Yhteistyötä ei voida tehdä yksipuolisesti

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu KSML tiistaina 25.2.2025 ja verkkojulkaisuna 21.2.2025.

Teimme kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saara Kässi-Jokisen kanssa yhdessä kirjoituksen, kun Keskisuomalaisessa julkaistiin 19.2. artikkeli kolholaisten lasten koulunkäynnistä Kolhon koulun sulkemisen jälkeen.

Näkökulma koulukeskusteluun

KSML kirjoitti 19.2. Kolhon koululaisten tilanteesta. Artikkelissa käytiin läpi Keuruun päätöksentekomenettelyä kolholaisten oppilaaksi ottamiseen Haapamäen kouluun ja siitä noussutta kritiikkiä. Tässä taustoitamme päätöksentekoa:

Keuruun kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan päätökseen, jossa lautakunta päätti pohjaesityksen (oppilaspaikan myöntäminen) ohella  myöntää oppilaille myös koulukuljetuksen omavastuuosuudella.

Kaupunginhallitukselle lautakunnan päätös oli ongelmallinen. Lautakunnan tulee päätöksissään noudattaa ohjeistuksia sekä valtuuston päättämää budjettia. Lautakunnan päätöksen mukaisen poikkeuksen salliminen olisi rikkonut kuntalaisten yhdenvertaisuutta: Keuruulla koulua käyvät ulkopaikkakuntalaiset sekä Keuruun sisällä toissijaisessa koulussa kulkevat oppilaat maksavat koulukyytinsä itse.

Perusopetuslaissa todetaan koulukuljetuksen olevan maksutonta. Laki tai opetushallinon ohjeet eivät tunne omavastuuosuuksia tai kuljetusavustuksia toissijaisiin kouluihin. Koulukuljetuksen järjestämisestä ulkopaikkakuntalaisille on kaksi vaihtoehtoa: se joko järjestetään kunnan puolesta tai vanhemmat vastaavat kuljetuksesta. Keuruun kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan kuljetusperiaatteissa todetaan yksiselitteisesti, että ulkopaikkakuntalaisen oppilaan vanhemmat vastaavat kuljetuksen järjestämisestä.

Kuntayhteistyön tärkeys perusopetuksessa korostuu jatkuvasti, niin paikallisesti, Kuntaliiton taholta kuin kuntaministerin suunnalta. Ongelmana on, ettei yhteistyöhön ole kannusteita. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät kuntien väliset vapaaehtoiset neuvottelut. Keuruu on tunnustellut Mänttä-Vilppulan kiinnostusta yhteistyöhön syyskaudella 2024. Virallinen neuvottelupyyntö lähetettiin tammikuussa 2025. Mänttä-Vilppula ei tällä hetkellä näe tarpeellisena neuvotella kolholaisten oppilaiden perusopetuksesta tai koulukuljetuksesta aiheutuvien kulujen jakamisesta. Yhteistyötä ei voi tehdä yksipuolisesti, sen varmasti ymmärtävät kaikki. Osaoptimoinnin sijaan tarvitaan molempia hyödyttäviä ratkaisuja. 

Väestön väheneminen on seutukuntamme ja koko Suomen yhteinen ongelma. Syntyvyyden raju pudotus näkyy jo päivähoidossa ja alakouluissa. Pahimmassa tapauksessa kunnat eivät selviä tästä haasteesta ilman voimakasta palveluiden keskittämistä, ainakaan ilman yhteistyötä. Tarvitaan yhteinen näkemys palveluiden järjestämisestä alueellisesti, ylikunnallisesti. Tavoitteena on kaikilla kuntalaisten palveleminen parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön syntymiseen kaivataan kipeästi luvattuja porkkanoita ja lainsäädännön kehittymistä.

Saara Kässi-Jokinen (kesk), Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Emilia Koikkalainen (kok), Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Keuruu

Amerikanmeininkiä – SAVE Act

Juuri, kun luulin, ettei amerikanmeininki voi enää hullummaksi mennä, törmäsin SAVE Actiin, joka on republikaanien lakialoite äänestäjien rekisteröintikäytäntöjen tiukentamisesta.

Aloitteella pyritään estämään maahanmuuttajien rekisteröityminen äänestäjiksi. Se edellyttää, että osavaltiot hyväksyvät ja käsittelevät äänestäjärekisteröintihakemuksia vain, jos hakija toimittaa todisteen kansalaisuudestaan, kuten syntymätodistuksen tai passin. (Lähde: congress.gov)

Mikä tästä tekee hullun? No esimerkiksi se, että nyt osavaltioiden käytännöt voivat johtaa nimensä vaihtaneiden mahdottomuuteen rekisteröityä äänestäjiksi. Heitä ovat muun muassa sukupuolensa vaihtaneet tai avioliitossa puolison nimensä ottaneet.

Kysyin aloitteesta myös ChatGPT:ltä, joka osasi kertoa, että aloitetta kritisoitu esimerkiksi siitä syystä, tutkimusten mukaan jopa 34 % äänestysikäisistä naisista ei välttämättä omaa asiakirjoja, jotka todistavat kansalaisuuden heidän nykyisellä laillisella nimellään, mikä voi johtua esimerkiksi nimenmuutoksista avioliiton myötä.

