Me tehdään Saaran, Nina ja Nooran kanssa nykyään myös Maalaismimmit-podcasteja. Eilen aamulla istuttiin vielä Saaran kanssa alas juttelemaan kampanjoinnista. (Ninni ja Noora oli nuorkauppakamareiden kansallisessa kokouksessa, eikä päässeet mukaan kotistudioon.)
Tästä pääset tuon puolituntisen jakson pariin: Maalaismimmit LIVE: Vaaliextra
Kategoria: Vaalit2025
Mielipiteeni, julkaistu Suur-Keuruussa 7.4.2025
Kaupunkistrategian ohella Keuruulla on myös matkailustrategia, joka pureutuu matkailutoimialan kehittämiseen. Nähdäkseni oppivan yrityskaupungin elinvoima kokonaisuudessaan ansaitsee oman strategisen kehittämissuunnnitelmansa. Idea ei suinkaan ole uusi, mutta nyt uuden valtuustokauden alussa, kun kaupunkistrategia tulee tarkasteluun, kannattaisi keskiöön ottaa elinvoima ja luoda työtä tukemaan kehittämissuunnitelma.
Kaupungissamme on koko ajan haluttu kehittää yhteistyötä yritysten, yrittäjien ja kaupunkikonsernin välillä. Keulinkin yrityspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja operatiivista kehittämistä on suunnattua yrityslähtöisesti – mm. matkailustrategian linjausten mukaisesti. Iso ekosysteemikehitys on käynnissä yksityisen ja julkisen yhteistyössä Lielahden Autokeskuksen ja sähköisten hyötyajoneuvojen kehittämisen kanssa. Teolliset kivijalat metalli-, metsä- ja painoteollisuuden aloilla kehittäneet omaehtoisesti ja itsenäisesti toimintaansa. Olisiko meillä kuitenkin vielä jotain, miten voisimme yritystemme kehitystä vauhdittaa tai toisaalta oppia toisiltamme vuoropuhelussa?
Muun muassa näitä seikkoja suunnitelmassa kannattaisi pohtia. Suunnitelma tulee tietysti luoda tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yrittäjien kanssa. Näkökulmia tarvitaan niin seudullisesti kuin työllisyysalueeltakin. Tavoitteena tulee olla kehittämiskärjet, joilla saadaan suuntaa koko kaupunkikonsernin kehittämiseen sekä valtuuston energian suuntaamiseen.
Uskon, että suunnitelmasta saadaan myös vahvistettua askelmerkit kaupungin edunvalvontaan, niin maakunnallisesti kuin kansallisestikin.
Keuruu pysyy houkuttelevana asuinpaikkana meille kaikille, kun vahvistamme sen elinvoiman kovaa ydintä – työtä ja yrittäjyyttä. Ei kuntaa ilman yrityksiä.
Emilia Koikkalainen
kaupunginhallituksen 1.vpj
alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)
Muutama nosto vaalikoneista – ja lopussa vielä lyhyt video teemasta.
Sanoman vaalikoneessa kysyttiin kulttuurityöstä ja museotoiminnasta:
Ja Ajankohtainen Koikkalainen suoraan lenkkipolulta loma-asunnon parvekestudiolla. Aiheena kulttuurityö ja museotoiminta.
Vaalikonenosto Sanoman vaalikoneesta.
Tässä vastaus hieman laajemmin:
Päätettäväksi varmuudella tulee investointi tekonurmen vaihdosta. samoin “Vanhan kentän” eli jäähallin yhteydessä oleva huoltorakennus ja sen kunnostaminen. Veljeni monien lajien harrastajana ja seura-aktiivina esitti minulle vaihtoehtoisen idean: siirretään tekonurmi Tervasta vanhan kentän hiekkakentälle. Hiekkakenttä, jota käytetään pesäpallon pelaamiseen siirrettäisiin Tervaan. Tämä suunnitelma on kannettava, useista syistä:
1) Kumirouhe, vaikka se korvattaisiin ympäristökriteerit täyttävällä rouheella ei silti tee rouheesta ympäristöystävällistä. Suoraa leviämistä vesistöön tulisi silti välttää.
2) Kun harrastajamäärät laskevat, on pelkälle jääurheilulle tilojen uusiminen suhteettoman kallista. Jos taas yhdistetään jääurheilu ja jalkapallo, ovat harrastajamäärät paremmin tasapainossa.
