Keuruun elinvoima ansaitsee strategista kehittämistä

Mielipiteeni, julkaistu Suur-Keuruussa 7.4.2025

Kaupunkistrategian ohella Keuruulla on myös matkailustrategia, joka pureutuu matkailutoimialan kehittämiseen. Nähdäkseni oppivan yrityskaupungin elinvoima kokonaisuudessaan ansaitsee oman strategisen kehittämissuunnnitelmansa. Idea ei suinkaan ole uusi, mutta nyt uuden valtuustokauden alussa, kun kaupunkistrategia tulee tarkasteluun, kannattaisi keskiöön ottaa elinvoima ja luoda työtä tukemaan kehittämissuunnitelma.

Kaupungissamme on koko ajan haluttu kehittää yhteistyötä yritysten, yrittäjien ja kaupunkikonsernin välillä. Keulinkin yrityspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja operatiivista kehittämistä on suunnattua yrityslähtöisesti – mm. matkailustrategian linjausten mukaisesti. Iso ekosysteemikehitys on käynnissä yksityisen ja julkisen yhteistyössä Lielahden Autokeskuksen ja sähköisten hyötyajoneuvojen kehittämisen kanssa. Teolliset kivijalat metalli-, metsä- ja painoteollisuuden aloilla kehittäneet omaehtoisesti ja itsenäisesti toimintaansa. Olisiko meillä kuitenkin vielä jotain, miten voisimme yritystemme kehitystä vauhdittaa tai toisaalta oppia toisiltamme vuoropuhelussa? 

Muun muassa näitä seikkoja suunnitelmassa kannattaisi pohtia. Suunnitelma tulee tietysti luoda tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yrittäjien kanssa. Näkökulmia tarvitaan niin seudullisesti kuin työllisyysalueeltakin. Tavoitteena tulee olla kehittämiskärjet, joilla saadaan suuntaa koko kaupunkikonsernin kehittämiseen sekä valtuuston energian suuntaamiseen. 

Uskon, että suunnitelmasta saadaan myös vahvistettua askelmerkit kaupungin edunvalvontaan, niin maakunnallisesti kuin kansallisestikin. 

Keuruu pysyy houkuttelevana asuinpaikkana meille kaikille, kun vahvistamme sen elinvoiman kovaa ydintä – työtä ja yrittäjyyttä. Ei kuntaa ilman yrityksiä.

Emilia Koikkalainen
kaupunginhallituksen 1.vpj
alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)

Keuruulle palloiluhalli?

Vaalikonenosto Sanoman vaalikoneesta.

Tässä vastaus hieman laajemmin:

Päätettäväksi varmuudella tulee investointi tekonurmen vaihdosta. samoin “Vanhan kentän” eli jäähallin yhteydessä oleva huoltorakennus ja sen kunnostaminen. Veljeni monien lajien harrastajana ja seura-aktiivina esitti minulle vaihtoehtoisen idean: siirretään tekonurmi Tervasta vanhan kentän hiekkakentälle. Hiekkakenttä, jota käytetään pesäpallon pelaamiseen siirrettäisiin Tervaan. Tämä suunnitelma on kannettava, useista syistä:
1) Kumirouhe, vaikka se korvattaisiin ympäristökriteerit täyttävällä rouheella ei silti tee rouheesta ympäristöystävällistä. Suoraa leviämistä vesistöön tulisi silti välttää.
2) Kun harrastajamäärät laskevat, on pelkälle jääurheilulle tilojen uusiminen suhteettoman kallista. Jos taas yhdistetään jääurheilu ja jalkapallo, ovat harrastajamäärät paremmin tasapainossa.
3) Pesäpallokenttä mahtuu Tervaan, kun tehdään tilaa. Harrastajamäärät ovat kuitenkin melko alhaisia. Koululiikunnassa pesäpallo on kuitenkin säilytettävä, onhan se kansallislajimme. Tervan varastoon myös mahtuisivat pesiskamat oikein hyvin.
4) Hiihto talvella: myös sellaisia tekonurmia löytyy, joiden päälle voi hiihtoladun ajaa.
5) Talven ulkojääkentät täytyy tarkastella, jotta eri harrastajaryhmät mahtuvat jäille. Olisihan se pesiskenttäkin käyttävissä kaukaloksi.

Vaihtoehtoisia toteutuksia kannattaa mielestäni selvittää, jotta myös liikuntapaikkojen vaatimat investoinnit pysyvät mahdollisuuksien rajoissa ja ylläpitotöihin löytyy tehokkuutta. Palloiluhallin sijaan olisi siis hyvä pohtia tekonurmen sijoitteluvaihtoehtoja.

Kouluverkosta – faktoihin perustuvia päätöksiä toivoen

Mielipiteeni, julkaistu Suur-Keuruussa 1.4.2025.

Kouluverkkopäätökset herättävät tunteita – hätää ja surua muutoksista. On tärkeää jatkaa keskustelua faktoihin pohjautuen.

Kuten Saara Kässi-Jokinen toi esiin, kouluverkon arvioinnissa keskeisiä tekijöitä ovat oppilasennusteet sekä syntyvyyden ja väestön vähenemisen trendit. Taloudellisen ja palveluverkkosuunnittelun tulee perustua näihin ennustettaviin faktoihin.