(Lähde: https://www.nbcwashington.com/news/national-international/gop-save-act-hr-22-strict-proof-citizenship-requirement-voting/3844246/)

Eläköön amerikkalainen unelma!


Demokratian tuska ja ahdistus

Puoluepoliittisena toimijana koen tuskaa ja ahdistusta demokratiasta. Välillä tuo maailmantuska johtuu taloudesta, globaaleista trendeistä, vaikuttamisyrityksistä itsenäisten valtioiden vaaleihin ja niin edelleen. 

Akuutisti koen tuskaa kuntavaaleista ja ehdokasasettelusta. Suurin tuska liittyy moniäänisyyteen: jotta demokraattinen päätöksenteko on valistunutta, tulee siinä löytyä äänenpainoja mahdollisimman laajasti yhteiskunnasta.Ilman moniäänisyyttä valinnat eivät edusta koko yhteiskuntaa. Puolueiden moninaisuus on yksi osa tätä, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että puolueiden sisällä on ehdokkaita eri osaamisalueilta, elämänvaiheista ja sukupuolista. Tällä hetkellä naisten aliedustus valtuustotyössä on erityisen räikeää.

Yleisesti ottaen meillä on myös liian vähän miehiä ehdokkaina.Demokratia kaipaa kaikkinensa lisää äänenvoimakkuutta, jota laaja ehdokasasettelu tuo.

Naisten osallisuuden kehittyminen poliittisessa päätöksenteossa on hidasta, etenkin paikallishallinnon osalta. Keuruulla kehitys on ollut takaperoista: kaudella 2017-2021 naisten osuus valtuutetuista oli 31% (11/35). Kuluvalla kaudella naisten osuus on ollut 26% (8/31), mikä surullisen alhainen arvo.

Kuluvalla kaudella naisten osuus on ollut 26% (8/31), mikä surullisen alhainen arvo.

Demokratia ei voi olla yhden ikäryhmän tai sukupuolen varassa. Alle 30-vuotiaiden edustus on surullisen matala. Tällä valtuustokaudella vain yksi henkilö on aloittanut uransa kuntapäättäjänä alle 30-vuotiaana. Samaan aikaan 50–64-vuotiaiden miesten osuus on 32 % (10/31) ja yli 65-vuotiaiden miesten peräti 35 % (11/31). Aktiivisten senioreiden mukanaolo tuo tarpeellista perspektiiviä päätöksentekoon, mutta jos 68 % valtuutetuista on yli 50-vuotiaita miehiä, moniäänisyys ja osallisuus eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Niinpä viestini on: tarvitsemme moniäänisyyttä, joten nainen ja nuori kuntalainen, mieti vielä, jospa lähtisit ehdolle. Päätökset tulevaisuudestasi tehdään joka tapauksessa. Vain ehdolle asettumalla voit tulla valituksi. Ja valittuna voit vaikuttaa. 

Päätökset tulevaisuudestasi tehdään joka tapauksessa.
Vain ehdolle asettumalla voit tulla valituksi.
Ja valittuna voit vaikuttaa. 

Demokratian vauhtiviikko

Huh, mikä viikko!

Viime viikko oli rakennettu paikallisdemokratian vahvistamisesta. Maanantaina julkaistiin Keskisuomalaisen haastattelu, jossa kerroin kuntapäättäjän näkymättömämmästä ulottuvuudesta, kansainvälisistä yhteyksistä. Paikallisdemokratia on keskeistä demokraattisissa valtioissa, meillä voidaan vetää yhtäläisyysmerkki paikallishallinnon ja paikallisdemokratian välille. Näin ei suinkaan ole kaikkialla maailmassa ja siitä onkin syytä pitää mekkalaa, positiivisessa hengessä!

(Lue juttu: https://www.ksml.fi/paikalliset/7837359 )

Maanantai myös otin loikan Brysseliin, jossa tutustuimme EU Komission alaisuudessa toimivan Paikallispäättäjä-verkoston sekä Team Europe Direct -verkoston kanssa komission toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin virkamiesten johdolla. Seminaaripäivä 9-18 piti sisällään mm. puheenvuoroja EU:n toimintalogiikasta, lainvalmistelusta, Ilmastomuutokseen sopeutumisesta, energiapolitiikasta ja maatalouden näkökulmista. Lisäksi tutustuimme Suomen pysyvään EU-edustustoon.

Päivä oli täyttä tykitystä ja erittäin mielenkiintoisia keskusteluja, oli hienoa kuulla ja tutustua verkoston kuntapäättäjäkollegoihin sekä Team Europe Directin asiantuntijoihin!

Kuntapäättäjien verkosto, maustettuna Team Europe Direct -verkoston jäsenillä.

Keskiviikkkoaamuna olikin aika siirtyä kohti Skotlantia. Skotlannissa minua odotti COSLA Annual Conference (COSLA on Skotlannin paikallisvaltuustojen edunvalvontajärjestö, kuten Kuntaliitto). Olin saanut kutsun tulla puhumaan otsikolla: ”What is Local Governement’s Role in Society – Perspective from Finland”. Otin kutsun vastaan ja täällä sitä ollaan! Keuruu maailmankartalle! Tai ainakin Skotlannin!