3) Pesäpallokenttä mahtuu Tervaan, kun tehdään tilaa. Harrastajamäärät ovat kuitenkin melko alhaisia. Koululiikunnassa pesäpallo on kuitenkin säilytettävä, onhan se kansallislajimme. Tervan varastoon myös mahtuisivat pesiskamat oikein hyvin.
4) Hiihto talvella: myös sellaisia tekonurmia löytyy, joiden päälle voi hiihtoladun ajaa.
5) Talven ulkojääkentät täytyy tarkastella, jotta eri harrastajaryhmät mahtuvat jäille. Olisihan se pesiskenttäkin käyttävissä kaukaloksi.
Vaihtoehtoisia toteutuksia kannattaa mielestäni selvittää, jotta myös liikuntapaikkojen vaatimat investoinnit pysyvät mahdollisuuksien rajoissa ja ylläpitotöihin löytyy tehokkuutta. Palloiluhallin sijaan olisi siis hyvä pohtia tekonurmen sijoitteluvaihtoehtoja.
Tässä kaksi videota yhdenvertaisuudesta ja koulukuljetuksista.
Eka kiireemmille – pituus n. minuuttia. Pidempi versio on n. kolme minuuttia.
Molemmat videot löytyvät youtube-kanavaltani.
Tässä videolla ajatuksiani retkeilyalueesta ja sen merkityksestä Keuruulle.
Mielipiteeni, julkaistu Suur-Keuruussa 1.4.2025.
Kouluverkkopäätökset herättävät tunteita – hätää ja surua muutoksista. On tärkeää jatkaa keskustelua faktoihin pohjautuen.
Kuten Saara Kässi-Jokinen toi esiin, kouluverkon arvioinnissa keskeisiä tekijöitä ovat oppilasennusteet sekä syntyvyyden ja väestön vähenemisen trendit. Taloudellisen ja palveluverkkosuunnittelun tulee perustua näihin ennustettaviin faktoihin.
Oppilasmäärän lisäksi on arvioitava myös mahdollisia rakenteellisista muutoksista johtuvia kustannussäästöjä. Yksi merkittävä säästö liittyy tilakustannuksiin, kuten lämmitykseen tai siihen, että mikäli kiinteistö vapautuu koulukäytöstä, löytyykö sille jatkokäyttöä. Tai olisiko kouluun mahdollista keskittää muita palveluita, jotta toisaalta saada tiloja uuteen käyttöön.
Ari Kakkuri esitti kirjoituksessaan ettäkö perusopetuksen järjestäminen maksaisi vain noin 5000 euroa per oppilas. En tiedä millä ilarinmatikalla tämä on laskettu.
Kuriositeettina mainittakoon, että oppilasmäärä vähenee siten, että nyt keskustan ala-asteilla on 385 oppilasta ja 2030 kaikki ala-asteiden lapset yhteensä ovat 345 lasta.
Talousarvio vuodelle 2025 kertoo perusopetuksen kuluiksi n. 12 M€. Valtionosuuksia kaupunki saa kokonaisuudessaan arviolta n. 8 miljoonaa. Oppilaskohtainen perusopetuksen valtionosuus on hieman yli 8 300 €. Oppilaita perusopetuksessa Keuruulla on 2025 n. 820 oppilasta. Talousarviosta johdettu perusopetuksen kustannus on koko kaupungissa on siis n. 14 600 €/oppilas.
OPH:n kustannusvertailua vuodelta 2022: Keuruu 13 330 €/oppilas; Mänttä-Vilppula 10 835 €/oppilas; Saarijärvi 10 236 €/oppilas; Jyväskylä 9794 €/oppilas.
Keuruun taloudellinen hyöty vieraspaikkakuntalaisista lapsista on siis melkoisen ohut. On totta, että nämä oppilaat kasvattavat tuloja. Yhtä totta on, että jokaisen oppilaan koulunkäyntiä subventoidaan keuruulaisin verovaroin tuhansilla euroilla per oppilas.
Emilia Koikkalainen
kaupunginhallituksen 1.vpj
alue- ja kuntavaaliehdokas (KOK)
Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 25.3.2025. Linkki
Kunnat ovat laajentaneet toimintaansa markkinaehtoisille aloille palveluntuottajiksi, vaikka niiden tehtävänä tulisi olla lakisääteisten palveluiden järjestäminen, ei markkinakilpailu. Tämä on johtanut kilpailuneutraliteettiongelmiin, joissa kuntayhtiöt ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan siirtämällä omistusta vastoin sidosyksikkösääntelyn henkeä ja ilman riskianalyysejä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kuntayhtiöiden ja kuntien edut erkanevat.
