. Meidän tulee kohdentaa verotusta haittojen minimoimiseen, mutta huolehtia suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja Suomesta vetovoimaisena pääomasijoittamisen kohteena.

Tarvitaan muun muassa:

osaamisen lisääminen: elinikäisen oppimisen kannusteita koulutusorganisaatioiden rahoituspohjaan
omistaja- ja sukupolvenvaihdosten helpottaminen ja vauhdittaminen, jotta saamme pidettyä pääomia suomalaisessa kasvollisessa omistajuudessa
sääntelykuorman ja hallinnon keventäminen: yhden luukun periaatteet käyttöön eri hallintoaloilla
työperäisen maahanmuuton lisääminen: prosessin ja lupien helpottaminen, akuutti osaajapula on ratkaistava
innovaatiorahoituksen suuntaaminen Agenda 2030 -tavoitteiden edistämiseksi
yhteisöveroastetta ei tule nostaa, mieluummin päinvastoin
liikenneinfran kehittäminen priorisoimalla hankkeita, jotka vähentävät päästöjä
Suomesta kiertotalouden ja energiatehokkuuden mahtimaa

Valitaan siis ensi sunnuntaina eduskunta, joka näkee kestävän kehityksen haasteet mahdollisuutena luoda uutta, parempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Valitaan hallitus, joka näkee suomalaiset yritykset ratkaisujen tarjoajina ja luodaan meille entistä paremmat edellytykset menestyä.