Ennen puheenvuoroa

COSLAn konfenssi on tarjonnut upean mahdollisuuden keskustella paikallisdemokratian arvosta, toimintavoista ja taloudenkin realiteeteista. Skotti-kollegat ovat olleet erittäin kiinnostuneita kuulemaan suomalaisesta järjestelmästä ja toimintatavoista – ovathan he omaksuneet Suomesta suoraan mm. äitiyspakkauksen, joka on erittäin suosittu täällä. Kotiintuomisina on mm. Porton turistiverokäytänteiden herättämiä ajatuksia, paitsi verosta, myös BI-järjestelmien tuottamasta datasta ja vastuullisesta matkailusta aina naisten kokeman väkivallan ehkäisyyn asti. Kuorrutettuna hajatelmia hyvinvointialueiden demokratian tulevaisuudesta sekä turvesoiden ennallistamisesta.

Lisäksi olen ilokseni havainnut, että kotiseuturakkaus näkyy ja välittyy, saamani palaute puheenvuorostani on ollut positiivista ja ihmiset ovat ihastelleet Keuruuta ja luonnonläheisyyttä! ”Kotipaikkasi vaikuttaa aivan ihastuttavalta paikalta!” No niinpä, minustahan paikka on maailman paras! Esitykseni asiantuntijaosuudesta suomalaista hallinosta sekä normienpurusta vastasi Kuntaliiton Kansainvälisten asioiden päällikkö Laura Parsama, josta olen erittäin kiitollinen! Esityksestä sain myös palautetta, että olin erittäin hauska. Se on mielestäni ihan hyvä saavutus, kun ajatellaan, että esittelin faktoja suomalaisesta kunnallisesta itsehallinnosta ja normienpurusta!

Tilaa on ollut myös hieman syvemmällä keskustelulle mm Skotlannin hallituksen erityisavustajan kanssa. Skotlannin pääministerin John Swinneyn puheen jälkeen, sillä puhe herätti itsessä paljon kysymyksiä, niin valtuustojen vallasta, käytännöistä kuin hallituksen tärkeimmästä tavoitteesta: lapsiköyhyyden vähentämisestä. Keskustelujen jälkeen hyvinvointivaltion palvelut asettuivat jälleen suhteisiinsa. Samoin kuin suomalainen vesihuolto ja keuruulainen vedenlaatu! Skotlannissa kaikesta vesihuollosta vastaa Scottish Water, Skotlannin hallinnon omistama vesiyhtiö. Kehuivat, että on niin hyvää vettä heillä. Hymyilin kohteliaasti. Minustahan vesi maistuu aivan karmealta, aivan kuin uimahallin altaasta joisi. En saa hanavettä alas kuin ruuan kanssa ja kamomillateellä maustettuna. Ikävä on kloorivapaata keuruulaista hanavettä!

Olen ehtinyt myös vaihtaa ajatuksia poliittisista tuulista sekä Skotlannin valtion luonnonvarojen hallinnoinnista Scottish Crown Estaten edustajan kanssa. Keskustelimme myös komission retkellä kuulemistani energiayhteisöistä, lupasin selvittää käytäntöjä lisää ja olemme niistä vielä yhteyksissä!

1st Minister John Swinney, eli Skotlannin parlamentin "pääministeri"

Eilisillan kruunasi COSLA Awards, jossa palkittiin vaikuttavimmat yhteisöprojektit. Erittäin hienoja projekteja, joista tuli vahvasti mieleen JCI-projektit. Projektit myös havahduttivat julkisiin tehtäviin, suurin osa mainituista projektien innovaatioista on tavanomainen osa suomalaista julkista palvelua ja toimintamalleja.

Eräs COSLA AWARDS - palkintokategorian top3

Kuriositeettina myös mainittakoon, että Skotlannissa odotettu terveen elämän odotusikä on 61-66 vuoden välissä, kun meillä koko Suomen keskiarvo on 70,5 vuotta.

Perjantaiaamupäivä kuluikin pääasiassa poliittisten debattien pyörteissä, kiinnostavaa kuultavaa, toki ymmärrystä hieman haastaa vahvat aksentit ja heikko pohjatieto paikallisesta poliittisesta tilanteesta. Mutta fiksumpana kotiin!

Vielä ennen kotiinlähtöä laskeuduin muutamaksi tunniksi Edinburghiin turistiksi, ennen lauantaiaamun kello kuuden lentoa kohti koti-Suomea.
Viikko oli kyllä imenyt mehut muijasta. Kaupunginkiertely oli melkoista päätöksentekokyvytöntä haahuilua.

Kotiin palasin kuitenkin erittäin kiitollisena mahdollisuuksista ja uuden oppimisesta!

Kiitos COSLA, kiitos komissio, kiitos Keuruu!