Jätetoimiala on esimerkki tästä kehityksestä. Kuntayhtiöt ovat lobanneet onnistuneesti jätehuollon keskittämistä itselleen ja samalla jätteenpoltosta eli energiantuotannosta on tullut keskeinen osa jätejärjestelmää. Tämä on ollut ristiriidassa EU:n jätehierarkian kanssa, jonka mukaan polttoa tulee vähentää. Esimerkiksi Vantaan Energian polttolaitoslaajennus valmistui vuonna 2022, vaikka jo vuosia aiemmin tiedettiin kiertotalouden vähentävän poltettavan jätteen määrää. Nyt laitoksella poltetaan jätettä Italiasta, mikä kasvattaa Suomen päästöjä ja vähentää insentiiviä vähäpäästöisempään energiantuotantoon.
Jätelautakuntien kytkös polttolaitoksiin korostaa ongelmaa. Lautakunnat toimivat viranomaisina, mutta tukevat kuntayhtiöiden (jäteyhtiöt sekä polttolaitokset) intressejä. Lisäksi kunnalliset jäteyhtiöt ovat perustaneet tytäryhtiöitä, jotka kilpailevat markkinoilla hyödyntäen suorahankintoihin oikeutettujen yhtiöiden resursseja. Tämä vääristää kilpailua ja sotkee elinkeinovapauden ilman liiketoimintaan kuuluvaa riskinottoa.
Hallitus aikoo tiukentaa sidosyksikkösääntelyä, mutta kuntayhtiöiden edunvalvonta vastustaa sitä väittäen sen romuttavan palvelut. Todellisuudessa lähtökohtaisesti lakimuutos ei pakota hajottamaan yhtiöitä, vaan ainoastaan edellyttää hankintojen kilpailuttamista. Jos kuntayhtiöt todella ovat tehokkaimpia, miksi ne eivät pärjäisi kilpailutuksissa? Kilpailu varmistaa, että veronmaksajien varoja käytetään järkevästi eikä tarpeettomiin investointeihin.
Jälkikirjoitus: Tämä kooste tekstistä. Jos aihe kiinnostaa sinua enemmän, voit lukea myös pidemmän version täältä.
Eilen nousi esiin aluevaaliehdokas Karmalan oikeustapaus simputuksesta vuonna 2022 varusmiespalveluksen aikana. Virallisesti kyse on esimiesaseman väärinkäytöstä. Käräjäoikeuskäsittely on ollut eilen 11.3. ja tuomio luetaan maaliskuun 28. päivä.
Oikeuskäsittelyn tiedot tapahtumista ja 8 alokkaan nöyryyttämisestä on karua luettavaa. Toiminta on ollut yksiselitteisesti tuomittavaa. Väärinkäytösten kohteena olevien asianomistajien lukumäärä yllätti minut täysin. Jos tiedot olisivat olleet käytössä ehdokkuutta arvioitaessa, en olisi missään nimessä tukenut ehdokkuutta näihin vaaleihin piirihallituksen jäsenenä. Ja jos Karmala olisi listalle noussut, en olisi itse ollut käytettävissä. Itselleni kokoomuksen arvoista totuudenmukaisuus ja rehellisyys ovat keskeisiä toiminnassa. Näitä olisin toivonut tässäkin tapauksessa noudettavan. Sillä, miten päätöksiä tehdään, on minulle valtava merkitys. Olen erittäin surullinen tapahtuneesta.
Puolustan tasa-arvoa ja tasavertaisuutta ja vallan väärinkäytökset tuleekin tuomita. Toiminta on ollut tuomittavaa ja oman moraalikäsitykseni vastaista.
Kaikki eettiset ohjeistukset perustuvat ensisijaisesti moraalikäsityksiin, eivät rikosoikeudelliseen arviointiin. Oma arvioni tilanteen vakavuudesta perustuu myös tähän. Moraalinen arviointi on viime kädessä aina subjektiivista ja tapauskohtaista. Tässä tapauksessa on minulle kaksi suurta arvoristiriitaa, joita en voi hyväksyä:
1) Syytteissä esitetty väärinkäytösten laajuus on toista kuin mitä piirihallituksen tietoon on saatettu.