Oppilasmäärän lisäksi on arvioitava myös mahdollisia rakenteellisista muutoksista johtuvia kustannussäästöjä. Yksi merkittävä säästö liittyy tilakustannuksiin, kuten lämmitykseen tai siihen, että mikäli kiinteistö vapautuu koulukäytöstä, löytyykö sille jatkokäyttöä. Tai olisiko kouluun mahdollista keskittää muita palveluita, jotta toisaalta saada tiloja uuteen käyttöön. 

Ari Kakkuri esitti kirjoituksessaan ettäkö perusopetuksen järjestäminen maksaisi vain noin 5000 euroa per oppilas. En tiedä millä ilarinmatikalla tämä on laskettu. 

Kuriositeettina mainittakoon, että oppilasmäärä vähenee siten, että nyt keskustan ala-asteilla on 385 oppilasta ja 2030 kaikki ala-asteiden lapset yhteensä ovat 345 lasta. 

Talousarvio vuodelle 2025 kertoo perusopetuksen kuluiksi n. 12 M€. Valtionosuuksia kaupunki saa kokonaisuudessaan arviolta n. 8 miljoonaa. Oppilaskohtainen perusopetuksen valtionosuus on hieman yli 8 300 €. Oppilaita perusopetuksessa Keuruulla on 2025 n. 820 oppilasta. Talousarviosta johdettu perusopetuksen kustannus on koko kaupungissa on siis n. 14 600 €/oppilas. 

OPH:n kustannusvertailua vuodelta 2022: Keuruu 13 330 €/oppilas;  Mänttä-Vilppula 10 835 €/oppilas; Saarijärvi 10 236 €/oppilas; Jyväskylä 9794 €/oppilas.

Keuruun taloudellinen hyöty vieraspaikkakuntalaisista lapsista on siis melkoisen ohut. On totta, että nämä oppilaat kasvattavat tuloja. Yhtä totta on, että jokaisen oppilaan koulunkäyntiä subventoidaan keuruulaisin verovaroin tuhansilla euroilla per oppilas. 

Emilia Koikkalainen
kaupunginhallituksen 1.vpj
alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)

Demokratian tuska ja ahdistus

Puoluepoliittisena toimijana koen tuskaa ja ahdistusta demokratiasta. Välillä tuo maailmantuska johtuu taloudesta, globaaleista trendeistä, vaikuttamisyrityksistä itsenäisten valtioiden vaaleihin ja niin edelleen. 

Akuutisti koen tuskaa kuntavaaleista ja ehdokasasettelusta. Suurin tuska liittyy moniäänisyyteen: jotta demokraattinen päätöksenteko on valistunutta, tulee siinä löytyä äänenpainoja mahdollisimman laajasti yhteiskunnasta.Ilman moniäänisyyttä valinnat eivät edusta koko yhteiskuntaa. Puolueiden moninaisuus on yksi osa tätä, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että puolueiden sisällä on ehdokkaita eri osaamisalueilta, elämänvaiheista ja sukupuolista. Tällä hetkellä naisten aliedustus valtuustotyössä on erityisen räikeää.

Yleisesti ottaen meillä on myös liian vähän miehiä ehdokkaina.Demokratia kaipaa kaikkinensa lisää äänenvoimakkuutta, jota laaja ehdokasasettelu tuo.

Naisten osallisuuden kehittyminen poliittisessa päätöksenteossa on hidasta, etenkin paikallishallinnon osalta. Keuruulla kehitys on ollut takaperoista: kaudella 2017-2021 naisten osuus valtuutetuista oli 31% (11/35). Kuluvalla kaudella naisten osuus on ollut 26% (8/31), mikä surullisen alhainen arvo.

Kuluvalla kaudella naisten osuus on ollut 26% (8/31), mikä surullisen alhainen arvo.

Demokratia ei voi olla yhden ikäryhmän tai sukupuolen varassa. Alle 30-vuotiaiden edustus on surullisen matala. Tällä valtuustokaudella vain yksi henkilö on aloittanut uransa kuntapäättäjänä alle 30-vuotiaana. Samaan aikaan 50–64-vuotiaiden miesten osuus on 32 % (10/31) ja yli 65-vuotiaiden miesten peräti 35 % (11/31). Aktiivisten senioreiden mukanaolo tuo tarpeellista perspektiiviä päätöksentekoon, mutta jos 68 % valtuutetuista on yli 50-vuotiaita miehiä, moniäänisyys ja osallisuus eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Niinpä viestini on: tarvitsemme moniäänisyyttä, joten nainen ja nuori kuntalainen, mieti vielä, jospa lähtisit ehdolle. Päätökset tulevaisuudestasi tehdään joka tapauksessa. Vain ehdolle asettumalla voit tulla valituksi. Ja valittuna voit vaikuttaa. 

Päätökset tulevaisuudestasi tehdään joka tapauksessa.
Vain ehdolle asettumalla voit tulla valituksi.
Ja valittuna voit vaikuttaa.