Yhtiöittämisen ja yksityistämisen vissi ero

Julkaistu Suur-Keuruussa 27.1.2022 (verkkolehti tilaajille: https://www.suurkeuruu.fi/puheenvuoro/art-2000009350978.html)

Kaupunginhallitus käynnistää selvityksen kaupungin vesiliiketoiminnan järjestämisen eri vaihtoehdoista. Tämä on se päätös, joka tehtiin. Kenenkään en missään, koskaan, ole kuullut viittaavan vesiliiketoiminnan yksityistämiseen. Meillähän on eduskuntaan annettu lakialoitekin, jossa yksityistäminen halutaan kieltää. Tästä meillä on nähdäkseni yhteisymmärrys yli puoluerajojen.

Keuruun Vesi -liikelaitoksen ja Keuruun Sähkö Oy:n yhdistämisestä ei ole tehty päätöksiä suuntaan tai toiseen. Toimintojen yhdistäminen, eli käytännössä vesiliiketoimnnan yhtiöittäminen ja siirtäminen osaksi Keuruun Sähkö Oy -konsernia on kuitenkin järkevää selvittää. Vesiliiketoiminnan hallintaan voitaisiin tuolloin asettaa myös erilaisia sopimuksia, kuten etuosto-oikeus, jolla estettäisiin yksityistämishaaveet myös tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti meidän tulee olla avoimia toimintojen uudelleen järjestämiselle. Keuruun kaupunkiorganisaatiossa useat asiat ovat harvojen harteilla. Tämä tekee toiminnoista herkästi haavoittuvia ja kehittämisvastuu jää liian vähille resursseille. 

Strategisesti tarkasteltuna infratoiminnoissa on paljonkin yhteistä: kehittämisprojektit ja niiden edellyttämä projekti- ja johtamisosaaminen, järjestelmäosaaminen, infrarakentamisen suunnittelu- ja investointilaskelmien tuottaminen, hankintojen kilpailutukset, kunnossapidon organisointi, valvonta- ja automaatiotehtävät. Kirjanpidon eriyttäminen ei ole mitään salatiedettä ja vaatii vain soveltuvan ohjelmiston, jossa eri yhtiöt erotetaan. Nämä näin strategisesti tarkasteltuna. Jokainen kaupunkikonsernin yhtiö vaatii kuitenkin yhä edelleen myös vahvaa substanssiosaamista ja erityistehtävien ja -lakien tuntemusta. Tarvitaan selvitys, jotta voimme löytää kehittävän ratkaisun.

Meille kaupunkilaisille on ollut etu, että kriittisen infran omistaminen on omissa käsissämme. Tuota hallintaa ja omistamista vahvistettiin myös Keuruun Sähkön osalta, kun vähemmistöosakas Fortum ostettiin ulos. Keuruulaiset omistavat omat vesi- ja sähköjohtonsa ja näin sen soisi olevan jatkossakin. 

Ymmärrän, että kuntalainen Tuomas Heinonen haluaa nostaa esiin epäselviä asioita, mutta toivoisin, että valtuutettu Tuomas Heinonen pidättäytyy väärien mielikuvien vahvistamisesta ja uutena Veden johtokunnan puheenjohtajana ottaa asiakseen perehtyä kaupunginhallituksen päätöksiin ja osaltaan edistää oikeiden tietojen välittymistä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.

Valtuusto 12.12.2022 – talousarvio

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,

nyt hyväksyttävä talousarvio vuodelle 2023 jättää edelleen toivomisen varaa kaupungin tulevaisuuden turvaamiseksi.

Talousarvio on tehty parhailla mahdollisella tiedoilla, vallitsevassa epävarmuudessa. Ensi vuosi on historiallisten muutosten vuosi kuntien toiminnassa. Kuntalaisten peruspalveluiden kova ydin siirtyy pois käsistämme ja siirrymme kuskin, tai apukuskin, paikalta takapenkille seuraamaan maisemien vilinää. Kaikkien meidän yhteinen toive on, että asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät vähintäänkin nykytasolla.

Kuntiin jäävien palveluiden rahoitus kokee myös mullistuksen, niin verotulokertymän kuin valtionosuuksien kautta. Karkea laskelma on, että toiminnoista katoaa n. 40 % ja rahoituksesta 60%.

Tänä vuonna Keuruun kaupunkiorganisaatio on jo läpikäynyt muutosneuvotteluita siiryvän henkilöstön osalta. Olemme tehneet ja tekemässä suuria rakenteellisia muutoksia. On päivänselvää, että ensi vuonna jatkamme samaa rallia. Ensi vuonna kärsimme edelleen Venäjän hyökkäyssodan seurauksista, energiakriisistä, ruuantuotannon korotuksista ja palkkojeen korotusten vaikutuksista – inflaatio kiihtyy ja korkokulut nousevat.

Samaan aikaan yritysten tilanne vaikeutuu, tänään julkaistu EK:n kyselyn perusteella 30% yrityksistä pohtii lomautuksista alkuvuodelle. Tämä tarkoittaa supistuvia verotuloja.

Toistan jälleen viime vuonna todettua:
– Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi koko organisaatiossa, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Automaattikorotusten sijaan tulee aidosti selvittää palveluiden kustannusrakenne.
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan, ostaa palveluita markkinoilta.

Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation.

Kiitämme kaikkia tämän vuoden kovasta työstä ja toivomme edelleen sitkeyttä ja rohkeutta muutosten esittämiseen ja läpiviemiseen.