2) Teot ovat erittäin moitittavia. Puolustusvoimat on instituutio, jossa tapahtuvat vallan väärinkäytökset ovat aina heilautus puolustusvoimien toiminnan legitiimiydelle. Varusmiespalveluksen on tapahduttava turvallisessa ympäristössä.
Kokoomus itse korostaa vapauden ja vastuun suhdetta: “kun ihminen toteuttaa vapauttaan, hän ottaa vastatakseen samalla valintojensa seuraukset, sekä kielteiset että myönteiset.”
Kuntavaaliehdokas Keuruu ja aluevaaliehdokas Keski-Suomi
Emilia Koikkalainen
Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu KSML tiistaina 25.2.2025 ja verkkojulkaisuna 21.2.2025.
Teimme kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saara Kässi-Jokisen kanssa yhdessä kirjoituksen, kun Keskisuomalaisessa julkaistiin 19.2. artikkeli kolholaisten lasten koulunkäynnistä Kolhon koulun sulkemisen jälkeen.
Näkökulma koulukeskusteluun
KSML kirjoitti 19.2. Kolhon koululaisten tilanteesta. Artikkelissa käytiin läpi Keuruun päätöksentekomenettelyä kolholaisten oppilaaksi ottamiseen Haapamäen kouluun ja siitä noussutta kritiikkiä. Tässä taustoitamme päätöksentekoa:
Keuruun kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan päätökseen, jossa lautakunta päätti pohjaesityksen (oppilaspaikan myöntäminen) ohella myöntää oppilaille myös koulukuljetuksen omavastuuosuudella.
Kaupunginhallitukselle lautakunnan päätös oli ongelmallinen. Lautakunnan tulee päätöksissään noudattaa ohjeistuksia sekä valtuuston päättämää budjettia. Lautakunnan päätöksen mukaisen poikkeuksen salliminen olisi rikkonut kuntalaisten yhdenvertaisuutta: Keuruulla koulua käyvät ulkopaikkakuntalaiset sekä Keuruun sisällä toissijaisessa koulussa kulkevat oppilaat maksavat koulukyytinsä itse.
Perusopetuslaissa todetaan koulukuljetuksen olevan maksutonta. Laki tai opetushallinon ohjeet eivät tunne omavastuuosuuksia tai kuljetusavustuksia toissijaisiin kouluihin. Koulukuljetuksen järjestämisestä ulkopaikkakuntalaisille on kaksi vaihtoehtoa: se joko järjestetään kunnan puolesta tai vanhemmat vastaavat kuljetuksesta. Keuruun kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan kuljetusperiaatteissa todetaan yksiselitteisesti, että ulkopaikkakuntalaisen oppilaan vanhemmat vastaavat kuljetuksen järjestämisestä.
Kuntayhteistyön tärkeys perusopetuksessa korostuu jatkuvasti, niin paikallisesti, Kuntaliiton taholta kuin kuntaministerin suunnalta. Ongelmana on, ettei yhteistyöhön ole kannusteita. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät kuntien väliset vapaaehtoiset neuvottelut. Keuruu on tunnustellut Mänttä-Vilppulan kiinnostusta yhteistyöhön syyskaudella 2024. Virallinen neuvottelupyyntö lähetettiin tammikuussa 2025. Mänttä-Vilppula ei tällä hetkellä näe tarpeellisena neuvotella kolholaisten oppilaiden perusopetuksesta tai koulukuljetuksesta aiheutuvien kulujen jakamisesta. Yhteistyötä ei voi tehdä yksipuolisesti, sen varmasti ymmärtävät kaikki. Osaoptimoinnin sijaan tarvitaan molempia hyödyttäviä ratkaisuja.
Väestön väheneminen on seutukuntamme ja koko Suomen yhteinen ongelma. Syntyvyyden raju pudotus näkyy jo päivähoidossa ja alakouluissa. Pahimmassa tapauksessa kunnat eivät selviä tästä haasteesta ilman voimakasta palveluiden keskittämistä, ainakaan ilman yhteistyötä. Tarvitaan yhteinen näkemys palveluiden järjestämisestä alueellisesti, ylikunnallisesti. Tavoitteena on kaikilla kuntalaisten palveleminen parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön syntymiseen kaivataan kipeästi luvattuja porkkanoita ja lainsäädännön kehittymistä.
Saara Kässi-Jokinen (kesk), Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Emilia Koikkalainen (kok), Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Keuruu