Sanotaan, että poliitikot vaalien alla lupaavat kaikenlaista hyvää, että saisivat ääniä. Jotkut antavatkin 1-3 miljardila lupauksia. Itse en ole antanut tyhjiä lupauksia, vaikka niitä on suorastaan intetty. ”Mitäs meille lupaat?” on usein kuultu kysymys. Otetaan hieman tarkastelua lupauksista ja taloudesta.
Kokoomus on luvannut siirtää verotuksen painotusta työn ja eläkkeen verotuksesta haittojen ja päästöjen verotukseen. Eli perusperiaate: Verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Kannustetaan työntekemiseen ja yrittämiseen!
Kokoomus on puhunut ”työmiljardista” – jolla viitataan kokonaisvaikutukseen kevennyksistä. Kokoomus on kuitenkin myös laskenut, millä kevennykset rahoitetaan:
Täydellinen lista löytyy eduskuntavaaliohjelman talous ja veropolitiikan liitteestä, tässä esimerkkejä, joita itse haluan korostaa:
- Lämmityspolttoaineiden ja turpeen verotuksen kiristäminen 150 milj.
- Fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautuksen asteittainen poisto 70 milj.
- Tupakkaveron kiristys 200 milj. (tupakkatyöryhmän suosituksen mukaan)
- Alkoholiveron kiristys 100 milj. (edellytyksenä viinien myynnin vapauttaminen ruokakauppaan)
Kokoomus on usein ollut ilonpilaajan maineessa, koska rahanjakaminen on huomattavasti helpompaa kuin sen tekeminen tai jakamisen estäminen. Kuitenkin kyse on vastuullisuudesta ja velanoton minimoimisesta.
Olen kuullut niin keskustan kuin vihreidenkin puhuvan ylisukupolvisesta politiikasta puolustaessaan omia menolisäyksiään tai veronkorotuksia tai uusia verolähteitä. Samaan aikaan olen kuitenkin hämmästellyt, että taloudessa ei ylisukupolvisuus kiinnosta. Jos luvataan jotakin, pitäisi vastuullisesta kertoa, millä se rahoitetaan – vai otetaanko vain ylisukupolvista velkaa?
Uusia miljardiluokan menolisäyksiä ei 75% työllisyysasteella tehdä.
Vaaliretoriikassa meillä on kaksi perusongelmaa:
- 75 % työllisyysastetta ei saavuteta ilman konkreettisia toimenpiteitä, joilla työnteon ja yrittämisen kannusteita lisätään.
- 75 % työllisyysasteella julkinen talous saavuttaisi tasapainon vain vaivoin.
Meillä on tiedossamme, että kasvuennusteet ovat taittuneet ja siirrymme tulevalla vaalikaudella laskusuhdanteeseen.
Itse uskon vakaasti, että Suomen Yrittäjien esittämässä Kasva Suomi -ohjelmassa tarjotaan työkaluja, joilla parannetaan kasvun edellytyksiä Suomessa. Ja nämä ovat myös työkaluja, joilla voidaan saavuttaa Kokoomuksen tavoittelema 80% asteen työllisyys.
Keskeisenä uudistustarpeena on edelleen paikallisen sopimisen lisääminen. Tarvitaan rohkeita rakenneuudistuksia, jossa toisinsopimisen mahdollistaminen on yksi elementti. Toinen elementti on oikeus lisien sopimiseen.
Meillä on Suomessa akuutti osaamisvaje, joka edellyttää työvoiman saatavuuden parantamista, tehokkaampia uudelleenkoulutuksen malleja ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mm saatavuusharkinnasta luopumisesta. Parantamalla työvoiman saatavuutta saamme lisättyä kasvun edellytyksiä yhä useammalle suomalaiselle yritykselle.
Suomen Yrittäjien ohjelmasta voisin nostaa myös esiin pointin sääntelyn kehittämisestä.
Keskeisenä ohjenuorana tulisi olla ”pienet ensin” periaate.
Uusi sääntely tulisi voida toteuttaa kuormittamatta tai liiketoimintaa haittaamatta pienessä yrityksessä. Jos kuormitus on kohtuuton, tulisi käytössä olla ”mikroyrityspoikkeus”: kaikkein pienimmät yritykset jätetään sääntelyn ulkopuolelle, jos siihen on olemassa perusteita. Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -ohjelmaan voi tutustua laajemmin täällä.
Keksin tuohon mikroyrityspoikkeukseen myös heti esimerkin. Ja vielä Kokoomuksen omasta ohjelmasta:
Verohallinnon ehdotus on online-kassajärjestelmien pakollisuus. En missään nimessä voi kannattaa ehdotusta, ilman mikroyrityspoikkeusta.
Yrittäjävähennys on noussut Rinteen Antin ansiosta otsikoihin. Olen todella huolissani, miten heikolla tolalla pääministeriehdokkaan ymmärrys henkilöyrityksistä on. Yrittäjävähennys on nimenomaisesti tasapainottanut eri yritysmuotojen verokohtelua ja kohdistunut määrällisesti kampaajiin apteekkareiden sijaan. Tässä pari juttulinkkiä: Suomen Yrittäjät marraskuulta 2018 ja Iltalehti parin päivän takaa. Miten sen nyt selkeästi sanoisi:
Yrittäjävähennys tulee ehdottomasti säilyttää.
Ja pari asiaa. Yrittäjän osingot. Muistetaan, että ne ovat palkkio riskinotosta, jos se riskinotto siis sattuu kannattamaan. Turha sitä on kadehtia, siitä vaan, jokainen yrittämään! Kannattaa myös muistaa, että osingot ovat jo kertaalleen verotettuja. Tästä voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta muistetaan nyt nämä pääpointit.
Tässä siis päällimmäiset talousterveiset, jotka kannattaa uurnille mennessä pitää mielessä. Ja käykääpä haastamassa ehdokkaita, vielä on aikaa!