Kokoomusryhmä toivottaa rauhaisaa joulunaikaa ja kiittää yhteistyöstä kuluneena vuonna.

Valtuusto 13.12.2021 – ryhmäpuheenvuoro

Hyvät valtuutetut ja kuntalaiset.

Tarjolla oleva budjettiesitys herättää vakavan huolen taloutemme tilasta. Nyt viimeistään meidän ryhdyttävä toimeen. Epätasapaino tulojen ja menojen kohdalla on ratkaistava.

Kokoomus hyväksyy budjettiesityksen, mutta samaan hengenvetoon toistamme jo veronkorotuskeskustelussa esiinnostamamme toimenpidelistan:

– Rakentellisiin uudistukseen on ryhdyttävä kiireesti.
– Asiakasmaksut tulee käydä läpi, vertailua hinnoittelusta on naapurikuntiin tulee tehdä. Palveluiden kustannusrakenne tulee selvittää.
– Investointivaraukset tulee käydä läpi ja tarkistaa voidaanko jostain luopua tai siirtää toteutuksia
– kunnan tulee tarkistaa hankintastrategiansa soveltaa sitä reilun kilpailun edistäjänä ja markkinan kehittäjänä
– Palveluinnovaatioita tulee kehittää ja kokeilla
– Tulee tarkistaa ja arvioida voidaanko oman tuotannon sijaan ostaa palveluita markkinoilta.

Meidän on kyettävä muuttamaan tapoja toimia – läpi koko organisaation.

Arvon valtuutetut ja luottamushenkilöt,

meidän on edellytettävä muutoksia. Meidän on myös hyväksyttävä palvelujen tasoheikennykset. Suunnitelmavuosille on osoitettu investointeja, mutta meidän tulee uudelleenarvioida kaikki esitetyt investoinnit ja kyettävä myös tekemään uusia päätöksiä, joita heikentyvä talousennuste edellyttää. Myönnetty budjetti ei tarkoita, että kaikki menot on synnytettävä.

Hyvät toimialajohtajat, kokoomus odottaa teiltä leikkauslistoja ja prosessikehittämistä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Seuraavina vuosina on elettävä suu säkkiä myöten. Edellytämme johtoryhmältä kykyä vaikeisiin keskusteluihin ja toimialarakenteiden ravistelua. Olemme tilanteessa, jossa jokaisen penkin pitää vähän täristä. Valitettavasti. On uskallettava katsoa isoa kuvaa, ohi omien pelkojen.

Toistan aiemmin sanomaani: Meillä on edessämme vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Viranhaltijoiden on kyettävä tekemään hankalia esityksiä ja meidän valtuutettujen on kyettävä tekemään päätöksiä.

Meillä on edessämme uusi strategiakausi, on aika uudistaa ja terävöittää strategista johtamista, tavoiteasetantaa ja mittaamista. Arvon kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kokoomus toivoo, että Keuruun strateginen johtaminen uudistuu osaamisenne kautta.

Tiukka talouskuri ja investointitahdin hidastaminen ei tarkoita kuitenkaan minkään kylän valojen sammuttamista. Se tarkoittaa vain korjausliikettä, jolla hallinnon ja palveluiden taso sopeutetaan kestävälle tasolle. Lapsilla on edelleen erinomaiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Meillä on edelleen vahva yhteisö, joka haluaa jatkaa työtään Keuruun kehittämiseksi. Uskomme edelleen turvalliseen ja kehittyvään Keuruuseen. Yksityisellä sektorilla on vetovoimaa ja kasvun edellytykset, meidän on vain kyettävä tuomaan julkisen sektorin menot järkevälle tasolle. Keuruu on edelleen maailman paras paikkaa elää ja yrittää!

Toistan: Kokoomusryhmä haluaa lähettää vahvan viestin siitä, että talouden tasapainottamisohjelma tulee valmistua alkuvuoden aikana siten että tasapainottamistoimenpiteitä tulee jo vuoden 2023 budjettiin. Rakenteelliset ehdotukset toivotaan myös lautakuntiin työstettäväksi aikaisessa vaiheessa. Käytetään sitä monipuolista osaamista, jota lautakunnissa on.

Arvoisat valtuutetut ja kuntalaiset, toinen poikkeusvuosi tulee päätökseensä ja kolmas poikkeusvuosi alkaa. Onko kyseessä siis enää poikkeus vai puhuisimmeko jo uudesta normaalista?

Kiitämme kaikkia, niin henkilöstöä, luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin tehdystä työstä vuonna 2021. Yhdessä olemme enemmän. Hyvää joulunodotusta ja menestystä meille kaikille vuodelle 2022.

Politiikka on joukkuelaji

Loppiaisen rauhallinen aloitus herätti summaamaan mennyttä ja pohtimaan tulevaa politiikan kevättä.

Politiikka on toden totta joukkuelaji. Mitä pidempään on mukana, sen vahvemmaksi kokemus joukkuepelaamisesta muodostuu.

Lähtökohta on, että kukaan ei tule valituksi yksin. Olet pelaaja joukkueessa, jonka kokonaistulos ratkaisee myös yksilöiden menestymisen. Siispä kannusta kaveria ja auta äänestäjiä löytämään hänet, koska ääni hänelle on ääni joukkueelle.

Kuuntele, kysele, opi ja toimi yhteisten asioiden eteen. Luottamus syntyy yhteisten asioiden hoitamisella, toisten tukemisesta ja kuuntelemisesta – yhteisten näkemysten löytämisellä. Nurkassa mököttämisellä tai yksinpakertamisella ei synny vaikuttavaa toimintaa.

Jotta voi tehdä vaikuttavaa politiikkaa, pitää ensin löytää yhteinen suunta omasta ryhmästä, sitten toisista ryhmistä ja muista viiteryhmistä. Tätä on se politiikan työ, jota ei korvata kokouspalkkioilla, vaan luottamuksella ja vaikuttamisen paikoilla. Vaaleissa mitataan, oletko onnistunut viestimään asioita äänestäjillesi ja paikkajaossa mitataan myös luottamusta ryhmien sisällä. Jotta voi olla vaikuttava poliitikko, pitää nauttia luottamusta kansan parissa, mutta myös oman puolueen sisällä ja eri puolueiden toimijoiden kesken. Politiikka on joukkuepelaamista, jossa ketjukokoonpanoissa vaihtuvat myös paidan värit. Yhteisesti muodostetut tavoitteet suuntaavat toimintaa.

Tämän vuoden aikana olen itse ollut erittäin kiitollinen saamastani luottamuksesta. Kokoomuksen menestyminen kuntavaaleissa Keski-Suomessa on mahdollistanut paikkani Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä. Kokoomuksen menestyminen valtakunnallisesti ja oma menestymiseni paikallisesti avasi myös paikan Kuntaliiton edustajana kv-tasolle. Toimin CEMR:n Policy Committeessa (https://www.ccre.org/en/article/introducing_cemr), joka globaalin UCLG (https://www.uclg.org/en/organisation/about) Euroopan jaosto. UCLG:n valtuustossa edustan myös, ainoana Suomesta. Mahdollisuudesta vaikuttaa ja oppia olen kiitollinen kaikille kuntavaaleissa Kokoomusta äänestäneille ja vaalityötä tehneille.

CEMR:n kokous joulukuussa Pariisissa oli silmiä avartava kokemus kv-vaikuttamisesta ja sen kehittämisestä. Meitä on Suomesta neljän hengen poliittinen delegaatio ja viidentenä Kuntaliiton viranhaltija. Kokous mahdollisti tutustumisen paitsi tietysti Suomen edustajiin (Lauraan Mikkelistä, Tiinaan Kuopiosta ja Juhanaan Kemijärveltä) myös mm Pohjoismaiden edustajiin Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

Viime vuonna kävimme myös historialliset aluevaalit ja 1. varasija ja uuden ryhmän järjestäytyminen ovat taanneet työntäyteisiä päiviä myös aluevaltuuston saralla. Näistä vaikuttamisen paikoista olen myös erittäin kiitollinen kaikille Kokoomusta äänestäneille. Aluevaltuustossa vaikuttamisessa korostuu joukkuepelaaminen mitä suuremmissa määrin.

Olen erityisen kiitollinen ja onnellinen minulle osoitetusta luottamuksesta puolueen sisällä. Puoluevaltuuston jäsenyydestä Keski-Suomen kokoomukselle ja puvan 1. varapj:n paikasta puoluevaltuustolle. Olen erittäin sitoutunut edistämään Kokoomuksen tavoitteita Suomen parhaaksi ja kehittämään tavoiteasentaa tuomalla pöytään maaseutukaupunkien ja yrittäjyyden ääntä.

Koen annetun luottamuksen myös velvoittavana: on näkökulmia, joihin haluan perehtyä entistä vahvemmin: erityisesti turvallisuuden ja sivistyksen teemat. Näissä etenen, kuten aiemminkin: kysymällä, kuuntelemalla ja lukemalla. Kysyn heiltä, jotka tuntevat asioiden tavoitteet ja todellisen laidan.

Tästä päästääkin kevään teemaan: eduskuntavaaleihin. Tulen tekemään vaalityötä selkeällä toiminnallisella kärjellä: asiallisella työotteella: kuuntelen, perehdyn ja vaikutan. Yhteistyöllä syntyy ratkaisuja Suomen ja Keski-Suomen parhaaksi.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

”…Venäjä, Venäjä, Venäjä”. (Jyrki Häkämies 2007: https://www.iltalehti.fi/…/fd7daa7c-f8bb-48e2-9d80…)

En juurikaan ole ottanut kantaa turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, sillä en koe tietäväni asioista riittävästi. Se ei tarkoita, ettenkö seuraisi tai tutkisi asianlaitoja. Turvallisuuspolitiikassa on mielestäni tunnistettava ja tunnustettava, että julkisuuden tiedot ovat aina vain rajattu osatotuus. Nyt osatotuudetkin antavat riittävän kuvan Venäjän diskurssin muutoksesta.

Venäjä on toiminnallaan osoittanut, että se voi halutessaan keksiä perustelut loukatakseen itsenäisen valtion suvereniteettiä. Venäjä voi halutessaan hyökätä. Tässä ei ole enää mitään epäselvää.

Oma Nato-kantani on ollut avoin. Olen suhtautunut asiaan avoimesti, ymmärrän Suomen sitoutumattomuuden perusteluja ja vahvaa tahtoa panostaa yhteiseen EU-turvallisuuspolitiikkaan ja yhteistyön syventämiseen. Nyt nähdään kuitenkin, ettei pelkkä tahto ja suunnitelma riitä.

Suomi tarvitsee väkevän liittouman, josta voi saada sotilaallista tukea, tarvitaan yhteyttä valmiissa yhteisössä.Suomi ei tarvitse kansanäänestystä, vaan demokraattisesti valittuja valistuneita päättäjiä, joilla on mahdollisuus perehtyä myös ei-julkisiin tietoihin päätöksentekonsa tueksi.

Olen huojentunut, että Suomen hävittäjähankinnasta on tehty päätös. Olen huojentunut, että Ruotsi päätti aloittaa Gotlannissa uudelleen varusmiesten koulutuksen. Viimeisen reilun vuoden aikana Ruotsi on vahvistanut Gotlannin puolustusta. Onneksi. (Esim. Yle 21.10.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11603752 ja https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008540070.html)

Huolissaan pitää olla myös Venäjän lisääntyneistä toimista Barentsin merellä ja Norjan lähialueilla. Huolta herättävät Venäjän sotaharjoitukset sekä norjalaisten merikaapelin katoaminen ja katkeaminen Huippuvuorilla. Toimittaja Janne Yläjoki nosti nämä esiin Keskisuomalaisen kolumnissaan (https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/4481396).

Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa, mutta se ei voi tarvita ydinvoimaa Rosatomin tuella. Suomi tarvitsee ulkomaisia sijoittajia ja kiinteistökehittäjiä, mutta Suomi tarvitsee myös lainsäädännön joka mahdollistaa valtion pakkolunastukset turvallisuuspoliittisin perustein.

Suomi tarvitsee Natoa. Ukraina tarvitsee ja ansaitsee tuen kaikilta läntisen yhteisön jäseniltä. Ukraina tarvitsee humanitääristä apua ja aseellista tukea. Venäjä tulee sulkea SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle. Taloudelliset seuraukset iskevät myös Suomeen, mutta ne on hyväksyttävä.

Suomen on viimeistään nyt keskityttävä energiatuotanon omavaraisuuden rakentamiseen ja energiainfran ja tietoliikenneyhteyksien suojaamiseen ja huoltovarmuuteen. On aika toimia. Vähemmän suunnitelmia ja enemmän toimintaa.

Soteasemia, terveysbusseja ja lähipalveluita

Eilisessä (18.1.) MTV:n puheenjohtajatentissä käytiin kiivasta keskustelua. Puheissa vilkkuivat termit ”soteasema”, ”terveysbussi”, ”lähipalvelut”, ”perustason” palvelut. Lähipalvelut ovat kaikkien puheissa, enkä tiedä, että kukaan olisi niitä vastaan. Ensimmäisellä valtuustokaudella tuskin nähdään mitään kovin dramaattisia muutoksia perusterveyden palveluverkkoon. Lähipalveluiden säilyminen ei tule olemaan kenenkään ansiosta, eikä väheneminen syytä. Tämä on näkemykseni. Mihin se pohjaa? Tähän on mielestäni kolme perustavaa laatua olevaa syytä: toimitiloihin liittyvät vuokraussopimukset, tietopohjan rakentaminen päätöksentekoon ja hyvien käytänteiden selvittäminen.

Siirtymäkauden asetuksilla hyvinvointialueen ja kuntien yhteistoiminnasta tullaan määrittelemään myös kiinteistöjen ja toimitilojen vuokrauksen ehdot ja kustannukset. Asiasta voi lukea vaikkapa Keuruun kaupunginhallituksen esityslistasta 17.1.22:

Keuruun lausunto asetuksesta kunnan ja hyvinvointialueen välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä vuosina 2023 – 2026

Asetusluonnoksessa sopimukset jaetaan kahteen kastiin: A) SOTE-toiminnassa käytetyt tilat (esim. terveyskeskukset, neuvolat, yms), jotka ovat sairaanhoitopiirin/kuntayhtymien ja kuntien välisiä sopimuksia tällä hetkellä. Nämä sopimukset siirtyvät suoraan. B) Kunnan järjestämän toiminnan tilat, kuten vaikkapa palveluasumisen yksikköjä. Sopimusaika on 3+1 vuotta, eli käytännössä ensimmäinen valtuustokausi. Näin ollen mitä suuremmissa määrin kuntien (tai ykistyisten) omistamissa, mutta HVA:n vuokraamissa kiinteistöissä tullaan järjestämään ja kehittämään toimintaa jatkossakin. Koska tiloista maksetaan, yritetään niistä varmasti maksimoida hyöty, sen pitäisi olla päivänselvää.

Päätöksenteko palveluverkon supistamiseksi tarvitsee myös vankan tietopohjan: tarvitaan yhteismitallista kustannuslaskentaa, vertailutietoja, väestörakenteen tietoja, ennakoitavuutta ja selvityksiä erilaisten toimintatapojen vahvuuksista ja mahdollisuuksista. Hyvien käytänteiden levittämistä ja kokeilevaa kehittämistä tehdään toivottavasti ennen kuin mistään isommin sammutellaan valoja. Tiedämme kaikki, että kerran supistettua palveluverkkoa on äärimmäisen vaikea saada laajennettua uudelleen.

Digipalveluiden kehittäminen on varmasti yksi trendi, joka vahvistuu myös Keski-Suomen hyvinvointialueella, toivottavasti. Jokin terveys-/hyvinvointibussikin toivottavasti nähdään. (Harkimoa tönittiin tentissä, että ei ne bussit miljoonaa maksa. Mutta jos uusi iso hyvinvarusteltu bussi maksaa 400 000 €, niin kustomoitu terveysbussi maksaa vähintään sen puoli miljoonaa) Kuitenkaan kovin pääomaintensiivisiä palveluinnovaatioita ei ympäri maakuntaa ensimmäisellä valtuustokaudella nähdä, sillä varojen niukkuus ohjaa työtä. Suurin ratkaistava investointi on aiemminkin mainitsemani asiakas- ja potilastietojärjestelmä, jonka rahoitus on ratkaisematta myös.

Ainoiksi syyksi supistaa palveluja ja palveluverkkoa jää työvoiman saatavuus ja päällekkäiset palvelut. Jos esimerkiksi riittäviä tiimejä ei saada rakennettua eri kuntiin. Palveluverkon päällekkäisyyksien en usko koskevan kuin Jyväskylää. Sitten tullaankin taas siihen, että mitäpä tyhjillä tiloilla tehdään? Muuta kuin maksellaan?

Nämä sopimukset kokonaisuudessaan osoittavat, millaisia haasteita uusi alueorganisaatio jättää kunnille. Mitään selvyyttä ei vielä ole, tuleeko valtio jollakin tapaa kompensoimaan omistamisen riskejä kunnille, mikäli asetus jättää kunnat kiinteistöjen omistajina lapsipuolen asemaan. Erityisesti nyt on riskinä, että sote-kiinteistöjään hyvinhoitaneet kunnat joutuvat maksumiehiksi. Toivottavasti olen väärässä. Uudistus ja mahdolliset kustannushyödyt on kyllä melkoista silmälumetta veronmaksajille, jos sote-toimintojen kaikki vastuut eivät aidosti siirry hyvinvointialueille.

Toinen haaste kunnissa liittyy tukipalveluiden henkilöstöön. Kunnissa joudutaan kovassa aikapaineessa erottelemaan tukipalveluissa toimivien henkilöiden työpanoksen jakaantumista sotepalveluille muista kuntiin jäävistä palveluista. Tyypillisimmät haasteet ovat siivous- ja keittiöhenkilöstössä sekä kiinteistönhoidossa. Isoissa keskuskeittiöissä on voitu valmistaa aterioita sekä sivistykseen, että sotepuolelle. Osassa varmasti myös hallinnon henkilöstölle. Ketkä siirtyvät ja ketkä jäävät? Ja jääkö kuntaan riittävästi osaajia? Ei ali- eikä ylimiehitystä. Etenkin kun tukipalveluiden henkilöstöä ei juuri työmarkkinoilla ole tarjolla.

Hyvinvointialueelle ratkaistavaksi jää, miten nämä eri kiinteistöjen tukipalvelut jatkossa hoidetaan. Onko eri toimipisteissä omaa HVA:n henkilökuntaa? Perustetaanko kuntien kanssa yhtiöitä, joka tarjoaa palveluita paikallisesti? Roudataanko ruokaa ja henkilöstöä ympäri maakuntaa? Nämä ovat avoimia kysymyksiä, johon valtuusto joutuu pikaisesti vastaamaan. Hallituksella lainsäädäntö on vielä kesken ja esitys on lausuntokierroksella. (Keuruun kh 17.1.22)
Kuntaliitto esittää kolmen vuoden siirtymäaikaa, mikä käytännössä tarkoittaa, kunnilla on kolme vuottaa aikaa selvitellä ja rakennella julkisesti omistettuja yhtiöitä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää siirtymäajaksi yhtä vuotta lausuntopalvelussa jättämään lausunnossa. Tämä on mielestäni kannatettava esitys.

Ymmärrän kuntien tuskan nopeasta aikataulusta, mutta mielestäni kolmen vuoden jatkoaika on liian pitkä. Se on myös liian pitkä aika hyvinvointialueiden näkökulmasta. Se tarkoittaa käytännössä, ettei ensimmäisen valtuustokauden aikana ole kannusteita kokeilla erilaisia järjestelyjä tukipalveluiden järjestämiseen. Sen sijaan tämä tarjoaa erinomaisen otolliset olosuhteet rakentaan sidosyksikköyhtiöitä, avoimen kilpailutusmenettelyn sijaan.

Hyvinvointialueiden tulisi tukea reilua kilpailua ja välttää siirtymästä tuotantosektoreille, jotka eivät ole sen ydintoimintoja. Samaa tulisi pohtia kunnissa. Olisiko vaikkapa ruokapalveluille yksityisiä tuottajia? Joka kunnassa tämä ei kenties olisi vaihtoehto, mutta joka kunnassa asiasta voidaan keskustella.